Noniin tulihan taas käytyä katsomassa. Paikkana tällä kertaa loppuunmyyty Hartwall Arena, tietyllä tavalla melkoisen legendaarinen ja käänteentekevä paikka tämän bändin historiassa. Tavallaan ikään kuin "palattiin rikospaikalle". Onneksi tällä kertaa naisvokalisti tai ilmeisesti kukaan muukaan jäsen ei saanut kenkää... Yhtyeen rumputeknikko tosin jäi eläkkeelle.
Mutta perushyvä Nightwishin keikka. Toisen kerran itse asiassa näin sisätiloissa Nightwishin, edellisen kerran Espoossa Metro Areenalla kolme vuotta sitten ja nyt sitten reilusti isommalla stagella eli Hartwallilla. Espoon keikka ehkä soundeiltaan parempi, mutta kyllähän tuo Hartwall Arena on tämän bändin historiassa suorastaan legendaarinen paikka että tunnelmaltaan täynnä oleva Jaffala on jo status itsessään.
Settilistan osalta tämä Decades-kiertue on hyvä läpileikkaus bändin historiassa, sääli tosin ainoastaan se että käytännössä paria biisiä lukuunottamatta settilista on liki jokaisella keikalla sama. Ainoat muutokset esim. kesällä nähtyyn Lahden keikkaan oli se että avausbiisinä kuultiin Dark Chest of Wonders (Lahdessa End of all Hope) ja setin keskivaiheilla oli tuoreempana materiaalian Last Ride of the Day (aiemmin kesällä Come Cover Me). Muuten mentiin ihan samalla kuin aiemmin ja jopa biisien järjestys oli sama. Siinä mielessä ehkä Nightwishin tietty "konemaisuus" on mennyt jopa hieman pitkälle, kun oikein mitään yllättävää ei tullut. Toki kun osaaminen on huipputasolla niin jopa tuo konemaisuus tuottaa aina hyvän suorituksen.
Jos nyt pientä miinusta hakee niin settilistassa ei tosiaan ollut oikeastaan mitään spesiaalia vaikka oli kiertueen viimeinen keikka. Tavallaan olisi toivonut että kotikentällä olisi vedetty joku totaalinen ässä hihasta mitä tulee biiseihin. Itse asiassa settilistan suhteen edellisen maailmankiertueen viimeinen Suomen keikka Himoksella 2016 sisälsi isompia ylläreitä kun pienesti puskista siellä tärähti soimaan Bless the Child, Wishmaster ja While your lips are still red. Tuolloin jättivät jopa Ghost Love Scoren soittamatta mikä on Floorin aikana ollut vakiobiisi käytännössä aina ja etenkin isoilla keikoilla. Tosin se Himoksen keikka oli sellainen epävirallinen 20v juhlakeikka, tai Holopainen ainakin vähän sellaista antoi rivien välistä silloin ymmärtää.
Soundien osalta jostain olen kuullut että esim. katsomon takaosaan laulu kuului välillä huonosti ja muutenkin vähän puuroutui, mutta toisaalta sitten sivukatsomossa oli oikein hyvä. Kentällä oli ainakin ihan hyvät soundit, tosin Nightwishin tapaan basso oli taas vaihteeksi viritetty aika helvetin kovalle. Vaikka se ihan kivasti livenä rokkaakin nuo tuota voisi kyllä aavistuksen vetää hiljaisemmalle, koska välillä se tulee jopa särkyvän kovana läpi. Mutta muuten ei kentälläkään valittamista. Ulkona toki toimii paremmin.
Mutta hyvä keikka oli kokonaisuudessaan, enpä toki yhtään huonoa keikkaa näiltä ole nähnytkään. Ehkä silti mieluummin tätä katsoo esim. soundien suhteen kuitenkin ulkokeikoilla. Toisaalta välillä tuntuu siltä että kun lämppärit sun muut katsoo sieltä kentältä niin se neljän-viiden tunnin seisoskelu melkein samassa paikassa käy vähän koipiin, joten ehkä seuraavalla hallikeikalla otan suosiolla istumapaikan... Mutta katsotaan nyt.
Nythän bändi vetäytyy tauolle ja ensi vuonna tehdään uutta levyä joka sitten ilmestyy vuonna 2020. Eli seuraavan kerran tämän bändin näkee livenä joskus puolentoista vuoden päästä. Noh, odotellaan. Kahdeksan keikkaa nyt takana, eiköhän 2020 saada se kymppi täyteen!