Be a Pro (PS3)
Latasin eilen aamulla rosteri-päivityksen ja muut tuner-päivitykset ja loin 20-vuotiaan puolustavan pakin (183 cm, 86 kg). Sen jälkeen olikin vuorossa muutamaa taukoa lukuunottamatta pelkkää pelaamista. Joten tässäpä "muutamia" huomioita:
- ilmeisesti late-bloomereita ei suvaita, sillä peli muutti automaattisesti pelaajani syntymävuodeksi -94.
- pro-uran alku ainakin tehty tosi helpoksi, sen verran hyvät arvot meikän pakki sai. Taklaaminen: 90, voimakkuus: 83, aggressiivisuus: 81, laukausten blokkaus: 81, mailapuolustus: 82, jne... kaikki luisteluun liittyvät attribuutit: 77, kiekolliset taidot, syöttäminen ja laukaustarkkuus: 66-69, lämärin kovuus: 80. Pelaajani kokonaisuus: 72, samassa joukkueessa pelanneen Määtän arvo tais olla 53 :).
- harjoitusottelut oli TODELLA värikkäitä. Paljon jäähyjä ja eritasoisia pelaajia. Saatiin yhteensä kaksi 5 min ylivoimaa ja itse jouduttiin parikin kertaa 3-5 alivoimalle. Joku 2+2 min jäähy siellä nähtiin myös. Tähtipelaajan ja rivimiehen eron näki heti, kun Zach Parise sai kiekon. Yritin taklata sitä, mutta häpäisin vaan itseni :) Todella isot erot pelaajien liikkuvuudessa...
- ai niin, varausnumeroni (1) mukaan pääsin siis heti pelaamaan ykkös-pakkiparissa. Sain tosin pakeista vähiten jääaikaa (13-18 min), mutta alussa pääsin pelaamaan kuitenkin sekä yli- että alivoimaa.
- runkosarjan alkaessa kaikki vähän lässähti. Tietokone (siis vastustaja) sai sen yhden 2 min jäähyn per ottelu, aina ei sitäkään. Ei puhettakaan enää 5 min tai 2+2 min jäähyistä. Aggressiivisuutta nostamalla jäähyjä tulee kyllä lisää, mutta tietokoneelle 1-3 kpl ja itselle 3-5 kpl, jos jäähyslaiderit on täysillä tasapuolisesti.
- realististen tilastojen aikaansaaminen jäi valitettavasti mysteeriksi. Jos vaihtojen aikana käyttää tekstisimulointia, niin tilanteita tulee kyllä molempiin päihin, mutta maalimäärät ja varsinkin laukausmäärät nousevat usein luonnottoman suuriksi. Jos taas käyttää sitä nopeinta tapaa "simuloi seuraavaan vaihtoon", niin laukaus- ja maalimäärät pysyvät realistisempana, mutta pelaaja tuntuu häviävän kaikki ottelut. Allstar-vaikeustasolla pelaaminen on ehkä hauskempaa, mutta tilastollisesti kaikki oli välillä aika naurettavaa. Parhaana esimerkkinä varmaankin 5-10 tappio San Joselle, jossa laukaukset Sharkseille 65-37. Alussa pelasin niin, että pelinopeus oli 3 tai 2, mutta silloin tuli just noita naurettavia tuloksia. Vaikeimmalla vaikeustasolla pelattaessa on helpompi saada realistisempia tilastoja: laskee pelinopeutta, lisää aggressiivisuutta ja väsymyksen vaikutusta, ja vastaavasti laskee pelaajien palautumisnopeutta rasituksen jälkeen. Maalivahtien reaktionopeutta säätämällä sai aika helposti vaikutettua maalimääriin... silti tuli välillä otteluita, joissa ei taklattu juuri ollenkaan tai muuten oli jotain häikkää. Kultaista keskitietä en vielä onnistunut siis löytämään.
- Kymmenen runkosarjaottelun saldo: 3-5-2 ja Läntisen Konferenssin 11. sija, vierasotteluista saaliina 1 piste. Tehtyjä maaleja huikea 35 ja päästettyjä maaleja vieläkin huikeampi 41. Ylivoimaprosentti vaatimattomasti 300% ja av-prosentti jotain 77. Eli tilastoinnissa sama vanha ongelma, jos erkoistilanteet simuloi läpi.
- omat tilastot 10 ottelun jälkeen: 0+4=4 pts, -5, 2 min, 12 laukausta, 13 taklausta ja kiekonmenetyksiä selkeästi eniten koko joukkueessa. Blokattuja laukauksia en hoksannut uratilastoista katsoa, mutta väittäisin, että selkeästi eniten koko joukkueessa. Taklausten lukumäärä aika vaisu, mutta silti joukkueen kolmanneksi paras. Kelpaa näköjään ykkös-pakkipariin tuollaisillakin tilastoilla... Ensimmäisissä otteluissa pääsin ylivoimallakin joskus kentälle, mutta onneksi se loppui ihan muutamaan vaihtoon. Alivoimilla saan paljon jääaikaa ja ottelua kohden olen ollut jäällä keskimäärin 13-19 min. Kuinkahan paskasti pitäisi pelata, että pudotettaisiin alempiin ketjuihin tai farmin/junnuliigan puolelle?
Random havaintoja:
+ pelaajien väliset erot näkyvät, varsinkin jos ei pelaa superstar-vaikeustasolla. Voi toki olla, että olen vain vainoharhainen, mutta vaikeimmalla vaik.tasolla pelaajat olivat minusta hieman "tasapaksumpia." Esim. Allstarilla Hemsky heitteli hyökkäysalueella sellaisia lättysyöttöjä, ettei ainakaan muilta Oilers-pelaajilta vastaavia nähty. Lyhyet rysty-lätyt aika näyttäviä. Eager puolestaan taklaili vastustajia perseelleen ja istui eniten jäähyllä.
+ joukkueiden välilläkin tuntui olevan eroja. Vancouver kohdattin kahdesti ja hävittiin molemmilla kerroilla ihan sata-nolla. En tiedä karvaako ne kahdella pelaajalla vai mikä sen aiheutti, mutta molemmissa otteluissa oli sellaisia jaksoja, että pyörittiin vaan omassa päädyssä eikä päästy sieltä juuri minnekään.
+ paljon epäonnistumisia. Laukaukset viuhuvat maalin ohi, syötöt karkailevat ja epäonnistuvat ihan täysin. Parhaimmatkin pelaajat antavat siis välillä sellaisia syöttöjä, ettei vastaaottajalla ole mitään mahdollisuuksia yltää kiekkoon. Ja hyviltäkin laukojilta näkee välillä ihan löysiä vetoja. Meikän siniviiva-lämäreistä meni maalille asti ehkä yksi neljästä tai viidestä. Suurin osa meni ohi tai osu jonkun jalkoihin.
+ karvaaminen on välillä todella tehokasta. Varsinkin meikän puukäsipakilta vastustaja vei helposti kiekon, jos vaan aikailin likaa ratkaisujen kanssa. Yritin pelata mahdollisimman yksinkertaista peliä, mutta mulla oli silti huomattavasti enemmän kiekonmenetyksiä kuin kellään muulla Oilersissa.
+ erikoistilanteet. Ylivoima on todellakin ylivoimaa, alivoimalla on helposti aivan hätää kärsimässä.
+ ketjuja ei rakenneta pelaajien kokonaisuusarvon mukaan. Esim. Oilersissa Ryan Nugent-Hopkins on (selkeä) ykkössentteri, vaikka sekä Gagnerillä että Horcoffilla on paremmat kokonaisarvot.
+- pelaajien keinoäly on kyllä erilainen kuin NHL 12:ssa, muttei kyllä ihan kaiken EA:n hehkutuksen arvoinen. Karvaamisessa ja syöttölinjojen peittämisessä on suuri ero edelliseen peliin, mutta esim. keskialueella kiekollista pelaajaa ei häiritä oikeastaan millään lailla. Jos vaan joku kiekon kanssa vauhtiin pääsee, niin se spurttaa ihan rauhassa aina b-pisteen kaarelle asti... AI-pelaajat myös yrittävät aika paljon aivan epätoivoisia syöttöjä, esim. haetaan väkisin niitä NHL 12 -tyylisiä one-timereita. Tosin syötönkatkotkin ovat kyllä ajoittain aika yliluonnollisia, eli jos pelaaja vain on tarpeeksi lähellä, niin nähdään uskomattomalla nopeudella esitetty mailankurotus ja magneettimainen kiekon haltuunotto...
+- joukkueet ovat aika aggressiivisia pelaajakauppojen suhteen. Jostain syystä toiset haalivat veteraanipelaajia jo kesällä, eivätkä vasta pudotuspeli-vahvistuksiksi, kuten oikeasti. Esim. kun meikän kausi käynnistyi, niin Buffalosta löytyi Selänne ja Gonchar, Calgarystä Daniel Alfredsson, Shane Doan ja vielä Steve Sullivan. Meikän Oilerskin oli kaupannut Smythin Coloradoon.
- rosteri-päivitys on tehty syyskuun neljäs päivä eli se on varsin ajan tasalla, mutta vapaisiin agentteihin ei ole juurikaan panostettu. En varmaan paljoa valehtele, jos sanon, että yli 90% UFA-jätkistä on viimevuotisissa joukkueissaan.
- ykkösketjun jätkiä peluutetaan aivan liikaa. Slaidereilla (väsyminen-palautuminen) pelaajien jääaikoja voi tasata, mutta siitäkin huolimatta ykkösketjun hyökkääjät pelaavat normipeleissä n. 21-25 min. Ja sentterit tuntuvat olevan tässäkin pelissä niitä ensisijaisia maskimiehiä. Duchene, Datsyuk ja kumppanit kamppailevat maalin edessä, kun muut tekevät peliä, ihan sama, ketä muita siellä jäällä on.
- pelaajat ovat luonnottoman hyviä ohjureissa. Läheskään kaikki ohjaukset eivät mene onneksi maaliin, mutta ihmetyttäähän se, että jos vaan lämäri ei ensimmäiseen vastustajaan, niin joku siihen osuu matkan varrella uskomattomalla todennäköisyydellä. Tämä pisti heti silmään.
- maalivahtien ajoittaiset uskomattomat haamupelastukset ja vastaavasti uskomattomat rysty-hörppäykset.
- todella paljon pitkiä loukkaantumisia. Muutaman päivän sisällä tuli kahdeksalle pelaajalle yli kahden kuukauden huili (Stamkos 3 kk, Koivu 9 vk, Yandle 3 kk, jne.). Slaidereiden pudottaminen taisi vähän auttaa, mutta ei paljoa naurattanut, kun samassa ottelussa aivotärähdyksen sai sekä RNH että Hemsky. Ehkäpä vaan sattumaa, mutta Oilersilla loukkaantumiset tuntuivat kolhivan juuri senttereitä. Ykkössentteri 2 kk:n huilille heti kättelyssä ja kakkossentteri Gagner kerkes loukkaantua kahdesti 10 runkosarjaottelun + 4 harjotusottelun aikana. Loukkaantumisissa ei tietenkään mitään vikaa, ihmetyttää vaan niiden pitkä kesto.
- ominaisuus, joka tappoi meikäläisen motivaation lähes täysin: Kun Oilersilta loukkaantui taitopelaajia, niin mitä tekikään uusi GM Brain? Aivan, laittoi kaksi puolustajaa nelosketjuun. Huoh... GM Brainin piti nimenomaan toimia toisin kuin edellisen pelin aivottomat valmentajat/managerit. Sama meininki näköjään siis jatkuu. Minkäänlaista liikennettä ei ole nähty meidän NHL-joukkueen ja farmijoukkueen välillä. Loukkaantumisia on siis ollut aika mukavasti eikä tuo joukkueen taivalkaan mitään voittokulkua ole ollut. Kävin kurkkaamassa farmipelaajia ja kyllähän sieltä olisi löytynyt sellaisia hyökkääjiä, joita olisi aivan hyvin voinut nostaa ylös. Toisissa joukkueissa pelaajaliikennettä toki nähdään, kuten aiemmassakin pelissä.
Kaikenkaikkiaan kyllähän tätä peliä mieluummin pelaa kuin NHL 12:a. Mutta jos mietitään, kuinka näitä uusia ominaisuuksia hehkutettiin, niin hieman hapan maku on kyllä suussa tällä hetkellä. GM Connnected -moodissakin on ilmeisesti jotain "räikeitä" ongelmia. Jostain syystä oon tykänny pelata pakkia ja tässä pelissä on minusta puolustaminen aiempaa vaikeampaa, varsinkin hitaanpuoleisella pelaajalla. Se kai sen suurimman haasteen ja mielenkiinnon aiheuttaa, ainakin tässä vaiheessa. No, pitänee ottaa pieni tauko ja kokeilla hieman myöhemmin, miltä se maalivahtina pelaaminen tuntuu...