Niin, tämän vuoden aikana varmaan saadaan selville että olisiko Applenkin kannattanut käyttää enemmän rahaa tuotekehitykseen eikä vain käyttää Nokian patentteja ilman korvausta. Vaikkei NRC mikään Bell Labsin tai IBM:n tutkimuskeskuksen tapainen paikka olekaan, tehdään siellä myös paljon sellaista tutkimusta jonka hedelmiä korjataan, jos korjataan, vasta kymmenien vuosien kuluttua. Tavallaan se olennainen kysymys on, jos verrataan vaikka HTC:n kuluja Nokiaan, on se mikä arvo perustutkimuksella on bisneksessä.
Ja toisaalta, Nokia tosiaan tekee paljon rautakehitystä, mikä on yleensä moninkertaisesti kalliimpaa kuin softakehitys. Karkeasti sanottuna softankehityksen yksikkökustannus on neliömetri tilaa koodarille, tietokone ja karsinan seinät, rautakehityksessä jokaikinen nippeli ja mittalaite maksaa mansikoita ja kun asioita hajoaa, ongelma ei ratkea vain koodin uudelleenkääntämisellä vaan uuden vekottimen ostamisella. Mutta tämä nyt on tätä tylsää insinöörijuttua, tosiasia kuitenkin on että Nokia ei käytä 4 miljardia dollaria Symbian-koodarien palkkoihin, tuolla rahalla työllistäisi jo puolet Intiasta. Sen sijaan kun rautapuolen mittalaitteissa pelkkä johdonpätkä voi maksaa satoja euroja niin sinne ne rahat katoavat. Tuosta vaikka nyt yhtenä esimerkkinä
Cognitive Radio | Nokia Research Center
Itseasiassa tuota lukua on aika helppo perata auki sen allaesitetyn kuvaajan perusteella. Sieltä löytyy mm. Alcatel-Lucent 3,5 mrd$ ja Erkki 2,9 mrd$ ja Nokian luku oli siis n. 5,2 mrd$. Eli jos ottaa huomioon että NSN on alan isoin peluri niin R&D-budjetti lienee Erkkiin nähden hivenen isompi ja näin ollen siis Nokian 5,2 miljardista voitaneen ottaa joku 3-4 mrd$ siivu pois NSN:n osuutta. Lopulta saadaan sitten 1-2 mrd$ kakku varsinaista Nokian tuotekehitystä.
Mutta kieltämättä se suurin haaste Nokialle on juuri HTC:n tapaiset toimijat, jotka vain nitovat olemassaolevat komponentit kasaan, lauma koodareita modaa Androidin sopivaksi ja lopputuloksena on hyvä tuote. Sinänsä rinnastus kopiolääkkeisiin on osuva, mitään laitontahan kopiolääkkeissäkään ei ole, mutta kysymys kuuluukin mistä uusia lääkkeitä tulee jos lääkkeitten kehittäjillä ei ole resursseja kehittää niitä ja R&D ei kuulu kopiolääkefirmojen ydinosaamisalueeseen. Kuluttaja voittaa hetkellisesti halvempien tuotteitten muodossa, mutta pitkällä tähtäimellä uudet, merkittäviä parannuksia tuovat, lääkkeet ovat entistäkin kalliimpia patenttisuojan ajan.
