Nightwish

[Individual]

Wiki kertoo: "Kappaleessa "An Ocean Of Strange Islands" on yli 600 raitaa." :) Eihän ne toki kaikki yhtäaikaa soi, mutta tavaraa varmasti riittää biiseissä.

 

[Moto]

Soundin veteraanimetallikriitikko Marko Säynekoski antoi levylle täydet 5 tähteä. Ei taida vielä löytyä verkosta tuota arviota.

Itse en ole vielä kuunnellut, en edes niitä ennakkomaistiaisia. Tänä iltana se toivottavasti tapahtuu.

 

[shells]

Mitä vittua tämä miksaus on? Kaksi biisiä vinyyliltä kuunnellut ja täytyy sanoa, että ekaa kertaa olen pettynyt, että suon levylle ensi kuuntelun himassa vinyylinä. Soittimet eivät erotu ja laulu yhtä puuroa. Laulu miksattu johonkin niin, ettei tee kyllä yhtään Floorille oikeutta.

Liikaa kamaa raidoilla. Tämä on mun eka Nightwish-vinyyli, ja hyvä niin, jos muutkin on tällaista puuroa.

Miltä tämä suoratoistona kuulostaa?

Eka läpikuuntelu Spotifysta airpodeilla menossa ja omaan korvaan ainut miinus miksauksesta on tuo laulun taka-alalle jääminen. Soittimet kuulostaa mielestäni jopa paremmalta kuin edellisillä lätyillä. Pitää myöhemmin vielä kuunnella kunnon monitoreilla, napeilla kun ei alapää samalla tavalla voikaan mennä tukkoon.

 

[Teikel]

Täydellinen levy. Itselleni ainakin.

 

[Turnipsi]

Mitä vittua tämä miksaus on? Kaksi biisiä vinyyliltä kuunnellut ja täytyy sanoa, että ekaa kertaa olen pettynyt, että suon levylle ensi kuuntelun himassa vinyylinä. Soittimet eivät erotu ja laulu yhtä puuroa. Laulu miksattu johonkin niin, ettei tee kyllä yhtään Floorille oikeutta.

Liikaa kamaa raidoilla. Tämä on mun eka Nightwish-vinyyli, ja hyvä niin, jos muutkin on tällaista puuroa.

Miltä tämä suoratoistona kuulostaa?

Samalta kuulostaa suoratoistolla. Itse tulin siihen tulokseen että levy on miksauksessa hyvin vahvasti kompressoitu ja raidat lanattu tasaiseksi. Dynamiikka puuttuu, kaikki soi yhtä lujaa ja Floorin lauluraidat lanattu niin että Troyn hento ääni kuuluu edes jostain läpi.

En siis tykkää miksauksesta/masteroinnista yhtään.

*edit* kuunneltu autossa hyvillä vehkeillä, kotona hyvillä vehkeillä, läppärin kajareista ja kännykästä.

 

[anthax]

Musiikillisesti todella positiivinen yllätys. Muutama levy on ollut aika mitäänsanomatonta itselle, mutta tämä on hyvä!

Ainoastaan itse myös marmatan tuosta miksauksesta. Tästähän oli puhetta jo ekan sinkun kanssa ja tuntuu jatkuvan muillakin raidoilla. Tällaiseen musaan aivan älytöntä tehdä tällaista puuroa saundista.

 

[Gotterdam]

Yritin taas. Ja puolet levystä olikin hyvinkin lupaavia. Ajattelin, että joko vihdoin vuosiin lähtisi. Mutta kun ei kanna niin ei. Jännää, että vaikka Floor ehkä onkin NW:n paras laulaja niin siitä on menty sitten musiikillisesti alamäkeä kiinnostavuudessa.

Perfume of the Timeless jäi parhaaksi biisiksi.

En halua vaan nillittää, koska hienoa musiikkia Holopainen tekee. Uusin levykin on nerokkaasti sävelletty. Mutta nykyinen materiaali ei vaan ole minun juttu.

 

[Turnipsi]

Kuuntelin nyt kännykällä tätä levyä, aiemmin vain youtuben sinkut kännykällä..kyllä tuosta miksauksesta paistaa läpi se että levy on miksattu siten että kännykässä, matkakaiuttimissa, nappikuulokkeissa yms. kuulostaa hyvältä. Eli äänivoimakkuussodan uhrilta vaikuttaa tämä levy.

 

[rpeez]

Lanternlight tuli juuri kuunneltua, aivan tajuttoman kaunis kappale heti yhdeltä kuulemalta. Sävelkulku osuu yksiin itseni kanssa. Floor... Loistavaa!

Mutta ei tuo heavya ole, kevyttä klassista musiikkia?

Edit. Miksauksessa en huomaa mitään outoa, kuulostaa yksinomaan fantastiselle tuo linkin tuotos.

 

[Siivu]

Toivon todella olevani väärässä, mutta miksi mulle tulee perskutina, että tämä jää Floorin viimeiseksi studioalbumiksi. Ei siis mitään kytyä tai huhua, ihan gut feeling.

Levyä en lähde vielä arvostelemaan sen enempää, mutta allekirjoitan nuo aiemmat miksauskritiikit. Kun Holopaisella kerran riittää palleja tekemään levy, josta oikeastaan yksikään biisi ei mahdu radiosoittosinkkumittaan, niin miksi ihmeessä tasapaksuttaa soundi sonywalkmanilla kuuntelukelpoiseksi.

Vaikka itse diggaan yli kaiken Hahdon rummuttelusta, niin nyt bändin kiistatta kovin assetti on jätetty yllättävän taustalle.

 

[Knox]

Miksaus on kieltämättä erikoinen. Tasapaksu ja lättänän kuuloinen.

Voiko raitoja olla jo liikaa, eikä sieltä saada asioita kuulumaan ilman tämmöistä tasapäistämistä. Tämä siis ihan vain pohdintaa, miksaaminen on minulle täysin hepreaa.

 

[Ikävänkantaja]

Toivon todella olevani väärässä, mutta miksi mulle tulee perskutina, että tämä jää Floorin viimeiseksi studioalbumiksi. Ei siis mitään kytyä tai huhua, ihan gut feeling.

Troy varmaankin vokalistina seuraavalla levyllä.

Sopisi hyvin tähän itsetarkoitukselliseen säkkipillitotoiluun.

 

[Turnipsi]

Troy varmaankin vokalistina seuraavalla levyllä.

Sopisi hyvin tähän itsetarkoitukselliseen säkkipillitotoiluun.

Troyllä on ihan kiva ääni ja pysyy nuorissa. Mutta on kyllä niin saakelin tasapaksu ja mitään tunnetta ei tuosta saa irti. Lisäksi on niin hento ääni että tuntuu että tuon takia Floorin laulun miksattu taaemmaksi levyllä.

 

[Drewiske]

En näköjään pääse yli Markosta tai pikemmin miehen äänen menetyksestä. Nuo Troyn vetämät kuulostaisi vaan niin pirun paljon komeammalta Markon vetämänä. Noh, ei voi mitään.

Muutama hyvä kappale löytyy, Lanternlight on kyllä kaunis.

 

[anthax]

Miksaus on kieltämättä erikoinen. Tasapaksu ja lättänän kuuloinen.

Voiko raitoja olla jo liikaa, eikä sieltä saada asioita kuulumaan ilman tämmöistä tasapäistämistä. Tämä siis ihan vain pohdintaa, miksaaminen on minulle täysin hepreaa.

En myöskään tiedä aiheesta sen enempää, mutta luin, että tästä on myös Atmos-miksaus olemassa. Voikohan olla mitenkään mahdollista, että tässä on jouduttu painamaan tosiaan liian monta juttua yhteen stereossa? Alla olevassa artikkelissakin todetaan, että sinkkujen miksausta moittineet voi painua hiiteen. Sanoisin, että ei savua ilman tulta.

Täydellinen harmonia: Nightwish – ”Yesterwynde”-ennakkokuuntelu @Finnvox 9.8.2024. - Metalliluola

Nightwish: "Yesterwynde”-ennakkokuuntelu - Finnvox 9.8.2024 Metalliluolan raportti ja kuvat, Hannu & Riku Juutilainen.

metalliluola.fi

 

[massimo]

Levy kuunneltu pari kertaa läpi... Parempi kuin edellinen. An Ocean Of Strange Island iskenyt toistaiseksi kovimmin.

Toistaiseksi tullut kuunneltua autossa ja kuulokkeilla, täytyy odottaa rauhallista hetkeä kotona(tuskin hetkeen tulossa), niin pääsee kuuntelemaan kunnon vehkeillä. Sitten voi ehkä haukkua/kommentoida miksausta.

 

[Turnipsi]

En myöskään tiedä aiheesta sen enempää, mutta luin, että tästä on myös Atmos-miksaus olemassa. Voikohan olla mitenkään mahdollista, että tässä on jouduttu painamaan tosiaan liian monta juttua yhteen stereossa? Alla olevassa artikkelissakin todetaan, että sinkkujen miksausta moittineet voi painua hiiteen. Sanoisin, että ei savua ilman tulta.

Täydellinen harmonia: Nightwish – ”Yesterwynde”-ennakkokuuntelu @Finnvox 9.8.2024. - Metalliluola

Nightwish: "Yesterwynde”-ennakkokuuntelu - Finnvox 9.8.2024 Metalliluolan raportti ja kuvat, Hannu & Riku Juutilainen.

metalliluola.fi

Artikkelista: Jos vierastaa sinfonista metallia, on ”Yesterwynde” todennäköisesti liian suuri pala purtavaksi.

Olen ehkä pudonnut kärryiltä, mutta ei tämä ole sinfonista metallia. Ei ollut edellinenkään levy ja sitä aiempikin on rajoilla.

Artikkelista paistaa jotenkin fanipoikamainen fanitus läpi.

 

[Mikke73]

Artikkelista: Jos vierastaa sinfonista metallia, on ”Yesterwynde” todennäköisesti liian suuri pala purtavaksi.

Olen ehkä pudonnut kärryiltä, mutta ei tämä ole sinfonista metallia. Ei ollut edellinenkään levy ja sitä aiempikin on rajoilla.

Artikkelista paistaa jotenkin fanipoikamainen fanitus läpi.

Fanitus artikkelista kyllä paistaa, mutta siitä huolimatta tämä uusin levy on sinfonista metallia.

 

[Sambody]

En tiedä mitään miksauksesta ja vain vähän enemmän puuroista. Jos sitä voi syödä. Silti voi olla, että Oceans of strange islands on kovin biisi Nightwishilta ikinä. Iskee kyllä nyt useamman kerran kuunneltuna aikaa kovaa oikeisiin paikkoihin.

Levyä en ole vielä tarpeeksi kuunnellut, että uskaltaisi kommentoida hirveämmin.

 

[Animal]

Musiikillisesti todella positiivinen yllätys. Muutama levy on ollut aika mitäänsanomatonta itselle, mutta tämä on hyvä!

Ainoastaan itse myös marmatan tuosta miksauksesta. Tästähän oli puhetta jo ekan sinkun kanssa ja tuntuu jatkuvan muillakin raidoilla. Tällaiseen musaan aivan älytöntä tehdä tällaista puuroa saundista.

Tästä oon samaa mieltä, vaikka en oo päässyt vielä kuin puoleen väliin. Levy kuulostaa enemmän bändilevyltä ja on ehjempi kokonaisuus kuin kaksi edeltäjää.

Tarkempi arvio kun olen kuunnellut loppuun, mutta kyllä tuossa jo jyvälle pääsee mikä on levyn idea ja mitä on ne piilotetut "pääsiäismunat" kappaleiden sisällä.

 

[PataJaska]

Soundin veteraanimetallikriitikko Marko Säynekoski antoi levylle täydet 5 tähteä. Ei taida vielä löytyä verkosta tuota arviota.

Täydellinen levy. Itselleni ainakin.

Musiikillisesti todella positiivinen yllätys. Muutama levy on ollut aika mitäänsanomatonta itselle, mutta tämä on hyvä!

Poimitaan nyt näitä kommentteja tähän.. itsekin kuunnellut tässä nyt levyyn pariin otteeseen keskittyen ja yksittäisiä biisejä kuunnellen. Ja kyllä hyvät ystävät: Yesterwynde on tosiaan aivan heittämällä bändin paras levy sitten DPP:n, mistään muusta ei tarvitse edes keskustella. Ensinnäkin oli tosi kiva, että tämä levy ei jättänyt jälkeensä sellaista täydellisen tyrmistynyttä hämmennystä kuin vaikkapa edellinen, että mitä helvettiä minä juuri kuuntelin :D jotenkin itse varsin pitkälle "tajusin" tämän levyn heti, siltikin vaikka se on kyllä melkoinen musiikillinen runsaudensarvi. Ja kyllä tosiaan on sellainen pompöösi sinfonisuus tehnyt taas paluun, eikä Holopainen valehdellut kun sanoi, että nyt tulee taas kunnolla raskas ja "hevi" albumi

Jos nyt joistan yksittäisistä biiseistä kommenttia, niin ensinnäkin An Ocean Of Strange Island on loistava avausbiisiksi vaikka on levyn pisin siivu. Se nimittäin tässä koko levyn kokonaisuudessa oikein tiivistää kaiken sen mitä Nightwish on ollut viimeiset 15-20 vuotta, se on kuin turboahdettu Dark Chest Of Wonders. Ja sitten myös Antikythera Mechanism on vahvasti siellä 15+ vuoden takaisissa tunnelmissa, ja nimenomaan hyvällä tavalla. Jännän elektronisen biitin varaan rakennettu Children Of A´ta on aivan erinomainen kappale, siinä jopa se hehkutettu tongalainen(?) laulu menee muun poljennon ohessa vähän ohi. Sitten on oikeastaan kolmekin peräkkäistä vähän erityylistä tunnelmapalaa (Something Whispers Follow Me, Spider Silk ja Hiraeth), joissa on kaikissa raskautta mutta myös kaikenlaisia "sadunomaisia" melodioita sun muuta. Noista biiseistä ensin mainittu tarvitse itselle eniten aikaa avautuakseen, mutta onhan se nyt järjettömän hieno ja kaunis kappale..

Jos sen verran vaikutteista, että jännä miten parissa biisissä joidenkin melodiapätkien ja orkestisovitusten mielleyhtymät menevät vahvasti jopa Dimmu Borgirin viimeisimpien levyjen suuntaan. Koskee etenkin levyn lopun biisiä The Weave, jonka alusta (ja ehkä muutenkin) tulee todella vahvat DB vibat. Ja sitten vaikka Holopainen sanoi kuukausi sitten televiossa ettei Nightwish ole lopettamassa vaan jää vain tauolle, niin omaan korvaan mahtipontiselta joululaululta kuulostava Lanternlight kuulostaa kyllä siltä kuin se olisi tarkoituksella tehty uran viimeisen levyn viimeiseksi biisiksi. On kyllä järkyttävän hieno kappale sekin..

Kyllä asia on niin, että asteikolla 1-5 minäkin joutuisin käytännössä melkein antamaan tälle levylle 5/5. On tämä kertakaikkiaan ainakin nyt tällaiselle 25 vuotta bändiä kuunnelleelle vain sellainen pläjäys. Tämä on yhtä aikaa sekä nostalginen että tuore, yhtä aikaa sekä raskas että hauras.. tämä on kertakaikkiaan täydellisen balanssissa oleva levy, etenkin nyt kahden edellisen jälkeen (kun EFMB oli yksinkertaisesti heikko ja Human :II: Nature taas oli "outo"). En sano, että tämä on sitten music awards äänestyksessä itselleni vuoden levy koska ostettujen levyjen taso on kova, mutta väkisinkin tämä on TOP-3 levy

 

[RockTheRink]

Nyt kun on saanut kuunnella levyn omassa rauhassa kunnon välineillä, niin voisi ehkä jotain mielipiteen tynkää yrittää muodostaa.

Kyllä tämä saa edeltäjänsä Human Naturen tuntumaan aika väsyneeltä teokselta, vaikka itselläni on ko. levystä myönteisempi näkemys varmaankin kuin monella muulla. Sillä levyllä on omat, hienot herkät hetkensä (kuten Procession, josta pidän kovasti). Poissa on myös hilipati-heijaa My Walden-tyyppiset irkkujollottelut, tai ns. "hevit" biisit jotka sisältävät valitettavan vanhentuneita, Megadethilta tai Panteralta lainattuja tsunkka-tsunkka riffejä.

Aikaisemmasta tuotannosta lähtisin vertaamaan Yesterwyndea hyvinkin elokuvallisiin teoksiin, kuten Imaginaerumiin tai Tuomaksen soololevyyn. Tässä on samanlaista eeppisen matkan tuntua, nousuineen ja laskuineen. Kuten mainituilla levyillä, tämäkään levy ei sisällä ns. täsmähittejä jotka nousisivat selkeästi muiden biisien yläpuolelle. Ei toisaalta yhtään filleriäkään joka tekisi mieli skipata, jokainen kappale tuntuu tärkeältä kokonaisuuden ja tarinan kannalta. Konsepti on vahva, ja levy muodostaa yhtenäisen taideteoksen.

Arvosanasta pudotan yhden pykälän (9/10 -> 8/10) kahdesta syystä. Joissain biiseissä Floorin ääni voisi olla miksattu selkeämmin eteen. Floorin ääni on ikäänkuin yhtenä instrumenttina muiden joukossa, ja sinänsä balanssissa orkesteriraitojen kanssa; kuitenkin tuomalla Floorin laulua paremmin esiin sanoistakin olisi helpompi saada selvää, ilman että lyriikat on nenän edessä. Rauhallisemmissa kappaleissa kuten Lanternlight miksaus ei samalla tavalla päässyt häiritsemään.

Toisena, jäin Yesterwyndeltä ehkä kaipaamaan sellaista optimistista hymyn naamalle tuovaa kappaletta kuten vaikkapa Last Ride of the Day. Hieman alakuloinen vaikutelma levystä jää, siitä huolimatta että erilaisia tempoja ja ylipäätään energisempää menoa on tarjolla enemmän kuin Human Naturella.

Jos unohdetaan miksaus laulun osalta, Yesterwynde soi komeasti ja majesteetillisesti. Vinyyliprässi on ihan onnistunut, low endia on mukavasti ja stereokuva on laaja ja täyttää huoneen. Pientä ripsettä kuului hiljaisissa kohdissa, ja laitoinkin levyt vinyylipesuriin - lähinnä huvikseen, sillä ei moinen kuunteluelämystä varsinaisesti pääse häiritsemään. Ripseet katosi kuitenkin sen siliän tien.

Olin positiivisesti yllättynyt tästä levystä, vaikka kaksi ekaa sinkkua pistivät vähän huolettamaan. Tuomaksen sävelkynä on edelleen tallella, ja jos vaan bändi pysyy kasassa ja saavat siten "mojonsa" takaisin että keikkaileminen vielä hymyssä suin maistuu, niin olen ekojen joukossa kyttäämässä lippuja. Tälläkin levyllä on monia biisejä jotka olisi hieno kuulla livenä.

 

[Fiftie]

Otin kanssa mielenkiinnosta testiin tämän uuden levyn. No se ei ollut niin heikko kuin ajattelin. Välillä oli kuultavissa hyviä palasia, mutta itselleni tämä on kuitenkin jotenkin tylsää heviä. Pyöräytän kyllä uudestaan läpi kun ehdin.

Ehkä Kai Hahdolle toivoisi jotenkin isompaa roolia. Ainakaan ensimmäinen kuuntelukerta ei tuonut mitään järjen mielenkiintoista siltä saralta.

 

[Zeic]

Children Of A´ta on aivan erinomainen kappale, siinä jopa se hehkutettu tongalainen(?) laulu menee muun poljennon ohessa vähän ohi.

Käsittääkseni kappale perustuu Rutger Bregmannin "Hyvän Historia" kirjassa olevaan tosi tarinaan siitä mitä tapahtuu kun joukko lapsia oikeasti joutuu autiolle saarelle. Tositarina on paljon kauniimpi, mitä nihilistinen "Kärpästen herra.". Epäilemättä Holopainen on tuosta kirjasta tarinan bongannut ja siitä inspiroitunut, ei se niin tunnettu juttu ole.

 

[Eddie]

Siinä edellisellä oli kuitenkin biisejä, joista tykkäsin aika paljon, kuten Music, Pan ja Shoemaker. Tämä uusin on vähän kuin elokuva soundtrack, kuten on todettu. Pitää nyt vielä antaa mahdollisuus, mutta aika tylsältä tämä omaan korvaan kuulostaa. Ei yhtään ainutta biisiä, joka olisi jotenkin antanut sytykkeen. Tuo Lanterlight ei kyllä lähtenyt ollenkaan. Oliko DPP:llä Eva niminen kappale, joka tuli mieleen. Ei se nyt ihan samanlainen ollut, mutta siinä nyt oli ihan eri tavalla tarttumapintaa. Toivoisin että voisin yhtyä näihin kehuihin, mutta kun kuulostaa tylsältä niin kuulostaa tylsältä.