Oceanborn kuunneltu ja hiljaiseksi vetää. Suu ammollaan kuunnellut kaksi kertaa läpi ja tämähän on lähellä täyden kympin levyä. Jos ajatellaan, että AFF:n ja Oceanbornin julkaisujen välillä on noin vuosi, niin täytyy todella nostaa hattua minkälaisen kasvun bändi on suorittanut vuodessa.
Jos nyt ihan väärin muista, niin AFF on äänitetty samalla porukalla ja samoissa tiloissa Kiteellä missä bändin ensimmäinen demokin ja tuo tuotannon tason nosto kulkee käsi kädessä silloisen levy-yhtiön Spinefarmin sekä metallimusiikin suosion räjähdysmäisen kasvun kanssa Suomessa. Ensimmäinen levy piti saada vaan mahdollisimman nopeasti pihalle ja myyntiin (tuolloin levyt myivät ehkä 10 x nykyiseen verrattuna), toinen levy taas pystyttiin tekemään rauhassa ajan kanssa ja sen tuotantoon pystyttiin generoimaan tuottoja edellisen levyn myynnistä. Tuotantokin on priimaa, jos en väärin muista niin Oceanbornin soundien takaa löytyy tuon ajan maan paras kolmikko ja Suomimetallin kulta-ajan laadun tae eli Finnvox, Karmila ja Jussila. Children of Bodomin kohdalla näkyy sama trendi ensimmäisten levyjen kohdalla: Something Wild on se nuoruuden innolla ja intohimolla pihalle nopeasti puskettu debyytti, kun taas seuraaja Hatebreeder on se ajan kanssa tehty, viilattu ja viimeisen päälle tuotettu kakkoslevy, jolta bändin todellinen potentiaali tulee täysin esiin.
Jos Nightwishin musiikillinen historia kiinnostaa, niin suosittelen kuuntelemaan myös AFF:ia edeltäneen demon, joka on joskus löytynyt ainakin YouTubesta ja Spotifysta. Levyllä ei ole lainkaan sähkökitaraa ja rumpuja, mutta siltikin on musiikillisesti hyvin lähellä AFF:ia.
Omalla kohdalla Nightwishin alkuvuosien tuotanto on juuri sitä, minkä pariin palailen säännöllisesti oikeastaan siitä syystä, että niistä toisaalta paistaa nykyistä vahvemmin suomalaisuus, Kitee, intohimo ja tietty nuoruuden naivius ja viattomuus, ja toisaalta taas ne ovat puhtaita metallilevyjä varsin perinteisellä bändikokoonpanolla, joissa omia musiikillisia esikuvia metallimaailmasta ei liiemmin piilotella syyllistymättä kuitenkaan minkäänlaiseen plagiointiin.
Nightwishin, kuten myös aiemmin mainitun Bodomin, ensimmäiset 4-5 levyä ovat siinä mielessä myös merkityksellisiä, että nämä loivat undergroundista maailmalle täysin omat metallimusiikin alagenrensä toisen yhdistäessä oopperalaulun ja toisen aggressiivisen äärimetallin melodiseen ja neoklassiseen metalliin.