Nostalgia-ketju

[stiflat]

Muistatteko Kooshin

"Koosh, hauskuus uus - kulkee kädessä, lentää ilmassa!"

"Koosh hauskuus uus, mukana menossa koulussa kotona" Miten helvetti voin muistaa tuon vieläkin. Ne naama-kooshit vasta hittimenestys olikin. Lopulta ala-asteellamme kiellettiin leikkimästä noilla välitunnilla, syytä en muista mutta pikkuhiljaa siitä lipsuttiin.

 

[Yläpesä]

"Koosh hauskuus uus, mukana menossa koulussa kotona" Miten helvetti voin muistaa tuon vieläkin. Ne naama-kooshit vasta hittimenestys olikin. Lopulta ala-asteellamme kiellettiin leikkimästä noilla välitunnilla, syytä en muista mutta pikkuhiljaa siitä lipsuttiin.

Tämä on ilmeisesti tällainen lyhyen hetken hittihärpäke? Aiemmilta aikakausilta muistetaan vastaavia:

Rotaflyer. Sylinterin muotoinen pyörivä leija (kuin ruohonleikkurin terät), joka oli valmistettu styroksista. Mainostettiin näkyvästi telkkarissa (kahdella kanavalla) ja myytiin kait huikeita määriä. Omani tuli alas tuulenpuuskassa ensi lennätyksellä ja tietenkin tuhannen pillun päreiksi.

Slime. Parin desin muovipurkissa olevaa lähes nestemäistä värikästä limaa. Sen ainoa käyttötarkoitus oli kai pitää sitä kädessä ja vaihdella toiseen käteen (jotta saattoi tuntea sen inhan kosketuksen). Kuivui muutamassa päivässä (kovassa käytössä) jäykähköksi köntsäksi.

Nimen olen unohtanut mutta sellainen teräslangasta tehty pitkä vieteri joka oli sylinterin muodossa. Sen saattoi saada portaissa "kävelemään" alaspäin. Ilman portaita sen käyttötarkoitus (tai -ilo) jäi aika hämäräksi.

 

[ilman sukkia]

Jossain vaiheessa oli kovaa huutoa nhl/nba-lippikset. Liikenteessä oli kopioita, "aitoja" ja lähes aitoja. Olihan seassa ihan hienojakin tekeleitä, toisin kuin joku teksti "Winnipeg Jets" ja peruslogo. Tämän jälkeen taisi tulla järkyttävän malliset pipot samoilla logoilla. Musta pipo jota pidettiin kuin tonttuhattua, tai ainakin olisi pitänyt pitää. Meni todella nopeasti pois "muodista". Varmaan tuohon lippisaikakauteen oli tilaus saada muitakin kuin MM-95 hattuja.

Maiharit piti saada ja steelcapit joiden tarpeellisuutta oli hankala perustella vanhemmille :D No se oli sitä aikakautta itäisessä suomessa...

 

[Target]

Eräänä päivänä tuli mieleen kunnon pokkarit. Nick Carter, ei henkisesti varmaankaan kovin erikoinen sälli, sillä Luger, stiletti ja kiveksien takana oleva kaasukranaatti oli nimetty. Hugo, Pierre ja ???. En muista mikä oli kuka.
Länkkäreistä ykkönen oli Wild Finn, josta oli olemassa isojen poikien versiokin. Juho Kaaponpoika Helapää sekä sen haiseva muuli.
Sekä historian ehkä kovin jäbä. Remo, aivan sama mitä piti hoidella. Tämä Korealaisen pikkukylän elättäjä hoisi homman.

Jaaha, renderoinnit tehty. Täytynee osallista yrityksen toimintaan aktiivisena työntekijänä.

 

[teemu73]

Sarjakuvalehti Buster

Jumankauta mikä veto oli Super-Macilla, siinä meni monet maaliverkot riekaleiksi kun Skottiseura Princess Parkin maalitykki antoi pyssynsä laulaa.

Muita futissarjoja ja niissä pelanneita: Roy ja Rovers, Kevin "Pulla" Mouse, Harjumäen Sisu. Sitten oli joku Futis Ihmekaveri tms jossa pelasi vissiin yks Tommy ja sitten Ginger Collins, jonka rillit meni paskaksi kesken pelin. Lisäksi oli joku aivan väsynyt Benny Kultajalka, jolla oli super-kengät, jotka päätti pelaako Benny hyvin vai huonosti.

Lätkäsarjoja ei oikein ollut, mitä nyt pari muistuu mieleen. Toisessa yks pelaaja yritti tuhota oman joukkueensa pelaamalla huonosti ja toisessa yks Helge joutui lähtemään kesken pelin sairaalaan kun vaimo synnytti.

Yleisurheilusarja Rummuttajat. Siinä oli ainakin Jack, joka kiukutteli aina kaikille kaikesta.

Johnny Puuma, Knock-Out-Charlie, en oikein tykännyt näistä.

Kerhosivut oli hyviä. Porukka listasi kaikennäköistä taulukkoa, tilastoa ja vitsejä sinne.

 

[pernaveikko]

...

Tuota, mikä ihmeen nostalgia-ketjun asia Buster on? Luetaanhan niitä vieläkin jatkuvasti. On totta, että niitä on nykyään aika hankala saada, mutta onnistuin parinkymmenen lehden nipun haalimaan tässä joskus tänä vuonna. Ja vanhat ovat tietenkin tallessa.

Joo, okei, eihän lehti enää tietenkään ilmesty, mutta ei sitä myöskään ole unohdettu!

 

[L. Paraske]

Busteria tuli tosiaan melkoisesti luettua kultaisella 80-luvulla.

Futissarjoista muistan teemu73:n mainitsemien lisäksi Marksin veljekset, Aavefutaajan, Legendan (muistaako kukaan Legenda da Silvan legendaarista rankkaria) sekä Durrels Palacen, joka oli oma suosikkini yhdessä tuon Futis Ihmekaverin kanssa. Benny Kultajalka tosiaan sukkasi.

Muista sarjoista voisi mainita ainakin huomattavasti Knockout Charlieta paremman nyrkkeilysarjan Dynamiitti Dannyn, formulasarja Skid Solon (sarjiksen viimeinen kuva oli aika pysäyttävä noin 8-vuotiaalle jannulle) sekä sellaisen yleisurheilusarjan, jossa se päähenkilö sairasti narkolepsiaa tai jotain vastaavaa nukahtaen aina yllättäviin paikkoihin.

 

[teemu73]

Wikipediassa on aika mielenkiintoinen juttu Busterista ja sen hahmoista.

Aika hyvin päässyt asioita unohtumaan. Pulla pelasi tietenkin Tottenford Roversissa ja se toinen Rovers oli Melchsteristä (siis se Roy Racen seura).

Harjumäen valmentajana tietenkin "Leipuri" Olsson, ja Princess Parkin maskottina pässi McMutton.

Tuota, mikä ihmeen nostalgia-ketjun asia Buster on?

Onhan siitä sentään melkein 20 vuotta kun lehti Suomessa lopetti. Mulla ainakin on sellainen kutina, ettei tämän päivän nuoriso lehden päälle mitään ymmärrä.

 

[Lawless]

Muistatteko Bula Bula -hatut 90-luvun alkupuolelta? Siihen aikaan lähes kaikki pojat käyttivät tuollaista koulussa. Se oli sitä aikaa, kun oli se jojovillityskin.

EDIT: Tai ehkä se olikin vain "Bula".

 

[M10]

Muistatteko Bula Bula -hatut 90-luvun alkupuolelta? Siihen aikaan lähes kaikki pojat käyttivät tuollaista koulussa. Se oli sitä aikaa, kun oli se jojovillityskin.

Bula oli juu lähes kaikilla nuorilla. Itse en moista päähinettä kylläkään omistanut. Helvetin rumia olivat ja pääosin neon-värisiä.

Tuli muuten googlen kuvahausta mielenkiintoinen kuva, kun laittoi "bula" hakusanaksi. Mitäköhän sitten tarkoittaakin?

 

[Hevosmies]

Joo, okei, eihän lehti enää tietenkään ilmesty, mutta ei sitä myöskään ole unohdettu!

Ei ilmesty, ei. Viime kesänä lainasin - omaksi en anna! - tutun urheiluhullulle pojalle pari Busteria. "Kyllä ennen on ollu hyvii lehtii", tokasi 7-vuotias, joka ei kuulemma ole tähän mennessä lukenut mitään niin keskittyneesti, vaikka äitinsä mukaan jo 5-vuotiaana oppikin lukemaan.

Muutenkin 70-80-luvulla sai nauttia sarjakuvista. Korkeajännityksistä Semicin julkaisuihin; Cliftonin voittanutta ei ole, vaikka Autopartio 525 ja Umpahpah vetivätkin kisan tiukille.

Kiekkotarjonnasta vastasi Maali -lehti. Taisi olla mustavalkoinen pläjäys?

Korvalappustereoita ei ole täällä vielä taidettu mainita? Saihan niitä marketeista halvallakin, mutta Sony Walkmanneja vasta kehtasi esitellä, Willie Banksilläkin oli sellaiset. Vanhempien povaamat silmälappuvideot eivät vaan ole vieläkään yleistyneet.

"Yksi ja kaksi - Tapiolaksi, Aura ja Pohja yhdistyivät. Palvelevasta - Tapiolasta, vakuutusneuvot mutkitta saat." Jokohan meidän yläasteen matematiikan opettaja on saanut riimiteltyä yhtä tarttuvat ohjeet matikkaankin, siksi paljon häntä kyrsi tuo rallatuksemme.

"Fuji pampam, kertakäyttökamera. Kamera ja filmi..." Tuo mainos ei ihan yhtä hyvin ole enää muistissani.

V-man mainitsikin jo ensimmäisellä sivulla Samantha Foxin. Mää löysin neljä vuotta sitten muuton yhteydessä Samantha -kalenterin vuodelta 1987 ja seinällehän sellainen aarre piti ripustaa. Ei siihen montaa vuotta mene, kun ne päivät osuvat taas kohdilleen.
Miespuoliset vieraat ovatkin muistaneet tuota kalenteria kunnioittaa hetken hiljaisuudella ja ihailevalla katseella, mutta yks prkl:n ämmä rupesi ääneen miettimään, että kuinkakohan nuokin foxit nykyään roikkuvat. Mitä välii? Aina tarvitse olla niin negatiivinen.

Nostalgia -ketjuun kuuluu ehdottomasti HIFK:n matseissa soiva "Let's play hockey". Se nyt vaan kuului mun nuoruuteen ja aina nykyäänkin tuon biisin kuullessani muistan ne hyvät kaverit ja huolettomat fiilikset. Ja Tapparan mestaruudet.

 

[teemu73]

Kiekkotarjonnasta vastasi Maali -lehti. Taisi olla mustavalkoinen pläjäys?

Aivan mahtava lehti. Ostin näitä paljon ala-asteella. Tilasinkin sen sitten lopulta vuonna 1985, mutta kohtahan se muuttui Kiekkolehdeksi, ja se ei sitten enää tuntunutkaan yhtä hyvältä lehdeltä. Siitä huolimatta olen jatkanut tilausta tähän päivään asti ja jokainen numero pitäisi olla tallessa. Joitakin Maali-lehtiä olen jälkeenpäinkin onnistunut löytämään, mutta melko kiven alla ovat. Käytännössä mustavalkoinen lehti, etusivulla oli joskus värikuva. Ja täydelliset tilastot kaikista otteluista.

Kuka joi lätkälimsaa, jossa oli etiketissä Jukka Porvarin kuva? Mulla jäi aikanaan maistamatta, mutta muistan tuon juoman olemassaolon.

"Yksi ja kaksi - Tapiolaksi, Aura ja Pohja yhdistyivät. Palvelevasta - Tapiolasta, vakuutusneuvot mutkitta saat."

Eipä tosiaan minkään mainoksen rallatus ole jäänyt yhtä hyvin mieleen. Jatkuu näin:

"Kolmetoista prosenttia juhla-alennusta saat nyt Tapiolasta. Yksi ja kaksi - asiakkaaksi Tapiolaan. Soita milloin vaan Tapiolaan"

 

[kovalev]

Hmmm...Busterin parasta antiahan oli ehdottomasti " Harjumäen Sisu ". Joukkue pelasi kai jotain Suomen 3. divaria, mutta silti sieltä lähti tyyppi vaatimattomasti Evertoniin !
Päätti sitten kuitenkin palata kotikonnuille.

Harmi ettei niitäkään lehtiä tullut säästettyä.

 

[Yläpesä]

Busterin harrastajista oli koko sivun juttu Aamulehdessä tänä kesänä. Tuli luettua tarkkaan. Johtuiskohan kaiken maailman Jokelat ja Myyrmannit siitä ettei enää tehdä kunnon lehtiä nuorisolle?

 

[Murmeli]

Joitakin omia jo mainittujakin muisteloita..

- Neppiskisat, tietenkin.

- Kelkkikset talvella, tehtiin pitkät kourumäet ja kelkkiksien painoa sai muutettua sisällä olevilla lyijypainoilla.

- Matchbox -autoille tarkoitetuista radoista tehtiin kotona hyppyrimäki, jolla sitten vedettiin pahvista askarrelluilla mäkihyppääjillä kisoja. Mäen yläosa oli siis autorataa, joka teipattiin katonrajaan seinään kiinni. Hyppyrin nokka oli tuolin selkänojan päällä ja alamäki sitten joku pitkä pahvi, jonka päälle a4 -papereita peräkkäin. Noihin sitten oli metrimäärät ja K-pisteet merkitty.

- Omalla pihalla puuseipäällä seiväshyppykisat. 2 m jäi ennätykseksi.

- Stigalla stuntman -leikkejä = tahallaan puuta päin. Selittää paljon niille, jotka minut tuntevat.

- Kirkkis, purkkis, 10 tikkua laudalla.

- Tossupallopelit tietysti. Maalit puusta ja säkkikankaasta. Vaahtomuovista polkkarit, myöhemmin faijan kaukalopallovermeitä päälle niin että jätkät sai vetää lämäreitä (tennispallolla toki) kun olin maalilla.

- MTV, Ray Cokes, Super Channel, Conan + Andy, Sky Channel... Jälkimmäisellä meni lauantaiaamuisin joku listaohjelma ja joskus Glenn Medeiroksen Nothing's gonna change my love for you oli ykkönen ja vittu että se oli kova juttu.

- Inspector Gadget, Transformers...

- Läheisessä venesatamassa käytiin sukeltelemassa tasaisin väliajoin helvetillinen määrä kaljapulloja, kun veneilijät ne järveen kippasivat.

 

[scholl]

Noihin sitten oli metrimäärät ja K-pisteet merkitty.

Tuli muuten mieleen, että mäkihypyssä vanhaan hyvään aikaan mäet ilmoitettiin P-pisteiden mukaan. Oli P70 ja P90 mäet eli pikkumäki ja isomäki, mitkä nykyään ovat normaalimäki ja suurmäki ja nykyään tosiaan ne mäet ilmoitetaan K-pisteiden mukaan, mitkä saattavat vaihdella vaikka kuinka paljon. Ennen isomäki oli aina 90 metrin mäki. Ja se oli paljon makeammannäköistä kun hyppääjät lähtivät niistä luukuista, eivätkä miltään riu'ulta. Varsinkin jos latu oli huono.

 

[L. Paraske]

nykyään tosiaan ne mäet ilmoitetaan K-pisteiden mukaan, mitkä saattavat vaihdella vaikka kuinka paljon.

Paitsi että nykyisin ollaan jo siirrytty ilmoittamaan hill sizen mukaan noita mäkiä. Eli esim. Rukan mäki on HS 142 ja Lahden betoni HS 130, koska hill size -piste (entinen jury-piste) sijaitsee kyseisissä mäissä noissa kohdissa. Hill size taas on pituus johon mäessä pystytään turvallisesti hyppäämään.

Kriittisellä pisteellähän ei ole pitkään aikaan ollut mitään muuta käytännön merkitystä kuin että se on se kohta, jossa alastulomäen reunat muuttuvat punaisiksi.

edit. Wikipedian mukaan kaudeksi 2004-05 siirryttiin käyttämään tuota HS:ää mäkien koon ilmoittamisessa.

 

[scholl]

Kriittisellä pisteellähän ei ole pitkään aikaan ollut mitään muuta käytännön merkitystä kuin että se on se kohta, jossa alastulomäen reunat muuttuvat punaisiksi.

Meinaatko, että kriittisellä pisteellä ei ole sitä merkitystä yhä, että kun siihen hyppää niin saa 60 pituuspistettä?

 

[Yläpesä]

Telkkarin (kahden kanavan valikoimista) lastenohjelmista muistetaan Kylli-tädin piirrustus- ja satutuokio. Herttainen täti kertoi klassisia satuja piirrellen niitä kuvailevia kuvia fläppitaululle samanaikaisesti. Aikansa multimediaa.

Käytöskukkanen. Hinku ja Vinku sekä Suursyömäri. Aina löytyi sopiva opetus kullekin.

Sunnuntai-iltaisin lähetetty Urheiluruutu kasvoinaan Anssi Kukkonen ja Seppo Kannas tarjosivat jokaiselle urheiluhullulle mahdollisuuden seurata lajiaan lähestulkoon reaaliaikaisesti - vain viikon viiveellä. Urheiluruudun tunnarina oli Gösta Sundqvistin teknohumppa.

Rasvoista toiseen: Vitaliksen ohella telkkarissa pyöri tehokkaina spotteina Tummeli-mainoksia, joissa verevä kepulainen neitokainen siveli rasvaa utareihin puolituhma katse silmäkulmissaan.

Heikki Kinnusesta tuli yhdessä vaiheessa suoranainen mainosriesa, silloisen ajan spämmäri. Ei ollut ainesta jota tuo Viljon pikkuserkku ei olisi ollut mainostamassa. Millon kotimaisia juureksia millon taas nakkeja ("Montas söit -Yheksän"). Puistattaa.

Aikuisten ohjelmista niitä harvoja mieliin painuneita oli Frank Cannon, jonka uhkea olomuoto oli etsivälle painoarvoa lisännyt vaikutin. Myös Columbo pyöri noihin aikoihin (kai) ensi kierroksellaan. Sittemminhän nuo on tullut katsottua uudestaan ja hyväksi onkin havaittu. Jopa DVD-hankinnaksi asti.

Muuta:
Talvisiin ulkoleikkeihin siirryttäessä oli tärkeää että jokainen siveli huuliinsa Vitalis-voidetta, jonka funktio on edelleenkin allekirjoittaneelle mysteerio. Tietääkseni rasva kuitenkin johtaa lämpöä eli kylmää ja saa huulet vuotamaan lämpöä järjestelmästä... Siitä huolimatta rasvaa mainostettiin telkkarissakin ahkerasti talviaikaan.

 

[scholl]

Eikös Vitalista sivelty poskiin, eikä huuliin? Sen tarkoitus oli estää feissin paleltuminen pakkasella. Sittemmin jotkut tutkimukset ovat väittäneet, että se menee juuri toistepäin. Tuollainen rasva vain edesauttaa ilmeisesti paleltumia.

 

[Yläpesä]

Eikös Vitalista sivelty poskiin, eikä huuliin? Sen tarkoitus oli estää feissin paleltuminen pakkasella. Sittemmin jotkut tutkimukset ovat väittäneet, että se menee juuri toistepäin. Tuollainen rasva vain edesauttaa ilmeisesti paleltumia.

http://www.verkkoapteekki.fi/product_info.php/cPath/28/products_id/1364

Netti auttaa jälleen muistelevaa. Ollaan molemmat oikeassa. Vedetöntä menestysrasvaa voideltiin ilmeisesti koko naamavärkkiin mutta taidan vain muistaa sen maun huulilla, jonne asti sitä vedeltiin. Tavoitteena oli mainosten hehkuvaposkinen (siis ilmeisesti paleltunut) lapsonen...

edit: Vitaliksen tavoin vankkumattoman auktoriteetin aseman oli saavuttanut kansan syvissä riveissä muuan Hota-pulveri, jota käytettiin Ibuprofeiinin (jota ei siis tuolloin ollut keksittykään) asemasta särkyyn, kolotukseen, närästykseen, ahistukseen, nikotukseen, puutteeseen ja liiaksi saamiseen, ynnä muihin luonnollisiin tiloihin. Lapset saivat Hotaa vain katsella, ei koskea. Jauhetta myytiin ohuissa 10cmx10cm pussukoissa, joissa oli intiaanipäällikön (apassi?) vaikuttava sivukuva. Sittemmin opin, että tämäkin kotimaisen sivistyksen ja kulttuurin merkkiteos oli tamperelaisen tuotekehityksen tulos, kuten niin monet tuhannet muutkin. Itse asiassahan hota oli käytänössä Red Bullia jauhemuodossa....
http://www.tampere-seura.fi/tampere/Santen.html

 

[Hack]

Jossain vaiheessa oli kovaa huutoa nhl/nba-lippikset. Liikenteessä oli kopioita, "aitoja" ja lähes aitoja.

Tämähän tuntui ainakin omissa piireissäni menevän lipan ompeluraitojen mukaan. En nyt millään enää pysty muistamaan mikä oli "aito"-määrä, mutta erittäin tärkeää se silloin oli, ettei itsellä ollut kopio!

 

[FourForty]

Busterin harrastajista oli koko sivun juttu Aamulehdessä tänä kesänä. Tuli luettua tarkkaan. Johtuiskohan kaiken maailman Jokelat ja Myyrmannit siitä ettei enää tehdä kunnon lehtiä nuorisolle?

Osittain tähän liittyen - huomasin hiljattain, että Eläinmaailma lopetti toimintansa tänä keväänä. Otin tuon joskus puheeksi naispainotteisessa kaveripiirissä ja lähes kaikille oli tullut pienenä tuo lehti, mutta ilmeisesti nykyajan lapsia eivät enää kiinnosta eläimet - tai todennäköisemmin nykyajan vanhempia ei kiinnosta tilata lapsille eläinlehteä. Tuskin tuonkaan lehden lukeminen lapsen kehitykselle kuitenkaan huonoksi olisi ollut.

 

[Jukan takahiukset]

Minä. Kyseessä oli toki vaaleanpunainen kulkine, ja ellen väärin muista, nimi oli Joponen, kun oli snadeille. Muistan elävästi vielä kun vedin ekat metrit ilman appareita. (En muista kuinka vanha olin, mutta EN ollut 15, jonka takia asian voisi muistaakin.)

Itselläni on myös ollut Joponen, jonka väri on jotakuinkin vaaleanpunainen tai violetinpunainen tms. Ekoja kertoja, kun ajoin Joposella ilman apupyöriä, niin kaaduin suureen vesirapakkoon ja kastuin läpimäräksi. Kyseessä oli sen sorapätkän ainut rapakko, mutta sinne vaan piti ajaa. Myös ensimmäisen "kruisailun" ilman appareita muistan myös. Ja se oli nimenomaan Joposella. Vuosi oli todennäköisesti 1982.

Itselläni oli sen runkoon koulutusmielessä liimattuna liikennemerkkien kuvia. Liekö ollut vakiona, vai jonkun laittamat jälkiasennuksena?

Ekan kolmipyöräfillarinkin muistan. Se oli punainen ja siinä oli keltainen satula, sekä eräänlainen lava sen peräosassa. Muistaakseni se pyörä ei kovin hyvin kulkenut.

Tuli mieleen fillareista ainaiset kiistat, kun vertailtiin vaihteistoja. PPS-merkkinen vaihteisto oli ihan ykkönen kolmivaihteisia vertailtaessa. Jämämerkkinä toimi yksi toinen hyvin yleinen vaihteisto, jonka nimeä en koskaan muista. "Paremmilla tyypeillä" olikin sitten viisi- tai seitsenvaihteiset fillarit.

 

[Yläpesä]

Helvetti, kun remontti ei etene yhden miehen voimin eikä vaimokaan helly käskystä niin jatketaan tätä ketjua sitten.

Jossain vaiheessa 70-lukua koululaiset villiintyivät meillä ns. skii-do-kenkiin. Kyseiset saappaat olivat talvikäyttöön tarkoitetut irrotettavalla villavuorella varustetut saappaat ("moottorikelkkakengät?"). Erittäin mukavat talvipakkasilla ja lumessa liikuttaessa mutta raskaat ja hiostavat. Muoti taisi kestää vuoden pari ja katosi kuin pieru paljakkaan. Tilalle tuli (pojilla) korkeakantaiset nahkabuutsit. Kannan piti olla ehdottomasti vino (kovimmilla jossain 40 asteen paikkeilla), suorakantaisia työnnettiin heikoille jäille. Kylmiä olivat kuin Siperian mummon perskarvan kärjessä asustelevan satiaisen munissa elävän mutiaisen nenänkärki ja aivan helvetin epäkäytännölliset kotimaisessa talvessa. Mutta piti olla. Silloin ei myöskään pipoa saanut pitää. Millään kelillä. Ajelin kerran mopolla (Tunturi Super Sport) lähes 30 asteen pakkasessa kouluun ilman pipoa. Olin kovapäinen.