Mitäköhän EA:n kiekkojumalia sitä on tullut palvottua oikein, kun peli kulkee aivan pirun hyvin ja joku 15 pelin voittoputki päällä. Oma maalivahtikin seisoo päällään juuri oikeilla hetkillä. Parin päivän aikana nousin kakkosesta ykkösdivariin häviämättä peliäkään ja nyt on ykkösdivarissakin viisi peliä jo voitettuna.
Ainoa mikä ärsyttää näissä korkeammissa divareissa on samantyyliset vastustajat. Aloituksissa sidotaan ja sitten mennään kulmiin hieromaan suojausnapin kanssa jäähyjä kalastellen ja takatolppaa etsien. Nämäkin on oppinut jo puolustamaan hyvin pois, mutta kyllä se vastustaja sen yksi-kaksi pakollista saa silti tehtyä näitä kautta. Onneksi itse saa tehtyä sen neljä tai viisi siihen vastineeksi.
Tuossa muutamassa viestissä puhuttiin tuosta taklaamisesta ja pakko vähän kehua itseäni. Suoraan rakastan taklaamista ja joka pelissä niitä tulee sellaiset 30-40 ja vastustajalla, jolla yleensä pelaajat on niitä pieniä vikkeliä hiiriä niin taklauksia on joku maksimissaan kymmenen. Peliälyä ja tietoisuutta on tullut sen verran, että käytännössä aina tietää minne se vastustaja tulee seuraavaksi kääntymään. Voit ottaa sen pakin jo omasta päästä haltuun, kun vastustaja tulee vasta keskialueen yli ja tiedät tasan tarkkaan minne se tulee kääntymään milläkin hetkellä. Jos ei muuten niin muilla pelaajilla vähän ohjaat sinne omaan haluamaasi suuntaan, kunnes tulet ja ajat täysillä vastapalloon. Siitä sitten kiekonriisto ja vastahyökkäykseen.
Suosikki taktiikkani on se, kun annat vastustajan tulla kiekon kanssa ja pidät itse sitä alinta omaa pelaajaasi hallussa omalla alueella. Vastustaja lähtee laitaa kohti kiertämään ja ohittamaan omia tekoälyn pelaajiasi ja tulet ikäänkuin heidän takaa sillä isolla pakillasi täysin puskista. Yleensä ne pari omaa on vielä siinä aivan lähellä, niin kiekonriisto tulee todella usein ja siitä vastahyökkäys ylivoimaisena.
Omasta pakistosta löytyy ainakin kokoa harrastaa tätä leikkiä. Subban, Burns, Bufyglien, Hedman. Juuri sitä silmällä pitäen hommattu. Hoituu fyysinen peli, mutta silti löytyy kiekollista taitoa ja laukaisuvoimaa viivalle.
Mitään tiettyä pelityyliä en osaa itsestäni keksiä. Se on vähän sellaista vastustajan mukaan mukautumista. Harvoin tulee sitä kulmarallia suojausnapin kanssa harrastettua. Enkä oikeastaan ikinä käytä mailannostoa, ehkä senkin voisi joskus kunnolla opetella, niin ehkä helpottaisi vielä vähän puolustamista lähitilanteissa. Aika paljon kiekon kierrättämistä ja pakilta vetoja viivasta. Niistä ohjureita ja ripareita sisään.
Onkohan se nyt vasen triggeri ja tatti toiseen suuntaan, niin tekee sen mailaharhautuksen, jossa nostaa mailan vastustajan ohi. Toimii muuten ihan helvetin hyvin niin tekoälyyn, kuin ihmispelaajiin. Laidasta nouset ja tuon teet, niin pirun usein sitä onkin jo molken kanssa kaksistaan läpi, kun se pakki jäi ihmettelemään mistä se oikein tuli ja minne meni.
Viimeisin matsi oli kyllä huikea trilleri. Minuutti ennen loppua johdin 3-2. 52 sekuntia ennen loppua vastustaja tasoittaa viivavedolla, tästä 11 sekuntia ja pääsee ylivoimahyökkäykseen tehden onetimerilla maalin. Puoli minuuttia jäljellä ja meikäläinen häviöllä. Aloitusvoitto ja sentterillä viivan yli ja samantien lämäri. Pomppaa molken yli maaliin. Voitan taas aloituksen, laiturille kiekko ja laitaa pitkin kohti hyökkäysaluetta. Teen tuon aiemmin mainitsemani harhautuksen ja pääsen läpi. Molkke kahville ja voittomaali, kun kellossa on kolme sekuntia jäljellä. Huikea tunteiden vuoristorata tuli alle minuutin sisällä koettua.
Yksi asia mitä olen pitkään ihmetellyt on se, että eikö jengi yhtään roolita joukkueitaan? Siellä näkee niitä samoja Gaborikkeja pelaamassa alivoimaa todella monella. Joo, onhan se nopea kaveri ja läpiajojen yms. mahdollisuus on isompi, mutta todella heikot puolustusarvot löytyy myös. Itselläni on neloskenttä kunnon jarrukenttä, joissa kaikilla on vähintään 89 puolustusarvo. Kovia pelaajia toki, mutta nimenomaan puolustuksen kautta heidät jengiin hommasin ja hyvin homma toimii. Paljon ei av:lla kolise omissa ja tarvittaessa ihan hyvin kerkeää lähtemään ylöspäin tilaisuuden tullen, vaikka se nopeus ei olekaan se 90.
Zuccarello-Gaborik on yksi AV-pari, jolle tulee naureskeltua. Näitäkin aika paljon löytyy ja siinähän pelaavat. Helppo itselle, kun nuo pikkuväkkärät lentävät seinille ja otan totaalisen ylivoiman maalinedessä jne.
Sitten sitäkin pitää ihmetellä, että jengi laittaa johonkin ylivoimakenttään Sharppia tai Nyqvistia sentteriksi. Itselläni löytyy kakkossentteri jengistä Bergeron, jolla on pelin parhaat aloitukset (95), niin se on lähes satavarma aloitusvoitto ja kiekonhallinta sen jälkeen. Luulisi joidenkin ykkösdivarissa pelaavien tajuavan, että ehkä sillä laiturilla ei ole kovinkaan hyvät aloitusstatsit.
Jos jotain pelaajaa kannattaa suositella, niin juuri Bergeronia. Pelin paras aloittaja ja aivan mahtava puolustussuuntaan osaten kuitenkin myös tehoilun hyökkäyspäähän. Giroux ja Bergeron on kyllä sellainen kärkiketjujen sentterit, joista en hetkeen luovu.
Brett Hull on muuten aivan peto. 97 laukaukset on aikamoisia kuteja.
