Kyllä, Bourne-elokuvat ovat varmasti tärkeässä roolissa (isoja kassamenestyksiä) ja muutenkin tähän genreen on tullut lisäystä 2000-luvulla, mm. Taken-elokuvien muodossa.
Muutamat eivät ole tykänneet Bond-elokuvien nykymeiningistä ja kertovat perusteluikseen sen, että haluaisivat enemmän rogermoormaista/piercebrosnanmaista kevyttä huumoria.
Batistan hahmo oli ihan kiva ja..
..kaverin kohtalo jätettin sopivasti auki. Tekisiköhän tuo vielä paluun seuraavissa? Vähän samaan tyyliin kuin Rautahammaskin, tuota kun ei saanut hengiltä sitten millään.
Waltzin hahmo jäi vähän ohueksi...
...mutta valkoisen kissan ilmestyminen kuviin ja naaman tullut arpi indikoivat, että eiköhän se konna lyöty lukkoon seuraavaa leffaa varten. Josko vaikka siinä arvon Ernst Stavro pistäisi sitten hihat heilumaan oikein kunnolla. Waltz, jos kuka, osaa vetäistä tällaisen niin kultivoidun, mutta täysin hullun, hedonistisen pahiksen roolin
Joo ei tosiaan paras Bond, evah, mutta jatkaa kyllä Craigin ajan laatutyötä. Bellucci oli edelleen hottis, eikä Lea Seydouxkaan vallan pöllö ole.
Yksi juttu, minkä voisi hyvinkin tuoda "tribuuttina" uuden ajan Bondeihin on sellainen loppukohtaus, jossa sen pääpahiksen sidekick vielä kerran ilmestyy jostain, aivan leffan lopuksi. Olisi mielestäni ihan jees.
Jotenkin mullekin jäi sellainen fiilis, että Blofieldistä kuullaan vielä.
Niin, kyllä Craig on ollut nappivalinta tähän rooliin. Hänen tekemiensä Bondien taso on elokuvien itsensä osalta vähän vaihdellut, käsikirjoituksesta riippuen, mutta kyllähän tämä herra on onnistunut täydellisesti siinä alkuperäisessä visiossa, joka Bond-franchisen uudistuksessa kiteytettiin siten, että jos ihminen on ammatiltaan palkkatappaja, niin tuossa on pikemminkin jotain traagista ja surullista, kuin jotain hassunhauskaa ja koomista.
James Bondin ominaispiirteitä ovat usean vieraan kielen hallinta, kiinnostus Kaukoidän kulttuuriin, monet rakkausseikkailut, himo uhkapeleihin ja mieltymys makeaan elämään.
Aika erikoiselta tuntuu ajatus siitä, että Bond-näyttelijä vaihtuu, jo seuraavaan leffaan tai sitten viimeistään sitä seuraavaan. Jos mietin vaikka yhtenä todennäköisenä nimenä pidettyä Tom Hardya, niin vaikea nähdä hänen onnistuvan yhtä hyvin, kuin mitä Craig on tehnyt.
Oli sitten kyse Craigin omista Bondeista tai tulevista, eri näyttelijällä varustelluista Bond-leffoista, niin tavallaan franchise on tällä hetkellä oman onnistumisensa vanki: Craigin Bondit ovat kokonaisuutena olleet niin hyviä elokuvia, että odotukset ovat koko ajan ihan huipussaan, eli voiko noita odotuksia oikeastaan sitten millään täysin täyttää??
Esimerkki: Spectre ei elokuvana välttämättä ole yhtä hyvä kuin Casino Royal tai Skyfall, vähän makuasia toki... mutta jos Spectre olisi ollut nyt ensimmäinen "uusi" Bond-elokuva Brosnanin kauden jälkeen, niin valtaosa meistä olisi täällä aivan innoissaan, että ei jumalauta miten upea leffa.
Muutamat eivät ole tykänneet Bond-elokuvien nykymeiningistä ja kertovat perusteluikseen sen, että haluaisivat enemmän rogermoormaista/piercebrosnanmaista kevyttä huumoria. Lienee kuitenkin Bond-franchisen kannalta aika tärkeää, että tuolle linjalle ei olla lähdetty, sillä 2000-luvulla tuossa kyydissä olisi tavattoman vaikeaa erottua, ainakaan positiivisessa mielessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ovat kuitenkin nähneet päivänvalon erilaiset, vähän humoristisemmat viritelmät, Fast and Furious-saaga, Johnny English-tarinat, Expendables-elokuvat jne, joita kukaan tuskin hirveän tosikkomaisesti seuraa. Ja tosiaan, Brosnanin kauden Bondit taitavat olla jonkin sortin aallopnpohja tuotteen historiassa.
Tässä muuten kahden ikonisen Bondin mielipide Daniel Craigista James Bondina:
Roger Moore:
I think that he [Daniel Craig] is the Bond. He’s quite brilliant. I wrote to Barbara [Broccoli] and Michael [Wilson] and said…they’ve guaranteed Bond another 50 years of life.
Sean Connery:
I think he is marvellous, he's fantastic as Bond.
Tässäpä juuri esitit missä on menty vikaan. Ei James Bond mikään palkkatappaja suinkaan ole, vaan salainen agentti, siis vakooja, jolla on myös lupa tappaa.
Eipä tuo nyt niin surulliselta kuulosta. Täytyy lisäksi muistaa, että kyseessä on viihdefantasia.
....
...
Tässä ilmeisesti ajatellaan Bondien alkaneen vuonna 2006. Kuitenkin historiasta tiedetään että kyseisen saman hahmon näyttelijöitä on ollut kaiken kaikkiaan kuusi erilaista. Vertailu etenkin Conneryyn on paha rasti.
Bond muuten kertoo itse työkseen ihmisten tappamisen, näin siis Spectressä. Saatat siis ainakin siihen pettyä ;) Viihdefantasia on aika mielenkiintoinen termi. Pätee hyvin Brosnanin Bondeihin ja lienee aika yleisesti tiedossa, että Bondit olivat tuolloin huonompia kun koskaan.
Nämä uudet Bondit ovat muuten huomattavasti uskollisempia Flemingin aidolle ja alkuperäiselle James Bondille, kuin moni Conneryn jälkeinen tekele. Alkuperäinen Bondhan on aika rosoinen tyyppi, uhkapeliä, alkoholin kanssa läträämistä, pahoja ongelmia...
When I wrote the first one in 1953, I wanted Bond to be an extremely dull, uninteresting man to whom things happened; I wanted him to be a blunt instrument ... when I was casting around for a name for my protagonist I thought by God, (James Bond) is the dullest name I ever heard. — Ian Fleming, The New Yorker, 21 April 1962[4]
On another occasion, Fleming said: "I wanted the simplest, dullest, plainest-sounding name I could find, 'James Bond' was much better than something more interesting, like 'Peregrine Carruthers'. Exotic things would happen to and around him, but he would be a neutral figure—an anonymous, blunt instrument wielded by a government department."[5]
Fleming also endowed Bond with many of his own traits, including sharing the same golf handicap, the taste for scrambled eggs and using the same brand of toiletries.[7] Bond's tastes are also often taken from Fleming's own as was his behaviour,[8]with Bond's love of golf and gambling mirroring Fleming's own. Fleming used his experiences of his espionage career and all other aspects of his life as inspiration when writing, including using names of school friends, acquaintances, relatives and lovers throughout his books.[1]
Ehkäpä Bondin vakavoittaminen lähtikin pikkupoikien kasvamisesta aikuisiksi; viihdefantasian sankarista haluttiin tehdä "uskottava toimintasankari" ja kassakone kilisee.
...
Tylsä mies joka sattuu palveluksessa tapahtumien keskipisteeseen, jolla on sama golf-tasoitus kuin Flemingillä ja tykkää samasta toilettibrändistä. Ei nyt kuulosta oikein rosoiselta korvaani mutta en ole toisaalta Flemingin kirjojen kova asiantuntija... Isäni kirjahyllyssä tuli kerran vastaan post-flemingiläinen Tehtävä Suomessa, James Bond jota silmäilin...
Tätä maailmaa pyörittää raha ja epäilemättä Bondin vakavoittaminen lähti siitä, että Bond tuotteena teki kuolemaa Brosnanin "viihdefantasian" jäljiltä. Asiaa on sivuttu täälläkin.
Tämä kohta sopii aika hyvin Craigin Bondeihin. Toki etenkin tässä vikassa Bondissa itse elokuvan juoni on aika henkilökohtainen, mutta itsessään Craigin Bond on juuri tällainen tunnekylmä tyyppi, ei emootioita.
Elokuvan lopetus jätti vähän kysymyksiä auki. Vähän oli sellainen että Bond olisi jäänyt "eläkkeelle" ja alkanut elämään naisensa kanssa, mutta eikai sentään? Tämäkin jättää mukavalla tavalla kysymyksiä tulevia Bondeja ajatellen.
Turha huoli. Katsoin leffan kaikki lopputekstit läpi. Ihan viimeisenä tekstinä oli että "Bond will return". Eikä tietenkään jää eläkkeelle, koska tässä Craigin sarjassa Bond on muutenkin vasta uransa alkuvaiheessa.
Latasin myös tuon uuden tunnarin partituurin koneella auki, niin oikein mielenkiintoista mutta kuitenkin klassista, "bondmaista" sävelkulkua siellä oli.
Mistä löysit? Ois mukava vilkaista itsekin..
Tuossa mietin, että kun James Bondina on ollut englantilaisen näyttelijän lisäksi skotti, aussi, walesilainen ja irkku, niin eikös se olisi sitten kiwin vuoro? Ketähän sopivia uusi-seelantilaisia näyttelijöitä olisi? Karl Urban? Alkaa vaan hänelläkin olla tosin ikää, mutta nyt kun mietin niin ulkoiselta olemukseltaan voisi sopia ja on jo tylyjä toimintaroolejakin tehnyt urallaan. Siitä seuraava James Bond.
Oli omastakin mielestä ihan hyvä Bond-tunnari, toki ehkä aavistuksen se laulajan ääni siinä häiritsee, mutta ei mitenkään merkittävästi. Mutta noin yleisesti todella tunnistettava Bond-tunnari, ja jos ei etukäteen tietäisi niin ei olisi vaikea arvata että onko kyseessä Bond-tunnari vai ei.Mä en ymmärrä, miksi tuota Bond-tunnaria muutamat täälläkin kerkesivät kritisoimaan. En ollut kuullut tuota vielä kertaakaan ja sitten kun täältä luin aiheesta, niin olipa joku dumannut jopa huonoimmaksi Bond-tunnariksi kautta aikojen.
Siksi olinkin yllättynyt sen sitten kuullessani, mielestäni oikein sopiva Bond-tunnari. Erityisesti siis musa yhdistettynä tuohon elokuvassa esitettyyn visuaaliseen puoleen, jonka aikana ruudulla vilahtelivat Bondin menneisyyden hahmot, Silva, Chiffre, Vesper...
...Myös se lentokonekohtaus on hieman ehkä liian kaukaa hatusta vedettyä, mutta olkoon kun on näyttävää...