Yksi kausi takana Calgary Flamesilla ja tuloksena finaalitappio Habsille voitoin 4-1. Matkalla finaaliin kaatuivat järjestyksessä Wild, Kings ja Avs, joten "ihan hyvä" suoritus tuolta joukkueelta. Wayne Simmonds liittyi joukkueeseen trade deadlinen kynnyksellä, mutta muuten nippu pysyi täysin samana. Ykkössentteri Sean Monahan oli loppujen lopuksi ihan poika vielä ykkössentteriksi ainakin mitä tuli finaalipeleihin ja bottom 6-osasto petti pahemman kerran. Tästä osoituksena mm. kolmossentterinä suhannut Matt Stajan, joka luukutti koko playoffeissa hienot tehot 0+0 ja oli pakkasellakin 14 asteen verran.
Kauden jälkeen treidasin mm. Dennis Widemanin, Jiri Hudlerin ja läjän prospekteja Anaheimin ykköspickiin (voittivat draftin arvonnan ja saivat #1 pickin) ja hain luonnollisesti Connor McDavidin pois kuleksimasta. Ykköskierroksen lopussa tarttui vielä Ivan Provorov haaviin.
Ainoa (iso) asia mikä ihmetyttää vielä tässä pelissä on pelaajien kehittyminen. Tuntuu ettei tuossa ole oikein mitään logiikkaa, esim. Rämön taidot nousivat kesän aikana, vaikka pelasi surkean kauden. Ja vastaavasti Hudlerin taidot hiipuivat kauden loppua kohti edetessä, vaikka luukutti yli piste per peli-kauden. En tiedä sitten olenko vaan niin kujalla pelaajien treenaamisesta, mutta se mikä toimi EHM 07:ssä, ei selvästi toimi enää tässä pelissä.