Olen itsekseni miettinytkin välillä, miten AHL toimii, jos NHL-kautta ei pelata. Tuo aHabin lähettämä jutunpätkä tuli siis tarpeeseen, kiitos siitä. AHL-kausi siis pelataan normaaliin tapaan. "Normaali" tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että AHL:ssä pelaavat ne pelaajat, jotka siellä pelaisivat muutenkin, eivät NHL-tähdet.
Luulisin tosin, että moni kaksisuuntaisella sopimuksella nyt NHL:ssä kiekkoileva nuori pelaaja löytää itsensä ensi kauden alussa AHL-joukkueesta, se kun on sekä seurojen, että pelaajien etu. Tämä koskee myös useita parina viime vuotena Atlantin ylittäneitä suomalaisia. Jotenkin nurinkurinen ja outo tilannehan tuosta seuraa, jos kaikki todelliset supertähtemme (ehkä (Sveitsiin suuntaavaa) Koivua lukuunottamatta) pelaavat SM-liigassa, mutta tulevat supertähdet tahkoavatkin ison veden väärällä puolella farmiliigaa.
Vielä mielenkiintoisempi on (esimerkiksi) Jani Ritan tilanne: ura Edmontonissa ei ole lähtenyt alkuunkaan odotetulla tavalla liikkeelle ja menossa on jo kolmas kausi AHL:ssä. Alun perin huomattavasti heikommista asemista lähtenyt Tony Salmelainenkin on mennyt nokkimisjärjestyksessä ohi.
Kun Ritan kolmivuotinen tulokassopimus päättyy tämän kauden jälkeen, Oilers tuskin tarjoaa mitään minimisopimusta parempaa ja Rita agentteineen tuskin suostuu muuhun kuin yksisuuntaiseen diiliin - jos neuvotteluja nyt ylipäätään viitsitään ennen olematonta kautta käydä. Ilman NHL-sopimusta pelaaminen edes MM-kisoissa on pelaajan kannalta riski, saati sitten koko kauden, ja vielä koko uran jatkon kannalta varsin kriittisessä tilanteessa. Hauska nähdä, mitä tästä sopasta syntyy.
Tämä voisi varmasti kilpailla "huonoin vertaus ikinä" -palkinnosta. Pelaajayhdistys tuskin menee lakkoon, vaan (kuten viimeksikin) työnantajapuoli julistaa työsulun. En tiedä kovinkaan paljon metallialan töistä, mutta voisin kuvitella, että vuoden tauko tekisi metallityöntekijän ammattitaidolle huomattavasti vähemmän hallaa kuin ammattijääkiekkoilijalle.
Luulisin tosin, että moni kaksisuuntaisella sopimuksella nyt NHL:ssä kiekkoileva nuori pelaaja löytää itsensä ensi kauden alussa AHL-joukkueesta, se kun on sekä seurojen, että pelaajien etu. Tämä koskee myös useita parina viime vuotena Atlantin ylittäneitä suomalaisia. Jotenkin nurinkurinen ja outo tilannehan tuosta seuraa, jos kaikki todelliset supertähtemme (ehkä (Sveitsiin suuntaavaa) Koivua lukuunottamatta) pelaavat SM-liigassa, mutta tulevat supertähdet tahkoavatkin ison veden väärällä puolella farmiliigaa.
Vielä mielenkiintoisempi on (esimerkiksi) Jani Ritan tilanne: ura Edmontonissa ei ole lähtenyt alkuunkaan odotetulla tavalla liikkeelle ja menossa on jo kolmas kausi AHL:ssä. Alun perin huomattavasti heikommista asemista lähtenyt Tony Salmelainenkin on mennyt nokkimisjärjestyksessä ohi.
Kun Ritan kolmivuotinen tulokassopimus päättyy tämän kauden jälkeen, Oilers tuskin tarjoaa mitään minimisopimusta parempaa ja Rita agentteineen tuskin suostuu muuhun kuin yksisuuntaiseen diiliin - jos neuvotteluja nyt ylipäätään viitsitään ennen olematonta kautta käydä. Ilman NHL-sopimusta pelaaminen edes MM-kisoissa on pelaajan kannalta riski, saati sitten koko kauden, ja vielä koko uran jatkon kannalta varsin kriittisessä tilanteessa. Hauska nähdä, mitä tästä sopasta syntyy.
Tämä voisi varmasti kilpailla "huonoin vertaus ikinä" -palkinnosta. Pelaajayhdistys tuskin menee lakkoon, vaan (kuten viimeksikin) työnantajapuoli julistaa työsulun. En tiedä kovinkaan paljon metallialan töistä, mutta voisin kuvitella, että vuoden tauko tekisi metallityöntekijän ammattitaidolle huomattavasti vähemmän hallaa kuin ammattijääkiekkoilijalle.
Viimeksi muokattu: