NHL-pelaajat joista pidät erityisen paljon?

[V-G-]

Ketkä nykyisistä NHL-kiekkoilijoista saavat sinut syttymään? Eleet, pelityyli, taidot jne.

Itselläni on muutama ylitse muiden:

Ryan Kesler on taitava, fyysinen ja lisäksi loistava haastateltava. Lempparini suosikkijoukkueestani.

Tyler Seguin on nousemassa suosikikseni koko maailmassa. Fair play kaukalon ulkopuolella vain lisää vakuuttavuutta. En keksi mitään mitä muuttaisin tässä pelaajassa.

Patrice Bergeron! Jos tykkää jääkiekosta, tykkää Bergeronista. Prototyyppi liki täydellisestä pelaajasta.

Bubbling under: Ekblad, Killorn, Tavares

 

[Jyyd]

5 kanukkia ja yksi jenkki. Pinnan alta kuplivia vaikea keksiä oikeastaan, niitä on aika paljonkin. Mutta heitetään nyt pari.

Claude Giroux on kokoajan tulossa kokonaisvaltaisemmaksi pelaajaksi. Liideri, taitava pelaaja, suosikkijoukkueen kapteeni.

Patrick Kane on koko liigan viihdyttävin showmies mitä tulee eleettömyyteen kiekon kanssa kentällä. Kädet ovat suoraan taivaasta.

Tyler Seguin & Jamie Benn ovat huikea kaksikko. Seguin on kiekollisesti erittäin taitava ja omaa hyvän laukauksen. Benn sitten taas kiekollisten taitojen lisäksi on fyysinen, ja todellinen liideri. Bennin visiirittömyydelle pienet plussat vielä.

Bubbling under: Toews, Stamkos

 

[red.machine]

Pavel Datsjuk: Maagiset kädet, terävä rannelaukaus, loistava peliäly, ja erinomainen myös puolustussuuntaan. Lisäksi ei hieman pienestä koostaan huolimatta kaihda myöskään fyysistä peliä. Datsjukista ei voi olla tykkäämättä, ellei satu kärsimään russofobiasta.

Tomas Tatar: Pienikokoinen ja pehmeäkätinen väkkärä, jolta löytyy erittäin hyvä rannelaukaus. Slovakialaisuudesta plussaa ;)

Johnny Gaudreau: Olen heikkona pienikokoisiin, mutta taitaviin kiekkoilijoihin, joten Gaudreau pääsee listalleni. Todella viihdyttävä pelaaja seurata.

Bubbling under: Ovetshkin, Kane, Chara.

 

[Jack Daniel's]

Matt Martin - Ei maailman nopein eikä taitavin, mutta antaa 100% joukkueelle joka vaihdossaan ja taklaa erittäin kovaa. Plussaa siitäkin, että ei arastele tiputtaa kintaita tarpeen tullen.

 

[Rapala]

Jamie Benn on tämän hetken pelaajista yhdessä John Tavaresin kanssa ehdottomat lempparit. Joukkueidensa kapteenit ja pelaavat sen mukaisesti nousten ylös kun sitä tarvitaan. Puolustuspäästä Brent Burns on kanssa yliveto.

Bubbling underit Sasha Barkov ja Mark Giordano.

 

[ISH]

Hyökkääjistä ylivoimaisesti Tyler Seguin. Niin uskomattoman monipuolinen ja viihdyttävä että Crosby on Micke-Max Åsten Seguiniin verrattuna.

Puolustajista Brent Burns on myös tosi viihdyttävä paketti. Omassa päässä fyysinen ja kusipäinenkin, siihen päälle sitten heittelee pakin paikalta 17+43=60.

Nämä kaksi pelipaikoiltaan tällä hetkellä selkeät suosikit.

 

[Snagari]

Suosikkijoukkueessani löytyy tietenkin useita joista pidän erityisen paljon niin on aika turha niitä listata. Myös Capitalseissa pelanneita pelaajia jotka pelaavat nykyään muualla tulee suurimmaksi osaksi katseltua hyvillä mielin.

Omalla osallani pelaajia on sen verran että teen vain listauksen enkä laita sen kummempia perusteluja. Myös suomalaisille toivon onnistumisia ihan kaikille niin en erikseen laita listaan. Kaikissa seuraavissa on sitä jotain:
Patrick Kane (Capsien ulkopuolelta se numero uno.)
Erik Karlsson
Henrik Lundqvist
Johnny Gaudreau
Jack Eichel
Dustin Byfuglien
Brent Burns

 

[nabaloo]

Täälläkin Jamie Benn sytyttää. Onhan siinä nyt ihan mielettömän taitava, iso, fyysinen ja periksiantamaton jantteri, joka pelaa niin kuin kapteenin kuuluu. Mielestäni maailman paras laitahyökkääjä tällä hetkellä.

Daniel & Henrik Sedin Vaikka tahti on vähän muutaman vuoden takaisesta hidastunut niin onhan noita ruotsalaisia veljeksiä ihan mielettömän upea katsoa kun he löytävät toisensa kentältä mitä uskomattomimmilla tavoilla. Hienoa nähdä, kun kaksoset laittavat kiekon tekemään töitä, niin ei itse niin paljon tarvitse. Täytyy näistä Örnsköldsvikin ihmeistä nauttia kun vielä voi.

Brendan Gallagher menee maalille sellaisella in your face -asenteella, ettei paremmasta väliä. Minkä koossa häviä sen aseenteessa voittaa. Kaksinkertaisesti. Tekee tämän kaiken hymy huulilla kuin Ronaldinho vihreällä veralla.

PK Subban Kaukalossa sopivan ylimielinen paskiainen, joka saa vastustajien pelaajien ja fanien veren kiehumaan. Mielettömän näyttävä pelaaja ja huippupuolustaja jokaisella osa-alueella. Kaikinpuolin räiskyvä persoona.

 

[Zohan]

Alexander Barkov Vihdoin saatiin suomeen pelaaja, joka tulee varmasti Supertähti -statuksen saamaan.

Erik Karlsson Ruotsalaiset puolustajat ylipäätään (OEL,Hedman). Luistelu, laukaus ja huikeat avaukset samassa paketissa.

Vladimir Tarasenko Mielestäni sarjan paras hyökkääjä tällä hetkellä.

Siinä varmaan top 3 tällä hetkellä, seuraavat tulevat perässä

Jagr
Crosby
McDavid
Vatanen
Kane

 

[SamTheMan]

Pitkästä aikaa täytyy aktivoitua palstalla, kun näinkin mukava aihe pomppasi eteen!

Jonathan Toews - Siinä on Johtaja isolla J-kirjaimella. Joka joukkueesta löytyy joku, joka ottaa joukkueen harteilleen, kun sitä eniten tarvitaan. Chicagolla se on Toews, Kanadan maajoukkueella se on Toews. Upea pelaaja. Älytön arvostus häntä kohtaan. Ei voisi parempaa kapteenia toivoa omalle lempijoukkueelle.

Erik Karlsson - Aivan poikkeuksellisen lahjakas pelaaja. Vihaajat vihaa, mutta Jokerit-visiitillään Världens Bästa Karlsson pelasi itsensä minun ja monen muun sydämiin ja muistoihin. Sulava liike, pehmeät kädet ja usein jopa röyhkeä uskallus kiekollisessa pelissä uppoavat allekirjoittaneeseen. Puolustaminen on mitä on, mutta tätä jätkää mä tulen seuraamaan aina. Takatukka vielä takas, niin kaikki on hyvin.

Alexander Ovechkin - Maalintekijä parhaasta päästä. Tai oikeastaan paras. Viimein oppinut pelaamaan edes hieman kokonaisvaltaisemmin, mistä ehdotonta plussaa. Tuuletukset, eleet, taidot. Etenkin se intohimo jääkiekkoon ja maalintekemiseen sytyttää tässä pelaajassa.

Tähän pientä pohdintaa. NHL sisältää niin monta hienoa pelaajaa, että menisi ikuisuus listata kaikki omat suosikit, mutta mainitsen vielä yhden. Yhden, joka mielestäni on ansainnut tulla mainituksi tässä listassa. Pelaajan, jota ei ikinä varattu draftissa. Miehen, joka tekee vaihdosta toiseen kovaa duunia ja pyyteetöntä työtä joukkueensa voittojen eteen. Voitti Stanley Cupin kertaalleen jo urallaan. On myös ansainnut palkinnon liigan parhaasta Plus/Miinus-tilastosta, jota myös Bud Light Trophyksi kutsutaan. Kyseinen Äijä pelaa Pennsylvanian paremmassa joukkueessa. Kyseisen pelaaja on herra nimeltään Pascal Dupuis.

 

[Aunt Wang]

Anze Zombi Kopitar, Quinton Howden, Brayden Schenn ja Steve Bernier. Kopitar on todella tyylikäs pelaaja, ei yllättäisi vaikka muutamat Selket ja Lady Byngit pokaisi tulevina kausina. Howden ja Schenn ovat näistä nuoremmista NHL-pelaajista omia suosikkejani. Howdenin kohdalla en vieläkään myönnä, että kyseessä olisi mukamas hukkaan heitetty varaus. Schennistä toivottavasti tulee vielä se 30+30 kakkossentteri. Bernierin muistan San Josen ajoilta, jolloin hänestä kai odotettiin laadukasta power-forwardia. Jotenkin sitä ei sisäistä, että mies on 600 ottelun veteraani ja 30-vuotias. Noh, ehkä se joku päivä lunastaa potentiaalinsa vaikka hidas onkin.

Tulevista NHL-pelaajista Brady Skjei, Frederik Gauthier ja Logan Brown. Jos on käsiä ja mörssääminen onnistuu, niin sitten on hyvä paketti kasassa. Skjei on mörkö, pakko tykätä. Entisistä Peter Mueller ja Mike Richards. Toisen vei loukkaantumiset, toisen kokkeli. Hienoja pelaajia kumminkin, Muellerista olisi voinut oikeasti tulla jotakin suurta.

 

[Lico]

Listasta tulisi parissa minuutissa erittäin pitkä, mutta heitän tähän muutaman nimen Blackhawksista ja pari ulkopuolista nimeä. Ei näistä kavereista voi olla tykkäämättä, kovin ovat kaikki erilaisia pelaajia, mutta omalla tavallaan ainutlaatuisia. Tylsä viesti, mutta perustelut jää nyt toiseen kertaan.

Hyökkääjät:

Jonathan Toews
Marian Hossa
John Tavares
Anze Kopitar
Jamie Benn
"The Magician", maailman toiseksi paras Pavel Datsyuk

Puolustajat:

Duncan Keith
Niklas Hjalmarsson
Drew Doughty
Roman Josi

Maalivahdit:

Henrik Lundqvist
Jonathan Quick

Tulee mieleen useita nimiä lisää, mm. bottom 6-osastoa joita voisi listan jatkoksi iskeä, mutta otetaan turvallisesti niitä nimekkäimpiä. Pelitaidot määrittelee suurta osaa tässä listauksessa, mutta jokainen listattu pelaaja on voittajaluonne sekä herrasmies, vaikka välillä jokaisella saattaa leikata kiinni.

 

[F#21]

Tavares on itselläni nykypelaajista kaikkein kiinnostavin. Tämän lisäksi Bäckström, Thornton, Tarasenko, Toews ja Kane ovat pelaajia joita seuraan muita enemmän.

 

[Apmp-]

Ei missään järjestyksessä:

John Tavares, Michael Frolik, Justin Williams, Roman Josi, Gabriel Landeskog, Jeff Carter, Mattias Ekholm, Lauri Korpikoski, Jarret Stoll, Ryan McDonagh, Matt Martin, Marc Methot, James Wisniewski, Ladislav Smid, Niklas Hjalmarsson, Patrice Bergeron, Oliver Ekman-Larsson

Lisäksi entisistä Wings-pelaajista Hudler ja Eaves ainakin sellaisia joille toivoo pelkkää hyvää.

 

[Taccutucca]

Quinton Howden [...] Howdenin kohdalla en vieläkään myönnä, että kyseessä olisi mukamas hukkaan heitetty varaus.

Eihän todellakaan. Viime matsissa pääsi pelaamaan kakkosketjussa ja jälki oli sen näköistä. Itse ainakin näin Quintonin ottelun 1. tähtenä.

Ja kyllähän jokainen Pantteri-fani ja varmaan joku muukin odottelee näkevänsä jäällä Howden-Trocheck-Grimaldi -ketjun. Jos vastaan tulee joku nopea, mutta fyysinen ketju, niin silloin ketju saattaisi olla vaikeuksissa, mutta lähtökohtaisesti näkisin ketjun luisteluvoiman olevan niin suuri, että millään perusmöröillä ei kavereita hidasteta, vaan jannut lentävät, kuin saippua kylpyammeessa kourasta, jos joku yrittää niitata.

Itse omiin lempipelaajiini:

Anze Kopitar, Patrice Bergeron, Sasha Barkov / Paul Gaustad, Rich Peverley, Marcus Krüger. Puolustavat sentterit kyllä sytyttävät. Tässä kategoriassa on hyvä jakaa pelaajat peluutuksen mukaan, eli edellä mainitut ovat jenggiensä ykkössenttereitä ja jälkeenpäin mainitut joukkueitensa bottom 6 senttereitä. Tai Peverley oli, ennen uransa ennenaikaista päättymistä. Kopitar ja Barkov erottuvat tuosta joukosta kiekonkäsittelyn ja luovuuden muodossa ja he saattavat tehdä puolustusratkaisut hieman "tutkan alla", eli siten, ettei suuri yleisö välttämättä huomaa niitä. Muut tuossa taas ovat aivan järkyttävän kovia haalarijätkiä ja Bergeron sen lisäksi osaa paiskailla maaleja ja useimmiten tärkeissä paikoissa.

Jonathan Toews, Brad Marchand, Jaromír Jágr. Tässä kategoriassa olevat jätkät ovat niitä jätkiä, jotka tietyllä hetkellä päättävät voittaa pelin ja saavat tiiminsäkin mukaan. Toewsia nyt ei tarvitsekkaan selittää, kolme mestaruutta joukkueen kapteenina tuossa iässä kai selittävät tarpeeksi. Jaggella taas eniten voittomaaleja NHL:n historiassa ja häntä ei saadakkaan helposti kiinni. 129 voittomaalia tosiaan ja ainoastaan viisi pelaajaa on uransa aikana vedellyt yli 100 voittomaalia, lähimpänä aktiivipelaajista ovat Iginla (94) ja Marleau (88). Marchand taas saattaa kuulostaa erikoiselta valinnalta, mutta itse näen kaverin yhtenä NHL:n "voittavimmista" pelaajista. Omaa jenggiä vastaan kaveri on ainakin vetänyt tasoissa olevan ottelun viimehetkellä räkämaaleja. Debyyttikauttaan ja viimekautta lukuunottamatta mies on ollut aina joukkueensa top5 plusmiinustilastoissa ja kyllähän ainakin itse olen nähnyt miehestä hehkuvan voitonhalun.

Shane Doan, Martin Brodeur, Paul Laus. Seuralegendat. Onhan se aina todella uskomatonta, kun pelaaja omistaa koko uransa samalle seuralle. Ja kyllä, Brodeur viime hetkellä hyppäsi junasta ja todennäköisesti Doan seuraa samoissa jalanjäljissä, mutta se on inhimillistä antaa uransa viimehetkillä mahdollisuuden menestyä. Tähän listaan kuuluisi moni muukin mies, kuten yllä mainitut Iginla ja Marleau, mutta laitoin nyt omat lempparit näistä.

Esa Tikkanen, Jarkko Ruutu, Chris Neil. Siinä on vanhanliiton agitaattoreita. Tiki ja Rudi myös uskomattomia voittajia. Tai siis Essillähän on siitä voittamisesta todisteena viisi sormusta, mutta Rudi taas enemmän näytti kaukalossa sen, että kyllähän miestä voittaminen kiinnostaa. Miehen elämänkerran luettuani nousi vielä enemmän arvostus Jakkeliinia kohtaan, onhan se uskomaton suoritus päästä kirkkaimpiin valoihin ilman mitään erityisen suuria kiekollisia taitoja tai peliälyä. Tai kyllähän se kehittyi uran myötä, mutta vaikea silloin alussa sanoa Marc Crawfordilla, että "peluuta mua, jos haluat voittaa", kun Marc itse näkee miehessä enemmänkin nuoren, ärsyttävän ja kovaa taklaavan lihaklöntin, joka ottaa joka vaihdossa jäähyn. Neilillä taas tuli tuossa 900 ottelua täyteen samassa seurassa ja onhan se pakko arvostaa 185cm pitkää kaveria, joka osaa voittaa tappelussa muuan Milan Lucicin.

Miikka Kiprusoff, Tuukka Rask, Pekka Rinne. Kyllä sitä pitää nyt vielä parhaat suomalaiset veskat mainita, onhan se upeaa, miten tällaisesta piskuisesta maasta, missä on moraalinen rikos katsoa vieraita ihmisiä silmiin, voi tulla noin monta huippumaalivahtia.

Siinä oli pari.

 

[Turha Kaukalo]

Ihan pari (4) vaan:

Ovechkin - vertautuu Cindy Crosbyyn, paha poika Venäjänmaalta, tekee maaleja, ei lätise paskaa.

Barkov - ei ole suomalaisista vanhemmista puristettu ja sen kyllä huomaa. Kokonaisvaltainen pelaaja.

Rinne - viittii pelata Nashvillessä toisin kuin eräs "sankari".

McDavid - okei, olen fani. Maaginen. Hänessä on se pieni ylimaallisuus, jota Eichelissa (tai Crosbyssa) ei ole. Tuo mieleen Lemieux'n, Gretzkyn ja Harlamovin, suurimmat.

 

[Vilpurni]

Carey Price - Maalivahdit ovat aina olleet lähellä sydäntä ja Pricen nousua huipulle on ollut hieno seurata. Maailman paras jääkiekkoilija tällä hetkellä.

Roberto Luongo - Mahtavan uran tehnyt ja erittäin aliarvostettu maalivahti mielestäni.

Jonathan Toews - Johtaja vailla vertaa. Nyky NHL:n Sakic/Yzerman.

Jaromir Jagr - 24 vuotta sitten näin ensimmäisen kerran tämän takatukan pelaavan Penguinsien riveissä. Vieläkin jaksaa hämmästyttää, joten ei vaan voi olla pitämättä.

Shea Weber - Eihän siitä lämäristä voi olla tykkäämättä.

Nathan MacKinnon - Oman joukkueen oma suosikkipelaaja. Harvoin näkee vastaavaa liike/fyysisyys/taito yhdistelmää. Lopullinen läpimurto on vain ajan kysymys.

Connor McDavid - On se vaan hienoa, kun nykypäivänä voi seurata tällaisten lahjakkuuksien jokaisen ottelun, jokaisen vaihdon ja jokaisen jäällä vietetyn sekunnin. Voi kunpa olisi ollut samoin 20 vuotta sitten.

 

[LostHorizon]

Juuri tänä aamuna tein päässäni pohdiskelua lempipelaajistani. Samana päivänä tänne tuli ketju siitä aiheesta. @V-G- :n kanssa on ilmeisesti joitain telepaattisia yhteyksiä.

Oma suosikkilista on kansallisuudeltaan painottunut vahvasti itänaapuriimme. Sieltä on jatkuvasti tullut uusia pelaajia listalleni. Peli- ja ajatustyyli on venäläisillä pelaajilla sellainen, jota ihannoin. En kuitenkaan seuraa KHL:ää, vaan arvostan vain NHL:ssä pelaavia venäläisiä. Mainitaan heistä muutama sekä muita lempipelaajiani.

Tietysti uusia junnuja on kiva seurata, ja tällä kaudella vielä eritoten. Erityisesti kolmikko Dylan McEichel on ollut ja tulee olemaan hurja, heidän urapolkuaan on kiva seurata. Joka vuosi siis aina pari pelaajaa ovat suosikkipelaajia, mutta tuon kolmikon uskon pysyvän pidempäänkin.

Entisistä Avalanche-pelaajista Ryan "Factor" O'Reilly on aina ollut suosikkini. Hyvä molempiin suuntiin. Samaan kategoriaan menee fantasy-tiimieni luottoratsu, Tomas Plekanec. Näitä kavereita kohtaan on iso mancrush.

Calgaryn kolmikko Gaudreau - Monahan - Hudler oli varsinkin viime kaudella hieno seurattava ketju. Hudler ollut jo kauemmin yksi suosikeistani.

Jonathan Toews on aivan huikea johtaja. Ei voi muuta sanoa. Uskomaton kaveri. Chicagon toinen kultakimpale Patrick Kane on hieno yhdistelmä taitoa ja voitonhalua. Pystyy siten ratkaisemaan pelejä yksinkin. Tarjoaa wow-elämyksiä. Kanen sädekehä ei laskenut jään ulkopuolisten asioiden takia ainakaan vielä paljoa. Pidin häntä kuitenkin jossain kohtaa NHL:n suosituimpana pelaajana, sillä erityisesti nuoret jääkiekkoilijat seuraavat mieluiten Kanea kuin Crosbya heidän pelityyli- ja luonne-erojen vuoksi. Siksi kolahdus osui ikävästi juuri Kaneen.

Siirrytään nyt venäläisiin. Kaksikko Vladimir Tarasenko / Evgeny Kuznetsov edustaa pelaaja-ihannettani NHL:ssä. Kumpikaan ei tee jatkuvasti mitään sirkustemppuja, mutta osaavat tehdä niitäkin, kun on tarve. Pelaavat hyvin kiekottomana, mutta kiekollisena saavat aina asioita tapahtumaan. Tarasenko on huikea maalintekijä, mutta osaa myös rakentaa peliä. Hyvä pelisilmä. Kuznetsov alkaa tehdä maalin takaa pelaamisesta taidetta. Kiekonhallinnassa aivan kärkitasoa. Hienoja pelaajia molemmat.

Pavel Datsyuk on lähes täydellinen jääkiekkoilija. Ominaisuuksiltaan täydellinen, mutta odotan häneltä aina hieman enemmän kiekollisena, enemmän röyhkeyttä. Sitten, kun on röyhkeä, kukaan ei saa kiekkoa häneltä pois. Mutta "valitettavasti" Pavel on myös täydellinen puolustamaan. 99,9% täydellinen.

Jääkiekossa on mielestäni liian vähän tunnetta mm. tuuletuksissa. Sitä tarjoaa kaksikko Alexander Ovechkin / PK Subban. On vain niin hienoa nähdä tunne heidän pelaamisessaan. Luultavasti tämän kaksikon mainitsisin, jos haettaisiin lempihyökkääjääni ja -puolustajaani.

Venäläiset puolustajat ovat olleet hieman taka-alalla, mutta ehkä Nikita Zadorovin jumaluuden kautta saan sinnekin lempipelaajan. Zadorov edustaa sitä venäläistä röyhkeyttä, jota haluan nähdä. Ei lähdetä jäälle nöyristelemään. Myös Voynov oli hieno pelaaja, mielellään olisin hänet NHL:ssä vielä nähnyt huolimatta kaukalon ulkopuolisista tapahtumista.

Oikeastaan en yhtään huonoa venäläistä NHL-pelaajaa tiedä, lukuunottamatta paria puukätistä pakkia (Tyutin ja Nikitin tulevat ekana mieleen).

Lopuksi vielä maalivahti. Osoittaa venäläistä röyhkeyttä, Datsyukin taitoa sekä Ovechkinin ja Subbanin tunnetta. Petr Mrazek on paras maalivahti sitten Royn.

 

[Ketuttaa]

Patrick Kane on viihdyttävin pelaaja kentällä. Niin maagiset kädet... Toewsin asenteesta tykkään ja on todellinen johtaja niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolellakin. Duncan Keith puolestaan kovin jäbä ikinä.

Suomalaisista suurimmat sympatiat kerää Teräväisen Teuvo, jonka onnistumisia toivoo jokaisessa pelissä.

Chicagon ulkopuolisista pelaajista Connor McDavidin otteita on tullut seurattua, samoin sitten tietysti Suomen kultapojat Mikke ja Barkov.

Ja Jagr on legenda.

 

[Kirjoittelija]

Hienoimpia jääkiekkoilijoita ovat lättymestarit, joilla maalit/syötöt-suhdeluku on raipemaista luokkaa, tai ainakin melkein. David Krejci ja Joe Thornton ovat upeita pelaajia.

Muutaman vuoden takainen Crosby ja McDavid muutaman vuoden päästä kuuluvat tälle listalle, koska heitä katsellessa leuat loksahtaa aika usein auki ihmetyksestä.

Tuukka Rask siksi, että on pelannut Ilveksessä.

 

[Boltning]

-Victor Hedman
-Ryan Johansen
-Marian Gaborik
-Erik Karlson

Eipä oikeen ole mitään järkiperusteluja muuten kuin Hedmanin kohdalla joka tietysti pelaa suosikkijoukkueessa ja on ihan ok pakki :P

 

[oxymoron]

Suosikkijoukkueesta löytyy helposti useampia, mutta avataan nyt paria. Josi, sekä Gabriel Bourque.

Josi ei ole kovin fyysinen puolustaja, mutta sillä peliälyllä ja mailapuolustamisella tuo ykköspari on loistavassa tasapainossa. Se eleetön työskentely ja rauhallisuus edellämainittujen ominaisuuksien kanssa tekee Josista tämän hetken lempipuolustajani, helposti.

Bourque taas on sitä terrierityyppiä. Pirun kova karvaamaan, nopea, eikä kaihda fyysistä peliä. Tuo mukavasti vauhtia ja eloa peliin kuin peliin. Köyhän miehen Fisher. Hyvä alivoimapelaaja ja olemuksesta jotenkin huokuu tiukka keskittyminen ja jatkuva ajatus mitä voisi tehdä seuraavassa vaihdossa paremmin.

Sitten on pitkä lista suosikkijoukkueen ulkopuolisia pelaajia, joista ei välttämättä osaa edes sanoa, miksi niistä tykkää. Yksi on kuitenkin helppo nostaa ylitse muiden; Datsyuk.

 

[Ni$pekt15]

- Simpsoneista tutun sarjishepun äänellä " The best defensive player ever" ja Chris Pronger! Vei finaaleihin Edmontonin, Phillyn ja kävi voittamassa Teukalle mestaruuden siinä välissä. Iso, kova,ilkee ja osaa myös pelata.Kova luu myös tekemään jäynää: Chris Pronger interview plus stealing pucks - YouTube (linkki vie youtubeen jossa Prongerin jäynästä juttua)

-Brad " Matafakin" Marchand! Little ball of hate, kaveri jota kaikki tuntuvat vihaavan. Omat rakastavat. Huhujen mukaan Bostonin hallissa kaverin paitaa näkee enemmän kuin kenenkään muun Bruins pelaajan. Ärsyttää vihuja ja varmaan välillä jopa omia. Kaiken tämän taakse kätkeytyy kovasti voiton eteen töitä tekevä kaveri jolla on myös järkyttävän hyvä rannari. Pääsi meikäläisen suosioon esittelemällä uskomattoman näppäriä 1vs1 liikkeitä joilla sai itselle tilaa ja aikaa tykittää maalia tai sitten luoda omille paikkoja.Valitettavan vähän nykyisin näkee näitä hienoja rytminvaihdoksia ja pieniä dekejä. +- tilastot jäätäviä kuten myös maalintekoprossat suhteessa laukausten määrään. Ratkaisija! Brad Marchand gets the goal then taunts Matt Cooke HD Game 2 June 3 2013 - YouTube ( linkki vie youtubeen jossa Bräd opettaa Cooken räkäpallille sääntöjä)

-Mies joka ennen oli hyökkääjä, nykyisin puolustaja joka hyökkää- Dustin Byfuglien! Ei todellakaan kukaan sekoita vahingossakaan harmaaseen massaan. Koskaan ei tiedä mitä sieltä tulee kun #33 pärähtää jäälle. Aina suorastaan vittuuntuneen näköinen kentällä ja "välillä" myös läikkyy yli ja pahasti. Painaa norsun verran ja osaa käyttää painon ja nopeuden hyväkseen. Välillä tosiaan enemmän haitaksi kuin hyödyksi omalle joukkueelle, mutta parhaimmilaan ihan uskomaton difference maker kentällä. Jokainen pakki on joskus haaveillut laittavansa kaiket likoon hyökkäykseen oman pään kustannuksella, mutta Buffy tekee sitä tämän tästä ja vähät välittää mitä muut on asiasta mieltä. Moni pakki myös sanoo ettei tästä laidasta tule kiekko JA mies, Buffyn kohdalla ei varmaan löydy yrittäjiäkään jonoksi saakka haastamaan. Man or Beast? Winnipeg Jets own, Dustin Byfuglien's 2014/2015 Highlights - YouTube ( linkki vie youtubeen jossa ei ole tarjolla mitään nynnyn kakkaa)

-Milan Lucic parin vuoden takaa kun pelissä oli vielä intohimon mukanaan tuomaa tunnetta. Tappeluita en häneltä odottanutkaan juuri koskaan joskaan en myöskään nynnymäistä perääntymistä alfaurosten kohdatessa. Parhaimmilaan yksi voitontahtoisimmista pelaajista joka pystyi yksin kääntämään otteluiden kulun. Ikävä on sitä Lucicia joka pystyi yksin tuomaan kiekon alueelle ja miestä joka sai pakit miettimään kaksi kertaa ennen kuin lähtevät rännikiekkoon tekemään joukkueelle peliä jyrän lähestyessä uhkaavasti. Pari vuotta sitten pleijareissa rännikiekossa jäi kahdessa sarjassa putkeen pakit heavy hitin alle ja molemmilla kerroilla painavan taklauksen jälkeen jäi ottelu jos ei koko sarja kesken. Rangersia ja olikohan Washingtonia vastaan jos oikein muistan.
Tähän vielä loppuun uskomaton nousu Torontoa vastaan game7 kolmen maalin takaa kun Lucic jytisee! Milan Lucic (2) Goal: Game #7 ECQF - Toronto Maple Leafs 4 Boston Bruins 3. May 13th 2013 - YouTube (linkki vie youtubeen jossa Boston kaventaa ilman maalivahtia)

 

[Lätkäjope]

Pavel Datsyuk - Mailataituri vailla vertaa. Oman elämäni ylivoimaisesti kovin kynämies, mitä on ollut ilo ja kunnia seurata television välityksellä NHL-kaukaloissa. Kymmenet ja kymmenet highlight-reel maalit, persoonallinen mailankäsittelytaito, sekä ulospäin huokuva nöyryys. Yksi kaikkien aikojen lempipelaajistani.

Dustin Byfuglien - Jostain syystä aina kiehtonut isot puolustajat jotka pelaavat äärimmäisen kovaa, mutta omaavat myös karmean lämärin. Se tunne kun näet pelissä miten pakki pääsee painamaan sydämensä kyllyydestä viivalta, tuomiopäivän lämärin yläkulmaan. Kolossaalinen jenkki-pakki/(hyökki), joka ei ota taka-askelia kaukalossa.

Alexander Ovechkin - +100kg täyttä taituruutta, nopeutta, vahvuutta, sekä tietynlaista ilkeyttäkin tarvittaessa. Eritoten tykkään Ovechkinista siitä, että hän pelaa niin järkyttävän suurella tunnetasolla, mikä purkautuu hienosti ainakin miehen tuuletuksissa usein.

 

[SuperKakke]

Jarkko Ruutu: Miehellä on oma laulu. Eikö se kerro jo jotain? Jarkko antoi jäällä aina kaikkensa, oli se sitten positiivista tai negatiivista. Miehen kirjan lukemisen jälkeen arvostus on noussut huimasti (kannattaa oikeasti lukea se!) Tykkään Jarkon älykkyydestä päästä vastustajan ihon alle.

Victor Hedman: Täydellinen puolustaja. Moderni Chris Pronger. Iso (198 ja 104) ja hyvin liikkuva kokonaisuus. Kaverilla ei juuri mitään heikkouksia. Kaverista kehittyy vielä NHL:n kovin puolustaja (ellei sitä ole jo).

Jonathan Toews: Miehen hermokontrolli ja nöyryys on jotain aivan uskomatonta. Kaveri on voittanut urallaan käytännössä jo tässä vaiheessa kaiken, mutta silti jaksaa illasta toiseen antaa kaikkensa ilman turhaa showta. Pisteet myös Patrick Kanen äitinä toimimisesta.

Connor McDavid: Nuorella miehellä koko ura vielä edessä. Tällä hetkellä kehityskäyrä näyttää mallia Lemieux. Eihän Connorista voi olla tykkäämättä? ellei ole sattumalta vastustajajoukkueen kannattaja.