Nightwish

[MS]

Japsipainoksen bonusbiisi The Escapist olisi kyllä mahtunut itse levylle ja komeasti. Hieno kipale ja menisi heittämällä parhaimmistoon myös itse levyllä. Taitaneen julkaista seuraavan sinkun b-puolena Suomessa.

Löytyy Universal Music Japanin julkaisemilta versioilta cd & 2cd ja ainoastaan Nuclear Blastin verkkokaupassa myytävältä ltd versiolta.

 

[Uleåborgir]

26.8 Suomi & Japani
28.8 Saksa
1.10 Iso-Britannia
2.10 USA & Kanada

Ok, kiitos tiedosta. Myyköhän Saksassa platinaa yhdessä päivässä? Mitenköhän on mennyt nousevan auringon maassa lättyä.

Iso-Britannia on todella mielenkiintoinen. Joko nyt tulisi sellainen lopullinen läpilyönti suomalaiselle yhtyeelle. USA on tietenkin erikseen.

 

[häkkipää]

Pari kertaa tullut nyt kuunneltua DPP lävitse. Täytyy sanoa että en ennen oikeastaan pitänyt NW:stä Turusen takia, sillä jotenkin se ooppera meininki ei purrut. Jotkin biisit TT:n johdolla olivat hyviä, mutta yleisesti ottaen ei kollisut. Mutta nyt Anetten johdolla täytyy sanoa että sisälläni on syttynyt pieni NW-fani. Amaranthin ja Poetin lisäksi esim. The Islander ja For the heart I once had iskevät allekirjoittaneeseen.

 

[Osmo Rapeli]

Allekirjoittanut taas tykkää juuri näistä räimebiiseistä ja mitä tulee tylsyyteen niin minun kohdalla menee juuri toisinpäin.

Kyllä kitaraa ja bassoa sekä räminää pitää ja saa olla, mutta toivoisi otteeseen hiukan enemmän variaatiota ja soittoa eikä pelkkää yhden nuotin hakkaamista, niin kuin Amaranth ja Bye Bye Beautiful-biiseissä joissa mennään alusta loppuun nyrkki nuottiperseessä, ja kyseisiä instrumenttejä soitetaan vähemmän kuin Christina Aguileran tai Pinkin tyylisissä poppiksissa.

Hiukan soittoa kiitos, rock perustuu vapauden ja järjestyksen sopivaan kombinaatioon. Ei Nightwish varmaan pilalle menisi jos bassossa olisi edes Beastie Boysin Sabotagen verran oivallusta. Slovareissa ja koskettimissa tyyliä jo löytyy.

 

[julle-jr]

Tuossa Amaranth-videossa pisti silmään Aneten lavakäyttäytyminen. Hänen ketkuttelustaan tuli mieleen joku pop-diiva. Kun videossa näytetään haavoittunutta enkeliä ja samaan aikaan Anette hymyilee flirttailevasti, niin tuli jotenkin vaivautunut olo. Voihan se toki olla, että tällä haetaan jotain kontrastia mikä ei itselle avautunut.

Olisi mielenkiintoista kuulla Aneten laulamina Ghost Love Score, sekä Sleeping Sun, kyseiset kappaleet ovat mielestäni Nightwishin parhaat tuotokset, ensin mainittu ehkä jopa yksi parhaista koskaan kuulemistani kappaleista.

 

[Osmo Rapeli]

Tuossa Amaranth-videossa pisti silmään Aneten lavakäyttäytyminen. Hänen ketkuttelustaan tuli mieleen joku pop-diiva. Kun videossa näytetään haavoittunutta enkeliä ja samaan aikaan Anette hymyilee flirttailevasti, niin tuli jotenkin vaivautunut olo. Voihan se toki olla, että tällä haetaan jotain kontrastia mikä ei itselle avautunut.

No popmusiikkiahan tämä on pohjimmiltaan.

Ei iso volyymi ja särökitara tee jostain samantien metallia tai rokkia.

 

[julle-jr]

No popmusiikkiahan tämä on pohjimmiltaan.

Ei iso volyymi ja särökitara tee jostain samantien metallia tai rokkia.

No kai se noinkin on, mutta vaikea silti ymmärtää miksi Holopainen ja kumppanit haluavat solistinsa näyttävän videoissa keneltä tahansa mtv-pimulta.

 

[Moto]

Amaranthin video olisi mielestäni todella tyylikäs, jos nuo bändikuvat olisi jätetty kokonaan pois. Olisivat laittaneet bändin jäsenet vaikka cameorooliin sinne kylänmiesten sekaan. Levy-yhtiö olisi tosin varmaan laittanut hanttiin, varsinkin kun tarkoituksena on esitellä uusi laulaja.

Tilasin levyn Japseista juuri sen bonusbiisin takia, mutta taisivat vasta tänään lähettää koko puketin. Joutunee siis vielä viikonpäivät odottamaan. Eilen tosin imuttelin biisit, mutta ne paljastuivat siksi päällepuhutuksi demoversioksi. En vaivautunut kuuntelemaan ensimmäistä raitaa pidemmälle.

 

[Sampe]

Pariin otteeseen on levy vasta tullut kuunneltua, joten mitään älykästä ei osaa vielä näillä lahjoilla sanoa. Ykkösbiisissä on pari erinomaista kohtaa, Evan halusin skipata ja muut ovat vielä varsin tasaista massaa. Jokaisesta kappaleesta tuntuu löytyvän kyllä jotain hyvää. Aiemmin julkaistut samplet upposivat nopeammin, mutta toistaiseksi olenkin kuunnellut CD:tä vain tietokoneen kajareista ja vielä surffannut päälle. Eiköhän tuo tuosta parane kun laittaa kuulokkeet korviin ja sulkee muun maailman pois mielestään.

Anetten ääni ja eritoten lausunta ei tosin edelleenkään miellytä, vaikka onhan hänen laulunsa toki vakuuttavampaa kuin Tarjan poppisseikkailut. Muuten hän vaikuttaa kyllä erittäin mukavalta ja huumorintajuiselta persoonalta. Toivottavasti julkisuusmylly ei kohtele häntä tältä osin liian kaltoin...

 

[Eddie]

Kyllä kitaraa ja bassoa sekä räminää pitää ja saa olla, mutta toivoisi otteeseen hiukan enemmän variaatiota ja soittoa eikä pelkkää yhden nuotin hakkaamista, niin kuin Amaranth ja Bye Bye Beautiful-biiseissä joissa mennään alusta loppuun nyrkki nuottiperseessä, ja kyseisiä instrumenttejä soitetaan vähemmän kuin Christina Aguileran tai Pinkin tyylisissä poppiksissa.

Hiukan soittoa kiitos, rock perustuu vapauden ja järjestyksen sopivaan kombinaatioon. Ei Nightwish varmaan pilalle menisi jos bassossa olisi edes Beastie Boysin Sabotagen verran oivallusta. Slovareissa ja koskettimissa tyyliä jo löytyy.

Minulla ei hirveästi ole kompetenssia puhua musiikista näin syvällisesti. Minulle Basso antaa musiikkiin lihat luiden ympärille. Pelkkä kitara ja rumpuhan kuulostaa tosi ohuelta. Muuta minä en bassottelusta osaa sanoa. Tietty joku Primus vetää nuo bassottelut niin selvästi esille, että tyhmäkin (minä) tajuaa sen merkityksen.

Itse en punkista juurikaan tykkää, mutta punkkihan on helvetin suosittua, eikä kukaan oikeastaan kiistä onko se ROCK vai ei. Nehän on niin hemmetin yksinkertaisia biisejä varmaan bassonkin osalta. Ei rock ole pelkästään sinun kuvailemaasi. Itse toki pidän näistä monipuolisista System of downeista ja Iron Maideneistä. Rock on myös asennetta ja joskus mieli tekee kuunnella suoraviivaista räimettä kahdella nuotilla, kunhan se on raskaasti vedettyä.

Tuli vähän epäselvästi mutta kuten sanoin mennään minun ymmärrykselleni äärirajoilla.

 

[Sampe]

Nämä genret nyt määritellään joka päivä uudestaan. Yhtä hyvin metallia ja rockiakin voisi pitää melko yksinkertaisena populaarimusiikkina. Omasta mielestäni musiikkia on kolmenlaista: hyvää, huonoa ja keinotekoista. Mitä useampi soitin saadaan sopimaan kokonaisuuteen, sen parempi.

 

[Ben Marco]

Kuuntelin tuossa The Poet and the Pendulum biisin lyriikoiden kanssa, ja hiljaiseksi veti. Niinkuin Tuomaskin sanoi, paras Vissy styge! Tämä kun kajahtaa vuodenvaihteessa jäähallissa, ni joutuu ehkä jopa herkistymään, aikuinen mies.

 

[Erik Loka]

Kuuntelin tuossa The Poet and the Pendulum biisin lyriikoiden kanssa, ja hiljaiseksi veti. Niinkuin Tuomaskin sanoi, paras Vissy styge! Tämä kun kajahtaa vuodenvaihteessa jäähallissa, ni joutuu ehkä jopa herkistymään, aikuinen mies.

Kuulostaa todellakin hyvälle. Ennen en ole Nightwishia juurikaan kuunnellut, mutta tämä on aika helvetin tiukkaa! Ei tule ei Tarjaa ikävä..

 

[Bird]

Nightwish - Dark Passion Play

Nyt on jo sen vähintään 20 kertaa pyöritetty tämä uusin kiekko läpi, joten jotain mielikuvaa alkaa albumista saada.

Kokonaisuudessaan Dark Passion Play vaikuttaa erinomaiselta levyltä, turhia raitoja ei ole. Anette korvaa kyllä mielestäni täysin Tarjan, uusi vokalisti tuntuu tuovan jopa selkeästi lisää mahdollisuuksia hommaan. Tässä on jotain sitä kaivattua pirteyttä, ei välttämättä yhtyeelle lainkaan pahasta. Voi yrittää välillä vähän uusiakin juttuja.

Albumille näkyy haetun selkeät hittibiisit, kuten kait pitääkin, mutta myös niiden takaa löytyy kovaa kamaa. Levy on genressään todella monipuolinen. Raskaamman musiikin ystävänä yksittäisistä kipaleista pudonnee parhaiten sangen Tarot-henkinen Master Passion Greed.

 

[clayman]

Olisi mielenkiintoista kuulla Aneten laulamina Ghost Love Score, sekä Sleeping Sun, kyseiset kappaleet ovat mielestäni Nightwishin parhaat tuotokset, ensin mainittu ehkä jopa yksi parhaista koskaan kuulemistani kappaleista.

Tässä linkki josta löytyy live klippejä tuoreesta Helsingin keikasta. Mukana juuri tuo Sleeping Sun. Yllättävän hyvin Anette suoriutuu. Ei tietenkään laula samanlailla kuin Tarja koska oopperalaulajan ja pop/rock-laulajan ero on kuitenkin selkeä.

 

[Rinksu]

Tulipa täälläkin suoritettua kuuntelu-urakka ja täytyy myöntää, että kyllähän se ihan kiva lätty oli. Sinfoniaorkesteri sopii mielestäni NW:n musiikkiin, varsinkin Poet and the pendulum kuulosti korviin oikein mukavalta. Lisäksi hyviin hetkiin nousi nämä irkkuhenkiset Islander ja Last of the wilds, sekä omasta mielestäni levyn paras Sahara(jota kuunnellessa toki syyllistyin ajattelemaan, että mitäs jos tämä olisikin Turuska).

Enemmän radiosoittoa saaneista tykein eli Bye,Bye Beautiful vetää pisimmän korren.

Kuunnellessa kuitenkin väkisinkin alkoi tehdä vertailua omaan NW ykköslättyyni eli Wishmasteriin. Levy pysyy tämänkin jälkeen ylittämättömänä. Dark passion playn kuunneltuani pistin vertailun vuoksi rautaisen levynavauskolmikon She is my Sin, Kinslyer ja Come cover me kuunteluun. Ja heti tuli mieleen, että bändi on tehnyt joskus tämän paljon paremmin, pienemmällä metelillä.

Ihan kiva lätty, ihan kiva Anette. 3/5 tähdestä antaisin tälle.

 

[struumax]

Tässä linkki josta löytyy live klippejä .

Itse en ole koskaan tykästynyt Nightwishiin juuri Turusen kailotuksen (taidetta, kyllä) takia, mutta nyt noista klipeistäkin kun katseli tämän uuden neitokaisen esityksiä livenä niin ei voi sanoa kuin että nyt pystyn minäkin diggailemaan tätäkin bändiä. Ihan hyvin likka veti Turusenkin bravuurit, toki aivan eri tyylillä mutta hyvin!! Eli ainakin minusta Nightwish sai uuden solistin mukana uuden kuuntelijan.

Holopaiselle iso hatun nosto tästä laulajasta ja toki uudesta hienosta levystä.

 

[Animal]

Bye Bye Beautiful sinkun boonusraita ja japsibonus "The Escapist" on aika vitun kova rallatus. Olisi sopinut paremmin kuin hyvin uuden levyn kappalerepertuaariin. Kuulostaa oikeastaan enemmän Nightwishiltä kuin yksikään Turusen laulama biisi.

 

[Moto]

Poet and the Pendulum on kyllä vähän vaarallinen levyn aloituskappaleena, huomasin etenkin ensimmäisellä kuuntelukerralla, että sen jälkeen ei oikein mikään tuntunut miltään. Ehkä olisi pitänyt säästää levyn loppuhuipennukseksi. Tykkään kyllä levystä, mutta toistaiseksi jää omassa Nightwish-rankingissa jonnekin keskivaiheille. Bye Bye Beautiful on oikeastaan ainoa biisi, mistä en erityisemmin tykkää. Tämän levyn Wish I Had An Angel. Sanoitusta voisi kommentoida: "anna nyt vittu jo olla".

Laulajakuviosta sen verran, että oikeastaan ihan sama, kuka siellä on hoilottamassa, kun Nightwishin kantava voima on aina ollut, ja tulee luultavasti aina olemaan, Holopaisen sävellykset. Joillain raidoilla olisi kyllä kaivannut vähän voimakkaampaa ääntä. Anetten ääni vähän tuntuu hukkuvan keitoksen sekaan. Ei nyt välttämättä mitään oopperaimitaatiota kuitenkaan. Syy tosin tuskin on pelkästään Anettessa, sillä Tarja laulu yleensä miksattiin paremmin esille.

 

[Köpi]

Poet and the Pendulum on kyllä vähän vaarallinen levyn aloituskappaleena, huomasin etenkin ensimmäisellä kuuntelukerralla, että sen jälkeen ei oikein mikään tuntunut miltään. Ehkä olisi pitänyt säästää levyn loppuhuipennukseksi.

Peesaan, jos tästä levystä haluaa jotain huonoa hakea, niin se on tämä raitajärjestys. Levyn aloituskappale on niin hieno (ei toki yllä Ghost Love Scoren tasolle), että se asettaa koko levyn vaatimustason niin hirvittävän korkealle.

 

[Sampe]

Jokaisen levyn ostaneen kannattaa ehdottomasti kuunnella myös instrumentaaliversio, jahka varsinainen lätty on ruvennut hieman aukenemaan. Se auttoi huomaamaan paljon uutta ja täydensi ainakin omassa tapauksessani erinomaisesti levyn antia, sillä aluksi heikoimmilta tuntuneet kappaleet paranivat selkeästi intrumentaaleina ja toisaalta ne muutama biisiä jotka kerta kaikkiaan vaativat vokaaleita olivat alun alkaenkin hyviä. Vain Eva tuntuu edelleen heikolta niin instrumentaali- kuin lopullisenakin versiona.

Eli käytännössä saatiin kaksi erittäin laadukasta levyä yhden hinnalla! Ei hassumpi kauppa. Erityisen hyvää instrumentaaliversiossa on se, että siihen on kuitenkin sisällytetty osa kuoroista, jotka eivät suinkaan häiritse kuuntelukokemusta vaan päinvastoin antavat biiseihin juuri tarvittavaa potkua. Minun puolestani olisivat tosin saaneet ympätä kokonaisuuteen muutkin kuoro-osuudet!

 

[Ted Raikas]

Onko tuo instrumentaalilevy ihan jokaisessa albumissa mukana, vai onko tuo kenties joku rajoitettu painos?

 

[MS]

Onko tuo instrumentaalilevy ihan jokaisessa albumissa mukana, vai onko tuo kenties joku rajoitettu painos?

Spinefarm on julkaissut levystä myös normaalin yhden cd:n version. Kahden cd:n versio ei ole rajoitettu painos.

 

[Sampe]

Instrumentaalilevyn vahvuuksista unohdin mainita, että se on myös miksattu selkeästi eri tavalla kuin tavallinen. Bändi on esillä lähinnä silloin, kun pelkkä orkesterin osuus jää vähäiseksi, ja muuten mennään orkesterin johdolla. Kaikki Anetten ja Marcon osuudet sekä osa kuoroista on poistettu, mutta toisaalta joitakin kuoro- ja orkesteriosuuksia en muista normaaliversiolta kuulleenikaan.

 

[Bo'er]

Spinefarm on julkaissut levystä myös normaalin yhden cd:n version. Kahden cd:n versio ei ole rajoitettu painos.

Ai ei ole? Mulla ainakin levyn kannessa oli keltainen tarra, jossa luki: "Limited Edition". Tosin ostin levyn Saksasta 18,75€(ei paha hinta), joten en tiedä onko täällä jokin eri sisältö kuin Suomessa?