O-P Kallasvuon asemasta ei ole juurikaan ollut pohdintaa. Sijoituspalsoilla monet pitävät Nokian menestykselle ja kurssinousulle lähes välttämättömänä CEO:n vaihtoa. Nokian huono menestys on luonnollisesti henkilöitynyt Kallasvuohon, vaikkei hä mikään vahva ja erityisen näkyvä keulahahmo ole ollutkaan, jos verrokiksi otetaan esim. Applen Jobs. Onko Kallasvuo siis liian harmaaja näkymätön? Oma käsitykseni on, ettei hän esitä asioita innostavasti ja mielenkiintoisesti sekä ennen kaikkea riittävän näkyvästi. Aika monelle tulee varmasti mieleen monta monituista yritysjohtajaa ennen Kallasvuota, jos pyydetään luetteloa tunnetuista ja menestyvistä toimareista. Saako asia olla näin?
Nokian osake on viime aikoina ollut tunnettu siitä, että jos tavoitteista jäädään edes karvan verran tai julkistettu tuote ei ihan täytä analyytikoiden ja kuluttajien ennusteita ja odotuksia, pörssikurssin syöksy on taattu. Esim. Applella laskut ovat olleet maltillisempia. Miksi? Saako Jobs omalla tekemisellään luotua luottamusta ja innostusta, johon Kallasvuo ei yllä lähimainkaan?
Ehkäpä Nokia ja sen johto kaipaavat amerikkalaisempaa otetta, jossa arvostetaan omia tuotteita ja saavutuksia vähintäänkin faktojen oikeuttamalla tasolla ja itse asiassa mieluummin hippasen yli. Olisiko siis jenkkiläinen CEO oikea vastaus menestysreseptin löytämiseksi? Vahvana kandidaattina pidetty Rick Simonson siirtyi hiljattain sivurooliin, ja hänen valitsemisensa ei vaikuta tulevaisuudessa enää todennäköiseltä. Onko siltä suunnalta odotettavissa potentiaalisia vaihtoehtoja?
Onko Kallasvuon vaihtaminen siis ylipäätään aiheellista ja millä aikataululla? Miksi?
Itselläni on "opiskelijasalkussa" nyt kevät-kesästä otettua noksua 400 kpl keskihinnalla 8.08. Siinäkin mielessä vähän kiinnostaa, että kuka Nokiaa johtaa ja miten. Kiirettä niiden kanssa ei sinänsä ole, uskon saavani ajan kanssa vähintäänkin kohtuullisen tuoton.