@Apassi vähän samaa mieltä mutta itse nyttemmin olen sitä mieltä, että tätä uusinta kokonaisuutta ei pidä arvostellakaan ns. metalli-levynä, koska sitä se ei mielestäni ole. Minulle tämä uusikin toimii, koska pidän paljon näistä Tuomaksen elokuvallisista jutuista, mutta ymmärrän ettei ne uppoa varsinkaan sille enemmän metalliorientoituneelle yleisölle. Edellinen oli enemmän metallia ja myös minun mielestäni Greatest Show On Earth on yksi NW:n parhaita biisejä toistaiseksi. Jälkimmäinen osa uutta levyä tullee olemaan pelkässä intro/outro käytössä ellei tosiaan sinfonia orkesteri tule olemaan jossain vaiheessa ajankohtainen...
Sitten juttu mikä on mietityttänyt viimeaikoina. Kun olen vertaillut näitä laulajia ja miettinyt että miksi Floor on se THE laulaja NW:iin. Kyse ei ole laulutaidosta pelkästään, vaan ihan muusta. Mielestäni Tarja teki suurimman virheensä siinä että kuvitteli olevansa suurempi kuin bändi. Nosti itsensä jalustalle eikä huomannut miten huikea säveltäjä Tuomaksesta oli kasvanut/kasvamassa. Toki koulutuksensa ansiosta oli alkuvaiheessa ns. johtava voima mutta 2000-luvun alkupuoliskolla Tuomas oli jo kasvanut rinnalle ja ohi. Nyt mielestäni surffailee "vanhoilla meriiteillä" vaikka välillä tekeekin uutta musaa, niin ei millään voi verrata Tuomaksen tuotantoon.
Anette oli välivaihe. Hänen itsetunto ei kestänyt olla tuossa puristuksessa. Hän varmaan tiesi itsekin ettei rahkeet riitä, mutta oli päässyt sellaiseen bändiin ja asemaan ettei kantti riittänyt sanomaan että on väärässä paikassa. Muiden soittajien taso oli yksinkertaisesti liikaa hänelle. Sen huomasi siitä että hän meni täysin sirpaleiksi kun kuuli Floorin olevan tulossa tuuraamaan äitiysloman ajaksi. Mutta kuten ennenkin olen sanonut hänen aikanaan NW teki loistavia levyjä eikä minua haittaa kuunnella hänen tuotantoaan NW:ssa. Riittävän hyvällä tasolla vaikkei pääsekään sen kummemmin Tarjan kuin Floorinkaan tasolle. Oikeassa bändissä edelleen loistava laulaja.
Floor sitten. Hänestä tekee loistavan se että hän ei yritä mitään. Hänen ei tarvitse. Hän tietää omat rajansa ja osaa kunnioittaa muiden muusikoiden virtuositeettia ja antaa niille tilaa. Hänen ei tarvitse olla se prinsessa lavalla, mikä tuhosi Tarjan. Esim. Islander Tampereen keikalta on hyvä esimerkki. Nöyrästi vetää taustat kun Marko laulaa soolon ja kun Marko tulee takas muiden joukkoon, on hymy korvissa ja ansaitut aplodit Markolle loistavasta suorituksesta. Vaikea olisi nähdä Tarjan taipuvan vastaavaan. Se tavallisuus ja oma taso suhteutettuna muiden tasoon, ja tieto siitä että oma taso riittää, antaa hyvän itseluottamuksen jonka voi antaa purkautua ilman ylimääräistä näytelmää. Hän on yksi bändin jäsen ja samalla rivillä muiden kanssa, ei alempana kuten Anette, eikä ylempänä kuten Tarja. Se tekee hänestä täydellisen NW vokalistin, toivottavasti vielä vuosiksi eteenpäin...