Nimeni on Bond, James Bond

[T.Selänne]

Skyfall nähty ja...

Spoileri

...melkein voisi sanoa, että parempi kuin Casino Royale. Kuolleista palaaminen, pahiksen kostonhalu MI6:a kohtaan - ihan kuin nämä olisi nähty jo, mutta kova leffa oli silti. Kaiken kaikkiaan varsin erikoinen Bond-leffa, jossa näkyi vahvasti 50-vuotisjuhla, ja myös huumoria löytyi huomattavasti enemmän kuin Craigin edellisistä. Adelen tunnari menee myös heittämällä parhaimpien Bond-tunnarien joukkoon.

Aston Martinin esille ottamisen aikana ja alkuperäisen tunnarin soidessa melkein itkin onnen kyyneleitä. Mahtavasti tarinassa palattiin ikään kuin alkuun, M ja vanha kunnon toimisto, Moneypenny ja Q. Nyt löytyi myös perinteinen "Bond, James Bond". Craigin Bondeille on myös muodostunut omanlaisensa gunbarrel aina leffan loppuun.

Odotan erittäin suurella innolla sitä, miten tarina tästä jatkuu. Bond 24 - syksyllä 2014

 

[MustatKortit]

...Craigissa palautuu kirjojen henki. Muutenkin Bondille tulee enemmän syvyyttä...

Tässä olet kyllä täysin oikeassa. Ihmetyttää tietyt kommentit siitä, miten Bondin pitäisi ollan jonkin asteinen hupaelma täynnä kevyttä vasenkätistä ammuskelua ja komiikkaa. Ei tällaista Flemingin kirjoissa kyllä kovin paljon ole.

Itse odotan innolla tätä seuraavaa leffaa, koska nythän tämä reboottaus on suoritettu..mitä siis seuraavaksi?

 

[Tykki]

Craigissa on karismaa ja kylmänviileää tyyliä, se on pakko myöntää, mutta ongelma onkin että hänestä on tehty tuollainen tusina-toimintasankari jonka toimista on kylmänviileä tyylikkyys kaukana kun tulee ja pistää joka paikan paskaksi. Se ei ole minusta sitä oikeaa Bondin tyyliä, mitä minä haluaisin Bond-leffoissa nähdä.

Casino Royalen aikoihin asia esitettiin jotenkin niin, että koska kyse on sarjan reboottauksesta, Craigin esittämä Bond on vielä raakile. Ajan mittaan hänestä kasvaa se smooth & cool agentti, jollaisena maailma hänet tuntee. Skyfallissa tämän huomaa esim. kohdassa, jossa

Spoileri

kuullaan tauon jälkeen taas tuttu lausahdus: 'Bond, James Bond'.

Skyfall on mielestäni hyvä. Vähintään yhtä hyvä kuin Casino Royale, mutta eri tavalla.

 

[regularflex]

Täältäkin yksi tunnustus Bond-fanikuntaan. Näin ensimmäisen Bondini noin 12-vuotiaana ja se sattui olemaan vielä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka näin. Elokuva oli isän Anttilasta ostama You only live twice - Elät vain kahdesti. Ja se kolahti. Kovaa. Tästä syystä minulle Connery ja Moore ovat ne oikeat Bondit. Tosin pidän suuresti myös Daltonin Bondeista elokuvina sekä Brosnanin hymynkaare on minua lähinnä ihastuttanut, kun monta muuta se on lähinnä tämän ketjun perusteella vihastuttanut. Myös tämä Lazenbyn leffa on mielestäni suunnattoman tärkeä kokonaiskuvan kannalta. Joku aiemmin tässä ketjussa mainitsi, että Casino Royale selittäisi Bondin suhtautumista naisiin, mutta kyllä se enemmän tämä On her majesty's scret service leffa selvittää tätä tarinaa vielä enemmän. Erittäin koskettava tarina on kyllä kyseessä ja onkin sääli, että kyseisessä elokuvassa Connery ei saanutkaan loistaa, vaan tilalla oli Lazenby. Myös tuo täälläkin mainittu järjestys Lazenbyn Bondin ja Elät vain kahdesti elokuvan välillä oli hieman häiritsevää. Vielä asia joka harmittaa on se, että Moore sai kunnian listä lopulta Blofeldin. Minustatämä olisi kuulunut Connerylle, sillä SPECTRE ja Blofeld olivat niin vahvasti Conneryn Bondin vastustajia. Näistä uusista vähän tuntui vielä siltä, etti Quantum of Solace päättänyt tätä Casino Royalen aloittamaa saagaa.

Oma ranking Bondien osalta:
1. Connery
2. Moore
3.Dalton, Brosnan, Craig
ja perää pitää Lazenby.

Ja elokuvista TOP 5 -listaa.
1. Elät vain kahdesti
2. Erittäin salainen
3. Kultasormi
4. Bond Istanbulissa
5. Golden Eye

Ja vielä TOP 5-konnat
1. Ernst Stavro Blofeld
2. Jaws
3. Silva (Skyfall)
4. Kananga/ Mr. Big
5. Xenia Onatopp

 

[Squit]

Casino Royalen aikoihin asia esitettiin jotenkin niin, että koska kyse on sarjan reboottauksesta, Craigin esittämä Bond on vielä raakile. Ajan mittaan hänestä kasvaa se smooth & cool agentti, jollaisena maailma hänet tuntee.

Kyllä se on jotenkin aistittavissa että näin se homma on pidemmän päälle järkeilty. Että ensimmäiset Craigin bondit ovat keltanokkaisen kaiffarin "tunne ennen järkeä" rymistelyä, kun taas nyt alkaa tulemaan ehkä skarppaampaa ja kokeeneempaa bondia. Craig on siinä iässä, että meikkaamalla hitusen saa 10 vuotta muutettua ikää sinne tänne helposti. Ideana todella hieno juttu, mutta se nähdään sitten tulevaisuudessa kuinka on toteutuksen laita. Ehkä vanhanliiton Bond fanitkin saavat jotain ilonaiheita tulevista bodeista.

 

[Amerikanihme]

No tulihan se Skyfall vihdoin katsastettua, kun se lopultakin saapui tänne Pohjois-Amerikan kehitysmaihin. Kieltämättä se oli ihan hyvä elokuva, mutta että James Bond-elokuva, ja tämä kaveri James Bond? Ei ja ei. Bond vetää kaljaa ja pillereitä ja on ihan rappiolla...? Kaikkea sitä näkeekin. Olihan siinä joitakin osioita jotka muistuttivat vähän niitä vanhojen aikojen Bond-elokuvia, kuten se avausjakso, ja jotkut muut kohtaukset, mutta paljon oli tätä uutta synkkää kuvaa mukana. Ja se loppukohtaus oli tosiaan vähän pettymys, joku autiotalo Skotlannin kukkuloilla, Bond jään alla, jne. hoh-hoijaa.

Bardem oli kyllä hauskuttavan pelottavan hyvä jälleen kerran roolissaan. Tuosta voisi jo sivuroolin oskun antaa, mutta kaveri voitti sen juuri pari vuotta sitten, joten tuskin irtoaa. Bond-tytötkin olivat ihan mukiinmenevän kauniiita, joten sen suhteen ei valittamista ole. Joten yhteenvetona - hyvä leffa, ei vaan Bond-leffa.

 

[Squit]

Skyfall tuli nyt katsottua ja täytyy sanoa että on loistava filmi. Vaikka olen liputtanut uusien Bondien puolesta, niin muutama legendaarinen mauste vanhoilta ajoilta nosti kyllä karvat pystyyn. En minä vanhoja Bondeja inhoa (paitsi Piääärsin), sitä tullut vain kritisoitua ettei vanhan mallin Bondeja voi oikein nykyaikana tehdä. Nyt tuntuu että reboot on tehty ja Craigistä kuoriutuu se elegantimpi kaveri tästä edes.

Craigin etukenoinen haaratleveänä patsastelu on jo niin ikoninen. Äijä on luja kuin pääsiäissaaren patsaat.

 

[#76]

Alun Bondeissa oli minusta juoneen käytetty enemmän aikaan eli jossain oli 00-osasto, joka hajaantui eri puolelle etsimään kadonneita ydinaseita tai sitten Bond lähti tutkimaan kadonnut/tapettua agenttia ja törmäsi samalla johonkin juoneen. Sitten homma alkoi menemään tyyliin, että jäin jo kaipaamaan, miten pääpahis soittaa Bondille lällätyspuhelun kertoen samalla missä pitää majaansa. Tuoreimmassa oli juoni rakentunut taas hyvin, että paikanvaihdot eteni minusta loogisesti.

 

[Musta Nuoli]

No tulihan se Skyfall vihdoin katsastettua, kun se lopultakin saapui tänne Pohjois-Amerikan kehitysmaihin. Kieltämättä se oli ihan hyvä elokuva, mutta että James Bond-elokuva, ja tämä kaveri James Bond? Ei ja ei. Bond vetää kaljaa ja pillereitä ja on ihan rappiolla...? Kaikkea sitä näkeekin.

Tämä nimenomaan kuuluu Bondiin, ainakin Ian Flemingin Bond-kirjoihin. Parissa Bond-kirjassa Bond on niin rikki henkisesti ja fyysisesti, että mies naukkaa viinaa ja ties mitä piristeitä. Muun muassa Pallosalamassahan Bond päätyy kuntoutusklinikallekin saamaan itseään parempaan kondikseen, tämä versio on mukana sekä Pallosalama-elokuvassa että Älä kieltäydy kahdesti -uusintaversiossa. Connery mukana kummassakin.

Kirjoissa Bond kokee välillä mm. aivopesun, ja välillä hautoo eläköitymistä ollessaan varsin rappiolla. Tai pikemminkin lähellä ovat potkujen saamiset, sillä M:n sietokyky tulee täyteen. Esimerkiksi Elä ja anna toisten kuolla -kirjassa Bond lähetetään "kasvojenpelastusreissulle" diplomaattisemmalle matkalle Japaniin, jossa hän saa tilapäisesti uuden kooditunnuksen koska ei sillä hetkellä ole enää 00-osastolla. Mutta niin vain Blofeld löytyy Japanista, ja Bond käy tämän niittaamassa.

Toisin sanoen oikean, aidon Bondin eli Ian Flemingin Bond on monesti rappiolla ja varsin depressiivisissä tunnelmissa. Täten Skyfallissa nähty rappiolla on hyvä olla -James on täysin linjassa myös Flemingin hahmon rappiokausien kanssa.

 

[Amerikanihme]

Toisin sanoen oikean, aidon Bondin eli Ian Flemingin Bond on monesti rappiolla ja varsin depressiivisissä tunnelmissa. Täten Skyfallissa nähty rappiolla on hyvä olla -James on täysin linjassa myös Flemingin hahmon rappiokausien kanssa.

Kiitoksi selvennyksestä, myönnän, etten ole Bond-kirjoja pahemmin lukenut. Vanhoista Bond-elokuvista on jäänyt mieleen lähinnä tilanteet, joissa Bond naukkailee samppanjaa jonkun hehkeän Bond-tytön seurassa sängyllä maatessaan, eikä kittaa kaljaa ja vedä pillereitä jossain metelin täyttämässä saluunassa. Joten siitä sain aiheeni kritiikkiini.

 

[Sistis]

Esimerkiksi Elä ja anna toisten kuolla -kirjassa Bond lähetetään "kasvojenpelastusreissulle" diplomaattisemmalle matkalle Japaniin, jossa hän saa tilapäisesti uuden kooditunnuksen koska ei sillä hetkellä ole enää 00-osastolla. Mutta niin vain Blofeld löytyy Japanista, ja Bond käy tämän niittaamassa.

Kirjaa en ole lukenut, mutta olisiko kyseessä kuitenkin Elät vain kahdesti? Elokuvanahan se sijoittuu Japaniin, kun taas Elä ja anna toisten kuolla osuu Karibialle. Blofeldiakaan ei ole mukana näistä jälkimmäisessä.

Täytyy todeta, että olen mielissäni näiden vanhojen Bondien uusintojen alkamisesta. Tohtori No oli selkeästi parempi elokuva näihin Brosnanin ajan tekeleisiin nähden. Jotenkin näissä vanhemmissa elokuvissa on vielä sellaista tietynlaista eleganssia ja edes jonkinlaista realismia, kun taas Brosnanin kaudella kyse alkoi olla yliampuvasta toimintaelokuvasta, joissa näyttävät action-kohtaukset ovat tärkeämmässä roolissa kuin elokuvan juoni...

 

[Ted Raikas]

Jotenkin näissä vanhemmissa elokuvissa on vielä sellaista tietynlaista eleganssia ja edes jonkinlaista realismia, kun taas Brosnanin kaudella kyse alkoi olla yliampuvasta toimintaelokuvasta, joissa näyttävät action-kohtaukset ovat tärkeämmässä roolissa kuin elokuvan juoni...

Kyllä ja kuten olen aiemminkin Brosnanista sanonut, niin hän oli jotenkin liian vässykän oloinen Bond. Liian humaani ja empaattinen. Hyvin epäuskottava agentti ja tosiaan se yliammuttu äksöni ja vempeleet teki noista elokuvista pääasiassa aika vaivaannuttavia katselukokemuksia sen lisäksi.

Oikeastaan ainoa Bondia tähdittänyt näyttelijä jonka elokuvia ei kiinnosta katsoa toista kertaa. Kaikkien muiden kohdalla leffat sietää uudemman katselukerran. Tosin todettakoot, että Lazenbyn ja Daltonin Bondit olen tainnut nähdä vain kerran, mutta koska en niistä juurikaan mitään muista, niin sikälikin ne voisivat ansaita uuden katselukierroksen. Lazenbyn Bondista jäi kyllä elokuvana varsin hyvä ja omintakeinen kuva, vaikka näyttelijä ei oikein ehkä Bondiksi istunutkaan.

 

[Sistis]

Tosin todettakoot, että Lazenbyn ja Daltonin Bondit olen tainnut nähdä vain kerran, mutta koska en niistä juurikaan mitään muista, niin sikälikin ne voisivat ansaita uuden katselukierroksen. Lazenbyn Bondista jäi kyllä elokuvana varsin hyvä ja omintakeinen kuva, vaikka näyttelijä ei oikein ehkä Bondiksi istunutkaan.

Minusta Lazenby oli ainakin muistikuvieni mukaan mainettaan parempi Bondina, joskaan ei tietenkään Conneryn tai Mooren veroinen. Kuitenkin Brosnania parempi... Veikkaisin, että suurin syy hänen morkkaamiseen on se, että hän sai mahdollisuuden esiintyä vain yhdessä Bondissa, eikä hänen tulkintansa roolihahmostaan ehtinyt iskostua ihmisten mieliin - kaikki kun kaipasivat Sean Conneryä, joka sitten palasikin seuraavaan elokuvaan. Jos Lazenby olisi esiintynyt vaikkapa vielä toisessa tai jopa kolmannessa, hänet voitaisiin ehkä arvostaa korkeammallekin.

Faktahan on, että mies ei ollut ennen elokuvaa juurikaan näytellyt. Tämä aiheutti myös aika paljon keskustelua miehen valinnasta päärooliin. Kehuja mies sai etenkin taistelukohtausten näyttelystä. Hahmona hän oli minusta vakava, eikä samanlaista pilke silmäkulmassa esitettyä kujeilua kuin Conneryn tai varsinkin Mooren Bondeilla muistaakseni miehestä välittynyt, mikä vaikeutti varmasti ihmisten hyväksynnän saamista. Suurin syy miehen hyllyttämiseen taisi kuitenkin olla hänen ylisuuressa egossaan... ainakin Wikipedia viittaa siihen:

George Lazenby – Wikipedia

Elokuva itsessään oli minusta varsin hyvä. Loppukohtaus on jopa varsin dramaattinen ja koskettava - toisin kuin yhdessäkään edeltäjässään. Elokuvan instrumentaalina toteutettu tunnussävelmä toimii myös hyvin.

Nokkela oli myös miehen heitto elokuvan alkukohtauksen päättyessä. Siinähän hän pelasti autiolla rannalla naisen pahojen miesten kynsistä. Sen sijaan että naiselta olisi tullut kiitosta, tämä otti autonsa ja pakeni. Tässä vaiheessa mies totesi naureskellen itsekseen, että "sille toiselle kaverille ei ikinä käynyt näin" - viitaten toki Conneryyn.

 

[Beneway]

Suurin syy miehen hyllyttämiseen taisi kuitenkin olla hänen ylisuuressa egossaan... ainakin Wikipedia viittaa siihen:

Entouragessahan joku "agenttipamppu" heitti Lazenbystä kommentin:

"He was Bond the baddest Bond and he told Cubby Broccoli to go fuck himself one day and he was Bond no more."

Eipä tuosta tiedä kuin asianomauset, mitä siellä on Lazenbyn ja tekijätiimin välillä tapahtunut, mutta kaikesta päätellen ei äijä mikään helpoin ihminen ollut. Sukset ristiin jne. Eikä se ainut leffakaan tainnut mikään menestys olla, päinvastoin.

Kun täällä on puhetta eri Bond-leffoista ja pääosaesittäjistä niin nostaisin itse yhden leffan esiin. Nimittäin Daltonin ensimmäisen Bondin "Vaaran Vyöhykkeellä". En ole näitä vanhemman liiton Bondeja nähnyt pitkään aikaan, ja muistikuvat ovat melko vähissä, mutta lapsena tuli tuo elokuva kelailtua vhs:ltä monia kertoja. En tiedä miten leffa menettelee näin aikuisemmalla iällä, mutta tuossa ala-asteen nurkilla oli tuo Bondeista ylivoimaisesti paras.

Casino Royal oli kyllä hemmetin hyvä, vaikka hivenen vierastan tuota pokerin roolia leffassa. No, olihan Hold em tuolloin todellakin pinnalla, joten ymmärtäähän sen, että trendit on leffassa suuresti esillä. Veikeää nähdä Bond ammuskelun ja mätkinnän sijaan istumassa pokeripöydässä pelastamassa maailmaa. Mutta olihan siinä toki actioniakin mukavasti sivussa.

Quantum of Solacea en ole nähnyt, mutta ei kyllä arvostelujen perusteella houkutakaan. Taisi itse Craigkin sanoa, että oli kyllä paska leffa. Pitääkö tuo Quantumikim kytätä alta pois ennenkuin siirtyy Skyfallin kimppuun? Taitaa sinnä jonkinlainen jatkumo olla, vai?

 

[Tadu]

Pitääkö tuo Quantumikim kytätä alta pois ennenkuin siirtyy Skyfallin kimppuun? Taitaa sinnä jonkinlainen jatkumo olla, vai?

Ei tarvitse katsoa. Ei mielestäni ollut mitään jatkumoa, mutta en kyllä Quantumista hirveästi muista kun niin scheissea oli.

 

[trap]

Ei ole jatkumoa, mutta mielestäni kyllä QoS kannattaa katsoa, mielellään heti Casino Royalen perään. Päättää erinomaisesti Casino Royalen aloittaman tarinan eikä ole mielestäni mitenkään huono, päin vastoin. Juonikin on monisäikeisempi kuin vaikkapa Skyfallissa.

 

[peruna]

Ei ole jatkumoa, mutta mielestäni kyllä QoS kannattaa katsoa, mielellään heti Casino Royalen perään. Päättää erinomaisesti Casino Royalen aloittaman tarinan eikä ole mielestäni mitenkään huono, päin vastoin. Juonikin on monisäikeisempi kuin vaikkapa Skyfallissa.

Mun mielestä QoS on aliarvostettu elokuva ja kuten trap kirjoittaa se päättää tietyllä tavalla Casino Royalen tarinan. Ennen kaikkea elokuva on tärkeä siinä miten se muokkaa Bondia eteenpäin ja miten Bond käsittelee

Spoileri

Vesperin kuolemaa ja petturuuden.

Jos tämä ei ole tärkeätä hahmon kannalta, niin mikä sitten?

 

[Musta Nuoli]

Kirjaa en ole lukenut, mutta olisiko kyseessä kuitenkin Elät vain kahdesti? Elokuvanahan se sijoittuu Japaniin, kun taas Elä ja anna toisten kuolla osuu Karibialle. Blofeldiakaan ei ole mukana näistä jälkimmäisessä.

Kappas saatanaa, näinhän se juuri on kuten sanoit, sekä kirjoissa että elokuvissa. Kiitos, kun huomasit ja korjasit.

Näköjään sitä vanhakin erehtyy ja kirjoittelee mitä sattuu, vaikka kuinka sitä luulisi jo Bondinsa tuntevan. Ei pitäisi yön pimeydessä kirjoittaa viestejä silmät ristissä, ajatus karkaa jonnekin pillukarvakeskustelun tuolle puolen.

Elät vain kahdesti siis sijoittuu tosiaan Japaniin. Elokuvana se on vain yksi Blofeld-tarinoista, kirjana se puolestaan sijoittuu Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa -tarinan jälkeen. Bondin vaimo siis kuoli tässä teoksessa, ja sitä seuraavassa Elät vain kahdesti -kirjassa Bond on lähes täysi ihmisraunio, joka lähetetään diplomaattikeikalle Japaniin siinä toivossa, että mies vähän ryhdistäytyy.

Japanissa hän sitten törmää samuraita leikkivään Blofeldiin, jolla on omalaatuinen "kuoleman puutarha" vanhassa linnassa. Tämä on viimeinen kirja, jossa Blofeld esiintyy, koska Bond tappaa Blofeldin ja räjäyttää koko paikan taivaan tuuliin. Surmansa saa myös Blofeldin hehkeä sex slave eli Irma Bunt. Samalla Bond menettää muistinsa ja elelee aikansa helmenkalastajana (ei Juhana).

Seuraavassa teoksessa Bond tulee takaisin Englantiin ja yrittää aivopestynä murhata M:n. Helmenkalastaja-Bond kun päätyi KGB:n kouriin ja nämä aivopesivät Bondin jonkinlaiseksi Mantshurian kandidaatiksi. Tämä teos eli Kultainen ase olikin viimeinen Flemingin varsinainen romaali, ja se julkaistiin tekijän kuoleman jälkeen. Teos on vähän viimeistelemättömän oloinen, joten kuolo taisi korjata Flemingin vasta luonnosvaiheessa. Tämän jälkeen tuli vielä yksi kuolemanjälkeinen kokoelma Flemingin Bond-novelleja ja siinä se sitten olikin.

Elä ja anna toisten kuolla -kirja sijoittuu Yhdysvaltoihin ja Karibialle, ja tämä kirja on juuri se kirja, josta aikaisemminkin kirjoitin ja josta on tehty typerä uusi suomennos "Anna toisten kukkien kuolla" samalla kun alkuperäistekstin neekeri-sanat on sensuroitu/muutettu.

 

[Sistis]

Neloselta alkoi juuri Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa. Pääroolissa ainoa oikea Bond, eli George Lazenby.... kannattaa katsoa

Ja joo, sarkasmi sikseen. Oman muistikuvani mukaan Lazenby ei ollut läheskään niin huono kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää. Tappelukohtauksissa miestä jopa käsittääkseni kehuttiin, ja ainakin tuossa alkukohtauksessa näytti meininki ihan pätevältä.

 

[Girardi #5]

Neloselta alkoi juuri Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa. Pääroolissa ainoa oikea Bond, eli George Lazenby.... kannattaa katsoa

Ja joo, sarkasmi sikseen. Oman muistikuvani mukaan Lazenby ei ollut läheskään niin huono kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää. Tappelukohtauksissa miestä jopa käsittääkseni kehuttiin, ja ainakin tuossa alkukohtauksessa näytti meininki ihan pätevältä.

Ihan hyvä pätkä tämäkin ja Lazenbyn suoritus Bondina hyvä. Harmi ettei Lazenby tehnyt sitä jatko-osaa koston merkeissä.

 

[Mack]

Tuo kyseinen Bond on hyvä tarina ja osaltaan kantaa senkin takia.

Jännä tuo Lazenbyn tokaisu siinä alussa "this never happened to the other fellow". Periaatteessa ihan hauska uuden Bondin esittely.

Muistaakseni seuraavan eli Diamondsin alussa piti olla suoraan tämän Bondin loppu, mutta ei sitä oikein voinut käyttää kun Bond oli taas vaihtunut. No myös se Conneryn kostoretki oli ihan hyvä.

 

[Lexaa]

Tuo kyseinen Bond on hyvä tarina ja osaltaan kantaa senkin takia.

Tarinaltaan ehdottomasti yksi parhaista bondeista, ja olihan tuo paljon parempi Bond kuin mitä muistinkaan. Lazenby toimi ihan hyvin Bondina.

 

[Musta Nuoli]

Tarinaltaan ehdottomasti yksi parhaista bondeista, ja olihan tuo paljon parempi Bond kuin mitä muistinkaan. Lazenby toimi ihan hyvin Bondina.

Elokuva on syyttä suotta aliarvostettu, samoin kuin Lazenby Bondin näyttelijänä. Mahdoton tehtävähän hänellä oli Conneryn jäljiltä, ja ilmeisesti kansa olisi Seanin jälkeen kaivannut jonkinlaista hiilikopio-Connerya eikä selvästi erilaista tulkintaa. Turha sitä samaan muottiin on Bondeja tehdä, tämä iskostui vasta myöhemmin perille ja Roger Moore sai tehdä hyvin erinäköisen Bondin.

Timothy Daltonin Bondit ovat myös mainioita. Brosnanin kohdalla GoldenEye on erinomainen Bond, joka toi sarjan 1990-luvulle kunnolla, mutta valitettavasti 1990-luvussa ei sinänsä paljoa kehumista ollut noin muuten, ja loput Brosnan-Bondit vain heikkenivät osa osalta. Vika ei ollut kuitenkaan yksistään Brosnanin vaan Bond-sarjan muuttumisen geneeriseksi perustoimintasarjaksi, joka ei säväyttänyt oikein millään, ja johon kaivettiin loppuvaiheissa ties mitä tauhkaa kuten Madonnaa tunnaria esittämään ja näkymättömiä autoja.

 

[Roger Moore]

Timothy Daltonin Bondit ovat myös mainioita. Brosnanin kohdalla GoldenEye on erinomainen Bond, joka toi sarjan 1990-luvulle kunnolla, mutta valitettavasti 1990-luvussa ei sinänsä paljoa kehumista ollut noin muuten, ja loput Brosnan-Bondit vain heikkenivät osa osalta.

Daltonin Bondit olivat tosiaan ihan hyviä, etenkin miehen ensimmäinen Bond-leffa eli The Living Daylights. Dalton oli Bondina ihan pätevä jätkä kyllä muutenkin, ja hieman sääli ettei mies saanu koskaan sitä hänelle luvattua kolmatta Bond-leffaa tehdä, ja sen jälkeen mahdollisista jatkoista oltaisiin sitten keskusteltu. Tuo kolmas Daltonille suunniteltu leffa The Property of a Lady kaatui erilaisiin tuotanto- ja talousvaikeuksiin, ja tämän vuoksi Daltonin Bondit jäivät kahteen.

Brosnan tosiaan toi sitten ihan erilaista meininkiä tuohon hommaan. GoldenEye on kaikessa ysärirymistelyssään todella hyvää kamaa, mutta myöhemmin hommat menivät täysin överiksi vedetyksi ja muutenkin lähinnä Bondin puujalkavitseillä ratsastamiseksi. Roger Mooren aikanakin tätä toki harrastettiin aika paljon, mutta silloin sitä hommaa ei muuten vedetty kieli poskessa niin yli.

Mitä sitten muihin Bond-näyttelijöihin tulee, niin tietystihän Connery on erinomainen ja legendaarinen Bond. Myös nykyinen James eli Daniel Craig nousi viimeistään tällä kolmannella Skyfall -Bondillaan kuninkuusluokkaan, ja hänen perässään sitten tulee varmaankin Dalton. Brosnan nyt oli Brosnan, ja Lazenby oli sitten ihan tekemättömässä paikassa. Miehellä on tilillään vain se yksi Bond-elokuva, niin kärsii sinänsä aika paljon vertailuista muihin. Olisi voinut ehkä ansaita toisenkin, mutta toisaalta eipä minua se Conneryn comeback* haittaa yhtään.

* Nimenomaan se ensimmäinen comeback, tämä vuonna 1983 tehty comeback leffan Älä kieltäydy kahdesti kanssa oli vähän jännä homma. En vieläkään ymmärrä, että miksi se piti tehdä.

 

[Hescu]

Tuo kolmas Daltonille suunniteltu leffa The Property of a Lady kaatui erilaisiin tuotanto- ja talousvaikeuksiin, ja tämän vuoksi Daltonin Bondit jäivät kahteen.

MI-6 -sivustolla lukee seuraavasti:

"In the years since the ill-fated project was surpassed by "GoldenEye" in 1995, the unmade Bond 17 screenplays were often incorrectly rumoured to be titled "The Property of a Lady", after Fleming's short story of the same name. No Bond 17 screenplay was ever given this title, but it lives on as an internet myth."

Pidän Daltonin Bondista ja Daltonista näyttelijänä muutenkin. Karismaattinen tyyppi. Hahmolle tapahtui tuolloin 80-luvun lopussa vähän samantyyppinen muutos kuin 2000-luvulla, kun Brosnan vaihtui Craigiin, eli mentiin särmikkäämpään suuntaan.

​