Niin no joo, vaikea kieltää tuota väitettä. Eiköhän Nugent-Hopkins olisi mennyt ykkösenä, vaikka olisi tehnyt junnuissa tehot 5+5. Ei scoutteja kiinnosta triviaalitieto.
Arvasin, että joku alkaa saivartelemaan tästä. Fakta on kuitenkin se, että yhtä hyvä pelaaja kuin Nugent-Hopkins ei olisi voinut tehdä vain 5+5 pistettä, vaikka hän olisi pelannut yksin viittä vastustajaa vastaan. (ei tarvitse saivarrella tuosta)
Juuri näin, eli vaikka pisteitä ei vielä varausikäisenä tulisikaan liukuhihhnalta miesten peleissä, voi pelaaminen olla muuten vakuuttavaa ja kokonaisvaltaista. Taidot ja pelisilmä voidat olla esimerkiksi oman ikäisissä maailman huippua mutta fysiikka ei vielä täysin riitä miesten peleihin. Ei varauksia tehdä pelkkien saavutusten vaan potentiaalin perusteella.
Nimenomaan.
No ei ehkä, mutta onhan se nyt aika eri asia tehdä OHL:ssä esim. 100pistettä tai 10pistettä. Eli jos lähtökohtaisesti otetaan kaksi muuten identtistä kaveria, mutta jos toinen tekee kaudella 100pointsia ja toinen 10, niin aikalailla iso ero noiden varauksessa tulee olemaan. Hyvä muistaa että vaikka kuinka NHL-jengeillä on scoutteja, niin ei ne scoutit näe noita pelaajia kuitenkaan kuin muutamia(maksimissaan muutamia kymmeniä) pelejä kaudessa, joten usein ollaan juurikin tilastojen ja toisen käden tietojen varassa.
Tai sitten jos olisi vielä kolmas identtinen pelaaja, joka tekisi 1000 pistettä, ehkä hänet kenties voitaisiin varata ennen tuota pelaajaa, joka teki sen 10 pistettä. Mutta palataan taas todellisuuteen, identtinen pelaaja ei tee junioriliigassa kymmenkertaista pistemäärää toiseen verrattuna. Sen sijaan joku vähemmän pisteitä tehnyt pelaaja on voinut osoittaa jotain erityslaatuista osaamista, ja hänet on siksi valittu ennen pelaajia, jotka ovat tehneet suurempia junnutehoja, kuten esimerkiksi Ryan Johansenin valinta neljäntenä vuonna 2009. Tunnut myös hieman aliarvostavan tuota Kanadan scouttaamista. Jokaisella joukkueella on scoutti/scoutteja, joka ei muuta tee kuin päivät pitkät katsovat junnujen otteluita. Eiköhän ne ihan hyvän kuvan saa pelaajasta ilman tilastojakin.
Euroopaan mentäessä taas tämä vielä entisestään korostuu, kun scoutteja on siellä vähemmän, samoin usein materiaalia peleistä ja/tai katsojia niille peleille. Voi olla että näiltä pelaajilta ei ehditä scoutata edes kuin se pari, kolme peliä kaudessa.
Tässä on kyllä perää, koska luonnollisestikin maantieteellisistä syistä Eurooppaa scoutataan vähemmän. Kuitenkin eiköhän kaikilla seuroilla nykyään ole omat päätoimiset Euroopan scoutit per (kiekko-)maa, joten kyllä ne ihan tarpeeksi näkee kuumimipa talentteja.
Seuraan drafteja hyvin pintapuolisesti, mutta eikö suurin osa viime vuosien onnistuneista eurooppalaisista ykköskierroksen varauksista ole osoittaneet potentiaalinsa aikuisten sarjoissa jo ennen varausta.
Tuskin kukaan vakavissaan epäilee etteikö forsbergeilla ja zibanejadeilla olisi mahdollisuuksia nhl:ään, mutta kumman paljon lasketaan pelkän potentiaalin varaan kun puhutaan kuitenkin top 10-varauksista.
Kyllähän NHL-scoutitkin ovat inhimillisiä, ja jotenkin tuntuu että tässä nyt haetaan niitä potentiaalisia zetterbergejä hakuammunnalla. Samoin kuin joinakin vuosina vuosituhannen alkupuolella tunnuttiin varattavan lähes jokainen luistelevaan kykenevä suomalaisjuniori, joilla on ollut sitten suuria vaikeuksia vakiinnuttaa pelipaikkaansa edes sm-liigassa. :)
Myönnettäköön että pientä naapurikateutta Ruotsin suuntaan ilmassa. Onkin mielenkiintoista vertailla muutaman vuoden päästä näiden drafti-vuosien osumatarkkuutta. Veikkaan sen olevan ruotsalaisvarauksilla suomalaisia pienempi.
Kyllähän sitä voi jo nyt katsoa, että viime vuosina ruotsalaisten kohdalla on tullut hutejakin, mutta jos tutkitaan vaikka tuota listaa vuodesta 2008 eteenpäin ykköskierrokselta: Erik Karlsson, Anton Gustafsson, Mattias Tedenby, Victor Hedman, Oliver Ekman-Larsson, Magnus Pääjärvi, David Rundblad, Jacob Josefson, Tim Erixon, Marcus Johansson, Gabriel Landeskog, Adam Larsson, Mika Zibanejad, Jonas Brodin, Oscar Klefbom ja Richard Rakell, niin ei siellä totaalisia floppeja ole kuin Anton Gustafsson. Yksi, eli Erik Karlsson, on jo noussut tähtipelaajaksi ja about puolet noista ovat jo luottopelaajia omissa NHL-joukkueissaan. Joten ne puheet, että varaataan hakuammunnalla ruotsalaisia vaan sen ruotsalaisuuden takia voidaan haudata ja syvälle. Fakta on, että Ruotsila on ollut tässä muutama ihan helvetin kova ikäluokka kansainvälisellä mittapuulla, eikä loppua virralle ole näkyvissä.