Ristolainen ei todellakaan ole kolmen parhaan suomalaispakin joukossa. Ihan tosissani sanon, että hyvä jos on kuuden parhaankaan joukossa. Hän on kaikilla mittareilla NHL-tasolle huono nimenomaan oman maalin puolustamisessa. Tasapainottaa asiaa edes jonkin verran kohtuullisen hyvillä hyökkäyspään taidoilla ja isolla koollaan ja siihen nähden varsin hyvällä luistelulla, joilla ominaisuuksilla pystyy jonkin verran paikkaamaan varsin huonoa puolustuspään pelisilmää ja virhealtista pelaamista.
Ihan sällin pelejä katsomalla olen itsekin joutunut toteamaan, että on luvattoman huono puolustamaan esim. siniviivaa, ja on suorastaan säälittävän helposti kierrettävä juuri sillä alueella. Tästä näin aikoinaan myös jotain tilastotietoa, jossa karusti isommalla otannalla todettiin, että on änärin heikoimpia juuri siinä oman siniviivan puolustamisessa. Maalin edessä toki on aika jämäkkä pakki, ja voi silläkin jonkin verran noita heikkouksiaan paikata, kunhan ei hakisi niin innokkaasti pommeja, joilla myös pelaa itseään aivan liian usein pihalle.
Parempia pelaajia nimenomaan puolustamaan ja myös kokonaisvaltaisesti puolustajina ovat Suomen pakeista ainakin Heiskanen, Lindell, Jokiharju, Välimäki ja Määttä. Ja ihan puhtaassa puolustamisessa ovat Ristolaista selvästi parempia myös ainakin Hakanpää, Vaakanainen ja Mikkola. Myöskin Nutivaara ja Lehtonen ovat aivan päteviä pakkeja korvaamaan Ristolaisen. Tekevät paljon vähemmän virheitä ja ovat liikkuvampaa pelaajatyyppiä, jota Jalonen yleensä pakeissa arvostaa. Ainoa selkeä vahvuus Suomen muihin pakkeihin nähden Ristolaisella on ylivoimapeli, mutta en siinäkään häntä korvaamattomana pidä edes Suomen maajoukkueessa.
Todella yliarvostettu pelaaja, jota en myöskään haastattelujen ja muidenkaan toilailujensa perusteella voi todellakaan pitää penaalin terävimpänä kynänä. Haittaa ei ainakaan siitä tule olemaan, jos jää Olympiajoukkueen ulkopuolelle, vaan todennäköisesti parempi niin, jos Suomi aikoo tosissaan tavoitella mitalia ”kaikki parhaat pelaa”-kisoista.