83-84 kauden Norris-kisa oli mielenkiintoinen. Mitä luulette että kuka seuraavista moninkertaisista Norris-voittajista voitti Norriksen kyseisellä kaudella?
Paul Coffey, tehot 40+86=126, pistepörssin 2., +52, liigan kuudenneksi paras +/- saldo, oman joukkueen toiseksi paras +/- saldo heti Gretzkyn jälkeen
Ray Bourque, 31+65=96, pistepörssin 14, +51, liigan seitsemänneksi paras +/- saldo, oman joukkueen paras +/- saldo 24 plussan erolla toiseen
Denis Potvin, tehot 22+63=85, pistepörssin 31., puolustajien pistepörssin 3, +55, liigan viidenneksi paras +/- saldo, oman joukkueen puolustajien paras +/- saldo 25 plussan erolla toiseksi parhaaseen puolustajaan
Rod Langway, tehot 9+24=33, pistepörssin 213., puolustajien pistepörssin 43., +14, liigan 75. paras +/- saldo, oman joukkueen puolustajista 4. paras +/-
Vastaus: No Rod Langway tietenkin.
-----------
Kyseessä ainoa kausi kun liigan pistepörssin kärkiviisikossa ollut puolustaja ei voittanut Norrista. Piti vaan tuo tarkistaa kun Erik Karlsson on edelleen 4. sijalla pistepörssissä.
Ylipäänsä puolustaja on ollut liigan pistepörssin kärkiviisikossa 10 kertaa NHL:n historiassa (Orr x 6, Coffey x3 ja Potvin kertaalleen).
Vaikka sen laajentaa kärkikymppiin, niin niitäkään tapauksia ei ole kuin 18 NHL:n historiassa (Orr x 6, Coffey x 6, Potvin x 2, MacInnis kertaalleen, Leetch kertaalleen, Park kertaalleen ja Bourque kertaalleen). Karlssonin paras sijoitus tähän mennessä on 11. kaudella 2011-12, mikä on liigan historian 20. korkein sijoitus pistepörssissä (Potvinilla on lisäksi yksi 11. sijoitus).
Noista 18 top-10 sijoituksesta, 13 ovat johtaneet Norrikseen. 83-84 kaudella tosiaan Coffeyn pistepörssin 2. sija ei riittänyt voittoon. 88-89 kaudella Coffeyn pistepörssin 6. sija ei riittänyt voittoon, vaan Chelios voitti palkinnon (pistepörssin 52.). 89-90 kaudella Coffeyn pistepörssin 9. sija ei riittänyt voittoon, vaan Bourque vei palkinnon (pistepörssin 32.). 90-91 kaudella MacInniksen pistepörssin 9. sija ei riittänyt voittoon, vaan Bourque vei palkinnon (pistepörssin 12.). Parkin pistepörssin 10. sija kaudella 73-74 ei riittänyt, kun Orr vei pistepörssin ja Norriksen kyseisellä kaudella, eli sillä kaudella oli kaksi puolustajaa pistepörssin top-10:ssä (ainoa kerta liigan historiassa).