Mainos

NFL season 2013–2014

  • 114 865
  • 713

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
NFC:n taso on näköjään kova. Vaikka Denveriltä nähtiin oman SB-historian hirvein esitys, niin Seattlen hyökkäyksen pelikutsut, mukaanluettuna read optionit, bubble screenit, reverset yms. tuli Denverin D:lle aivan puskista. Tuo puolustus, joka nyt otti pari intteriä sitten Manningilta, oli kyllä, varsinkin redzonella aivan täyttä myrkkyä Denverille, kuten siis Saintsille, joilla on taskupelinrakentajissa kiinni 15-18 miljoonaa cappia. Tasku kasaan ja kädet ilmaan ja endit pelaa Manningin heittokättä. Mitä lähemmäs Denver maalialuetta pääsi, sitä vaikeampi zoneen oli heittää. Kaikki db:t kokoajan rissujen päällä rintamasuunta pelinrakentajaan ja päästään pommittamaan vastapalloon ja ottamaan syötönkatkoja. Tuossahan oli ihan selvä kaava, jolla puolustetaan ketä tahansa huippupelinrakentajaa vastaan menestyksellä. Toivottavasti Philadelphiassa oltiin hereillä ja draftista saataisi yksi fyysisen korneri ja kovaa iskevä safety.

Tämän kauden osalta pac 12 coachit Caroll, Harbaugh olivat suvereeneja. Toivon, että Kelly hoitaa Phillyn näihin karkeloihin mukaan parin vuoden jänteellä. Kaikilla on samoja elementtejä hyökkäyksissä, kuten vahva juoksuhyökkäys, rookie sopparilla pelaava QB, jota käytetään ylimääräisenä RB:na juoksuhyökkäyksessä jne. Puolustukset on noita turnover koneita, jotka kiristyvät redzonella. Tällä kaavalla menestyttiin jo viime vuonna loistavasti.

Kun ensikauden suosikkeja ruvetaan katsomaan, niin mielestäni NFC:ssä on jopa kahdeksan kilpailukykyistä tiimiä, joilla periaatteessa olisi offseasonilla mahdollista muokata rosteri sellaiseen kuntoon, että mahkuja löytyy.
 
Viimeksi muokattu:

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Olipa aikamoinen pettymys eilinen Super Bowl. Toki Seattlelta murskaava esitys ja kaikki kunnia heille, mutta ei tuo pelinä kovin eeppiseksi päässyt kohoamaan kun jännitys oli tipotiessään jo puoliajalla. Viimeistään Harvinin KR TD päästi ilmapallosta loputkin ilmat pihalle. Näytti siltä kuin Denver olisi yrittänyt nimenomaan välttää Harvinille potkaisemista, mutta kickoff coverage petti totaalisesti ja Harvin osoitti olevansa edelleen yksi NFL:n sähköisimmistä pelaajista. Taisi pelata kokonaiset 2 matsia tällä kaudella, mutta silti voidaan sanoa Schneiderin tehneen loistavaa työtä hankkiessaan Harvinin joukkueeseen.

Seattlelta tosiaan huikea esitys. Oli vasta toinen kokonainen peli mitä heiltä tällä kaudella näin, joten itselleni tuli yllätyksenä kuinka kova tuo puolustus tosiaan oli. Oli kenties kovinta dominointia puolustukselta mitä muistan itse omin silmin nähneeni. Onhan Steelersillä ollut myös suvereeneja puolustuksia, mutta niihinkin on heitto kuitenkin uponnut jonkin verran. Toisin oli eilen Seattlea vastaan. Silmiinpistävää oli kuinka nopeasti DB:t ja LB:t olivat kiinni rissuissa heti kiinnioton jälkeen. Minkäänlaista tilaa tai aikaa juosta pallon kanssa kiinnioton jälkeen ei annettu. Legion of Boom oli nimensä veroinen. Varsinkin Kam Chancellor teki suuren vaikutuksen minuun. Earl Thomas oli jo ennestään suosikkipelaajani Seahawksin joukkueessa. Seattlen pass rush söi Manningin elävältä, vaikkei montaa säkkiä tainnutkaan tulla. Russell Wilsonin ei tarvinnut mitään maagista eilen esittää, mutta pelasi silti loistavasti. Jäätävät hermot kaverilla, mikään hetki ei tunnu olevan liian iso Wilsonille.

Denveriltä todellinen rimanalitus. He eivät todellakaan olleet valmiita siihen haasteeseen minkä Seattle heille esitti. Rissut eivät päässeet mihinkään ja kolattiin pystyyn heti kiinnioton jälkeen. Hyökkäyslinja ei antanut Manningille aikaa heittää, ja silloinkin kun aikaa oli, lähtivät heitot minne sattuu. Ensimmäisestä snapista lähtien Broncosin juna lähti raiteiltaan, eikä Fox tai Manning kumpikaan saanut sitä junaa enää takaisin raiteilleen. Ei tappiota voi Manningin piikkiin laittaa, mutta ei tuo myöskään näyttänyt G.O.A.T -tasoiselta pelinrakentamiselta. Mielenkiintoista nähdä miten Denver jatkaa tästä eteenpäin ensi kauteen. Mitään syytä ei ole epäillä etteikö joukkue voita runkosarjassa ensi kaudellakin valtaosan peleistään, mutta melkoinen haamu tästä SB:stä jäi varmasti kaikkien pelaajien mieliin. Saa nähdä miten se vaikuttaa seuraavalla kerralla kun playoffseissa Broncos pelaa.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
->En ihan mahdottomasti NFL:ää seuraa ja sen vähänkin vain pleijareista alkaen, mutta Seattle oli jotain, mitä on ehtinyt odottaa jo useamman vuoden. Tässä on ehtinyt pahasti kyllästyä pitkänhuiskeisiin ja kömpelösti liikkuviin tähti-QB:eihin ja hyökkäyspeliin, joka on pallon viskomista seisovilta jaloilta taskusta.

Paitsi että Seattlen puolustus luonnollisesti dominoi ja lopulta perseraiskasi SB:ssa huonomman Manningin, niin myös Russell Wilsonin on pelaajatyyppi, josta on pakko pitää. Heitää ja juoksee, mutta ennen kaikkea lukee tilanteet ja heitää perkeleen terävästi liikkeestä. Tokihan sääntömuutoksilla varmaan saadaan lisähappea Manningille ja Bradylle, mutta pelin viihdyttävyyden kannalta soisi, että Wilson on esimakua tulevasta. Lisää dynamiikkaa hyökkäyspeliin!
 

Cube

Jäsen
Upea peli! Jännittävämpää olisi toki saanut olla, mutta kokonaisuutena meni paljon paremmin kuin olisin osannut toivoa. Silti vähemmän shokki kuin Denverin murskavoitto olisi ollut. Molemmat joukkueet olivat paperilla hirvittävän kovia, mutta match up oli vaan Seattlelle huomattavasti sopivampi.

Kaksi selvästi suurinta yllätystä mulle oli se, että Marshawn Lynchin tehot jäivät noin vaisuiksi ja se, että Seahawks sai Manningiin noin tasaisen tappavasti painetta. Denverin puolustuksen linjan piti olla huippuluokkaa, joten olin etukäteen aika varma, että Seattle joutuisi blitzaamaan enemmän kuin se haluaisi hoputtaakseen Manningia. Mitä vielä: Seahawks blitzasi vain 6/51 heittoyrityksistä ja sai silti painetta luotua lähes 30% ajasta (15/51). Tämä ei mennyt lainkaan ennakkoarvioiden mukaisesti.

Seuraavat asiat olivat mun mielestä niitä ratkaisevimpia:

- YAC. Ehkäpä tärkein yksittäinen tekijä. Runkosarjassa Denver keräsi jaardeja catchin jälkeen lukumäärällisesti eniten ja per kiinniotto noin 10. eniten. Seattlen puolustus on kuitenkin antanut noita jaardeja selvästi vähiten liigassa. Lyhyet heitot ovat nykyään niin iso osa lajia, että catchien jälkeiset jaardit ovat muodostuneet ratkaiseviksi. Esim Manningin heitoista 17% suuntautuu aloituslinjan taakse ja yli 70% heitoista kulkee ilmassa max 10 jaardin matkan (tilastot runkosarjasta). Denverin jaardeista lähes puolet tuli runkosarjassa kiinnioton jälkeen. Nytkin Peytonin heitot löysivät perille tavanomaisella hyvällä prosentilla (69% vrt. 68% runkosarjassa), mutta siitä ei ollut juurikaan iloa, koska Seahawks sai rissut taklattua kerta toisensa jälkeen niin tehokkaasti. YAC romahti normaalista: 6,2 -> 3,7 YPC.

- Seahawksin rissut ovat puolestaan törkeän aliarvostettuja. Varmakätisiä jätkiä, jotka eivät pääse keräämään isoja tilastoja isoksi osaksi siksi, koska hyökkäys on rakennettu (pelinrakentajan kokemattomuuden vuoksi) Marshawn Lynchin ympärille. Seahawksin rissut keräsivät itse asiassa kiinniottoa kohden Broncosin rissuja enemmän jaardeja kiinnioton jälkeen runkosarjassa, ilman räjähtävää Harvinia vieläpä. Broncosin puolustus puolestaan on antanut niitä aika liberaalisti, mikä oli ottelussa selvästi eroittava tekijä.

- Percy Harvinin big play -kyvyt. Koski palloon neljä kertaa - tuloksena 30, 15, 5 ja 87 (TD) jaardin gainit. Tuo palautus-TD oli ennakoitavissa sikäli kuin sellaista ylipäätään ikinä voi ennakoida. Denverin kickoff coverage on ollut aika huonoa ja Harvin on yksi vaarallisimmista palauttajista koko sarjassa.

- Manningin on tässä vaiheessa uraa jopa huono heittämään syvälle. Tämä ilmeisesti korostuu kylmällä säällä. Kyseessä on tosin minulta ihan silmämääräinen arvio, jota tilastot eivät itse asiassa tue. En vaan missään vaiheessa uskonut, että Peyton pystyisi varteenotettavasti haastamaan Seattlen secondaryn, joka on (tilastollisesti) ollut syviä(kin) heittoja vastaan dominoiva ja parempi kuin mikään muu joukkue sarjassa. Eikä pystynyt - Manning oli 0/5 heitoissa, jotka kulkivat ilmassa min 20 jaardin matkan.

- Turnoverit menivät Seahawksille. Ainahan ne tuntuvat menevän.

Olisin helposti voinut uskoa asioiden menevän hyvin toisella tapaa, joten en tietenkään halua olla kusipää. Kukapa osaa sanoa millaiseksi peli olisi muodostunut esim. ilman tuota ekan snapin safetya. Any given Sunday jne.. Pakko silti olla tyytyväinen siihen miten asiat menivät, kun ottaa huomioon miten kiivasta vastustusta sekä ajatukset Manningin playoff-tasosta että Seahawksin puolustuksen laadusta tällä palstalla kohtasivat. Eipä siinä, seuraavaan kertaan!
 

Sambody

Jäsen
Denverin jaardeista lähes puolet tuli runkosarjassa kiinnioton jälkeen. Nytkin Peytonin heitot löysivät perille tavanomaisella hyvällä prosentilla (69% vrt. 68% runkosarjassa), mutta siitä ei ollut juurikaan iloa, koska Seahawks sai rissut taklattua kerta toisensa jälkeen niin tehokkaasti. YAC romahti normaalista: 6,2 -> 3,7 YPC.

Aina toki voi Manningiä syyttää siitä ettei löytänyt mitään maagista lääkettä millä avata Seahawksin puolustuksen, mutta olisiko sittenkin todettava etteivät paljon kehutut Broncosin rissut vain päässeet yhtään mihinkään tuossa takankentän mankelissa. Ja sen hassun kerran, kun pääsivät niin onnistuivat rähmäämään pallon. Myös tuo oli aika huomattava sulaminen Denverin hyökkäyksenlinjalta. Patriotsia vastaan Manning pääsi nakkelemaan aivan kaikessa rauhassa palloa pocketista, mutta nyt se tuntui jatkuvasti romahtavan syliin. Ja jalallahan Peyton tunnetusti ei tee itselleen(ja rissuille) aikaa.

Kaiken kaikkiaan aivan jäätävän kovaa peliä Seahawks puolustukselta. Varsinkin Chancellor mustine plekseineen tuntui olevan aika sairas mörkö takakentällä. Puhumattakaan, että jälleen kerran Shermania vastaan ei uskallettu edes heittää.

Tämä näin satunnaisseuraajan näppikseltä.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Vaikka Denverin häviö harmittaakin, niin ei tuo Seahawksin voitto sinänsä. Paras joukkue voitti ja ei Seahawksilla organisaationa tai Seattlella kaupunkina liikaa noita mestaruuksia ole (big 4 liigoissa).

Manningista sen verran, etten minä ainakaan osaa hänen esitystään tässä ottelussa pitää minkäänlaisena sulamisena. Manning ei esittänyt ihmeitä, mutta eipä hänen tilalla olisi kukaan muukaan esittänyt. Vaikka QB on tärkein yksittäinen pelaaja kentällä, ei sekään auta, jos ne kymmenen joukkuetoveria järjestään häviävät kaksinkamppailunsa ja vieläpä puolustuksen valmennus koijaa hyökkäyksen vastaavaa. Jenkkifutis on joukkuepeli, vaikka sieltä aina pyritäänkin repimään ne yksilöt (lähinnä QB:t) esiin.

Peli itse oli sinänsä aika tylsä. Jo ekasta snapista lähti Seahawks-juna rullaamaan ja tokan puoliajan kickoff returnin jälkeen peli oli taputeltu. Harvemmin sitä on SB:ssä puolta peliä vain odoteltu loppuvihellystä.
 

Cube

Jäsen
Aina toki voi Manningiä syyttää siitä ettei löytänyt mitään maagista lääkettä millä avata Seahawksin puolustuksen, mutta olisiko sittenkin todettava etteivät paljon kehutut Broncosin rissut vain päässeet yhtään mihinkään tuossa takankentän mankelissa. Ja sen hassun kerran, kun pääsivät niin onnistuivat rähmäämään pallon.
Noin voi todeta. Samalla täytyisi kuitenkin todeta myös se, että kaikki ne uroteot, ennätyslukemat ja palkinnot runkosarjasta ovat pohjimmiltaan yhtä paljon muiden ansiota - ehkä jopa enemmän?

Aaron Rodgers on pelannut vuosikausia vuotavan linjan takana, joten ei voida sanoa, että olisi jotenkin mahdotonta voittaa matseja paineen alla. Liikkuvuus tietysti auttaa asiaa, mutta kokonaisuutta tässä arvioidaankin.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Noin voi todeta. Samalla täytyisi kuitenkin todeta myös se, että kaikki ne uroteot, ennätyslukemat ja palkinnot runkosarjasta ovat pohjimmiltaan yhtä paljon muiden ansiota - ehkä jopa enemmän?

Aaron Rodgers on pelannut vuosikausia vuotavan linjan takana, joten ei voida sanoa, että olisi jotenkin mahdotonta voittaa matseja paineen alla. Liikkuvuus tietysti auttaa asiaa, mutta kokonaisuutta tässä arvioidaankin.
Toki ennätyslukemiin tarvitaan koko hyökkäyksen osallistumista. Linjan pitää toimia, rissujen pitää ottaa palloja kiinni ym. Mutta on minun mielestäni väärin sanoa, että Manningin suoritukset olisivat sen enempää muiden pelaajien ansiota kuin kenenkään muun QB:nkaan. Etenkään kun hänellä ei ole ollut ainakaan tänä vuonna käytössään yhtäkään maailmanluokan hyökkäysasetta luokkaa Megatron/Peterson (toki täysin päteviä jannuja Thomasit ja muut). Manninghan on juuri tunnettu siitä, että tekee nopeita päätöksiä tilanteen mukaan ja löytää sen aukon, jos se siellä on. On siellä viime vuosina ollut muitakin timanttisia hyökkäyksiä (etenkin 2007 Pats), mutta silti on jäänyt takomatta samat luvut, kuin mitä Manning laittoi pöytään 15,5 pelissä tällä kaudella.

Seattle vei kaikki Manningin aseet kun pallon piti lähteä liikkeelle salamannopeasti paineen takia ja takakenttä piti kaikki rissut pimennossa ja juoksukin pidettiin aisoissa. Ainoa keino, jonka keksin tuohon yhtälöön edes mahdolliseksi ratkaisuksi on QB:n oma liike, jolla hakee sitä aikaa ja heittopaikkaa. Tämä onkin sitten se yksi asia, missä Manning on varmasti NFL:n huonoimpia pelinrakentajia. Ihan ymmärrettävääkin, ettei 37-vuotias singahtele samaan malliin kuin kaksikymppiset.
 

Sambody

Jäsen
Noin voi todeta. Samalla täytyisi kuitenkin todeta myös se, että kaikki ne uroteot, ennätyslukemat ja palkinnot runkosarjasta ovat pohjimmiltaan yhtä paljon muiden ansiota - ehkä jopa enemmän?

Niin lähinnä heitin ajatuksen ilmoille tuosta sinun esiintuomasta tilastosta mikä osoittaa, että kyllä sielä kiireessäkin Manning löysi heitoillaan rissunsa. Tosiaan ero taisi tulla siinä, että vastaanoton jälkeen oli kerta toisensa jälkeen seinä vastassa. Toki se on sitten monen asian summa varmasti miksi näin oli, mutta eiköhän suurelle osalle näistä ole yhteisenä nimittäjänä Seahawksin puolustus. Jotenkin vain raa'alta kuulostaa puhua sulamisesta tuollaisella completion prossalla. Toki saa sitä ihan vapaasti spekuloida mitä jos Manningillä olisi Wilsonin jalat, mutta eipä ole siinä lehmässäkään renkaita.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Manning ei esittänyt ihmeitä, mutta eipä hänen tilalla olisi kukaan muukaan esittänyt. Vaikka QB on tärkein yksittäinen pelaaja kentällä, ei sekään auta, jos ne kymmenen joukkuetoveria järjestään häviävät kaksinkamppailunsa ja vieläpä puolustuksen valmennus koijaa hyökkäyksen vastaavaa. Jenkkifutis on joukkuepeli, vaikka sieltä aina pyritäänkin repimään ne yksilöt (lähinnä QB:t) esiin.

Nyt saa korjata vapaasti, jos olen amatöörinä ihan hakoteillä, mutta ainakin minun käsitykseni mukaan Manningin pitäisi olla hyökkäyksessä vielä paljon enemmän, kuin vain "tärkein yksittäinen pelaaja". Hänellä on käsittääkseni kuvioiden valinnassa pelin aikana aika vapaat kädet. Samalla siinä tulee myös vastuu tehdä nopeita ratkaisuja pelin aikana. Siinä Denver epäonnistui joka tapauksessa, oli vastuu sitten Manningilla tai valmennuksella. Aika suppealta näytti Denverin valikoima hyökkäystaktiikoissa ja se johti siihen, että aina heti vastaanoton jälkeen Seahawksilta iski kaveri tai kaksi kiinni, kun kuviot oli tiedossa jo etukäteen.

Jotain yllättävää olisi luullut varastosta löytyvän. Viimeisenä epätoivoisena yrityksenä Manning olisi vaikka voinut kaikkien odotuksien vastaisesti ottaa kuitenkin ne jalat alle ja olisi ottanut edes sen viisi tarjolla olevaa jaardia ja pari mustelmaa joukkueen puolesta. Sillä olisi voinut sotkea edes vähän myös Seahawksin puolustusta, kun olisi edes tuon verran joutunut muuntautumaan pelin aikana. Nythän he saivat luottaa täysin siihen, että Manning ei liiku sitten yhtään.

Toinen asia oli, että oliko Manningilla oikeasti edes niin kiire löytää niitä aukkoja? Painetta kyllä tuli, mutta ei siellä ainakaan säkityksiä tullut.
 

Cube

Jäsen
Kun on puhe Manningin tasosta, pitäisi aina määrittää konteksti. Erittäin hyvä pelaaja nimittäin, first ballot hall of famer luonnollisesti. Mutta kaikkien aikojen paras? Yksi parhaista?

Toki ennätyslukemiin tarvitaan koko hyökkäyksen osallistumista. Linjan pitää toimia, rissujen pitää ottaa palloja kiinni ym. Mutta on minun mielestäni väärin sanoa, että Manningin suoritukset olisivat sen enempää muiden pelaajien ansiota kuin kenenkään muun QB:nkaan. Etenkään kun hänellä ei ole ollut ainakaan tänä vuonna käytössään yhtäkään maailmanluokan hyökkäysasetta luokkaa Megatron/Peterson (toki täysin päteviä jannuja Thomasit ja muut).
Manningilla nimenomaan on ollut käytössään maailmanluokan hyökkäysaseita. Sekä tällä kaudella että uralla yleisesti. Demaryius Thomas on pelaaja, joka keräsi breikatessaan 2011 loppukaudesta yli 100 jaardia ottelua kohden itse Tim Tebow pelinrakentajanaan. Oli tällä kaudella koko sarjan ykkönen ja viime kaudella kolmonen jaardeissa kiinnioton jälkeen. On täysin perusteltua sanoa, että Thomas on pelipaikallaan liigan 5 parhaan joukossa. Aika paljon Manningin aseista kertoo, että ennen Denveriin siirtymistään 5 kautta putkeen Tom Bradyn ykköstargetina pelannut Wes Welker oli nyt Broncosin hierarkiassa kolmosena. Toki ikä alkaa hänellä hiukan painamaan, mutta silti.

Indyssa tilanne oli vuosien ajan samankaltainen. Edgerrin James oli 2000-alun parhaita running backeja koko liigassa. Palloja ottivat kiinni puolestaan Marvin Harrison ja Reggie Wayne, joista molemmat pääsevät varmaan vielä Hall of Fameen. Vastavuoroinen suhde toki. Silti: kenellä pelinrakentajalla palkkakaton aikakaudella on asiat ollut paremmin?

Manningia on vuodesta toiseen myös suojeltu loistavasti. Tässä hänen säkitystilastot koko uralta.

Kausi | % heittoyrityksistä jotka päättyneet säkitykseen | sijoitus koko liigan tasolla (joukkueet) | (NFL:n keskiarvo)

1998 | 3,7% | 1st | (7,2%)
1999 | 2,5% | 1st | (6,94%)
2000 | 3,4% | 2nd | (7,05%)
2001 | 5,1% | 8th | (6,87%)
2002 | 3,7% | 3rd | (6,42%)
2003 | 3,2% | 2nd | (6,23%)
2004 | 2,6% | 2nd | (6,87%)
2005 | 3,7% | 1st | (6,79%)
2006 | 2,6% | 1st | (6,65%)
2007 | 4,0% | 8th | (6,1%)
2008 | 2,3% | 3rd | (5,96%)
2009 | 2,1% | 1st | (6,09%)
2010 | 2,3% | 1st | (6,22%)
2012 | 3,4% | 1st | (6,26%)
2013 | 2,9% | 1st | (keskiarvoa ei saatavilla)

Ymmärrän täysin, että osaltaan nuo huikeat sijoitukset johtuvat siitä, että Manning pystyy aistimaan niin hyvin mistä suunnasta paine tulee ja hankkiutuu pallosta eroon nopeasti. Eittämättä Manningin ylistäjät haluaisivat antaa hänelle mahdollisimman ison osan kunniasta tässäkin. Ensimmäistä tulkintaa jarruttelee kuitenkin hiukan se, että Manningin suojelu oli aivan huippuluokkaa ensimmäisistä kausista alkaen. Osasiko hän silloin jo lukea puolustuksia paremmin kuin Brady, Rodgers jne. ovat osanneet missään vaiheessa uraansa? Vaikea uskoa. Jälkimmäiseen selitykseen tuo malttia puolestaan esim. Pro Football Focus -juttu, josta näkee, että ainakaan viime kaudella ei Manning nopeudessa missään aivan omassa luokassaan ollut.

Tavallisen pelinrakentajan arkeen kuuluu, että välillä feissille isketään painetta. Sen näkee esimerkiksi katsomalla noita liigan keskiarvolukuja, jollaisia Manning ei ole kertaakaan urallaan joutunut sietämään.

Voi hyvin olla, että kukaan pelinrakentaja ei olisi onnistunut Super Bowlissa paremmin Seahawksin puolustusta vastaan kuin Manning. Mutta voisiko myös olla niin, että joku muu pelirakentaja olisi Manningin asemassa onnistunut luomaan yhtä hienon uran?
 

Cube

Jäsen
Niin lähinnä heitin ajatuksen ilmoille tuosta sinun esiintuomasta tilastosta mikä osoittaa, että kyllä sielä kiireessäkin Manning löysi heitoillaan rissunsa.
Jos tuo oli Manningilta ihan tyypillinen suoritus, niin oliko väärin valita hänet runkosarjan parhaaksi pelaajaksi?

Mutta tajusin pointin ja olen samaa mieltä. Haluaisin nimenomaan, että laji nähtäisiin enemmän joukkuepelinä. On selvää, että Seattlea vastaan petti koko hyökkäys. Sen sijaan Denverin puolustus onnistui jopa yllättävän hyvin. Alun safetysta ja 3-and-outista huolimatta se piti pelin yhdessä scoressa ennen kuin Manning heitti kaksi rumaa syötönkatkoa. 8-0 -> 22-0 ja käytännössä Game Over. Tuossa vaiheessa Peytonilla taisi olla kasassa 51 jaardia. Siinä mielessä vähättelet Manningin vastuuta ja maalailet liian ruusuista kuvaa hänen pelistään lähinnä lyhyiden ja helppojen heittojen onnistumisprosenttiin tukeutuen.
 

Rocco

Jäsen
Seattle pystyi sotkemaan Denverin ajoitukset aivan pieleen. Manning on heittänyt pallon liigassa nopeimmin, ja laitahyökkääjät ovat edenneet kiinnioton jälkeen eniten jaardeja. Lisäksi Manning juoksee todella huonosti itse. Tässä on Seattlen puolustukselle sopiva formaatti. Kookkaat ja vahvat cornerit ottaa heti linjassa bumpilla vauhdin pois, Manningin heitot joudutaan jättämään lyhyiksi, ja puolustus on isolta osalta vielä pallon yläpuolella. Tämän takia pitkiä heittoja ei juurikaan näkynyt, kun rissut eivät olleet päässeet riittävän syvälle, eikä Manning ei pystynyt Wilsonin tavoin hakemaan juoksemalla lisäaikaa heitoilleen. Heitto lähti nopeasti kuten tavallista, mutta heitot olivat tavallista lyhyempiä tuon ajoitusongelman takia, ja tämän vuoksi puolustuskin pääsi iskemään kiinni paljon nopeammin. Jos rissuille olisi auennut enemmän aikaa, olisi pitkien heittojen uhka avannut myös lyhyille heitoille tilaa. Tässä puolustuksessa on aina riskejä, etenkin kun Seattlen pass rush on aika heikkoa näinkin kovaan puolustukseen. Mutta todistettiin ainakin se, että joskus puolustus voidaan rakentaa huippuluokkaan todella kovilla ja isoilla takamiehillä. Yleensä linjan endit ja tukimiehet ovat ne pelaajat, minkä perään GM:t kuolaa.
 

Cube

Jäsen
Tämän takia pitkiä heittoja ei juurikaan näkynyt, kun rissut eivät olleet päässeet riittävän syvälle, eikä Manning ei pystynyt Wilsonin tavoin hakemaan juoksemalla lisäaikaa heitoilleen. Heitto lähti nopeasti kuten tavallista, mutta heitot olivat tavallista lyhyempiä tuon ajoitusongelman takia, ja tämän vuoksi puolustuskin pääsi iskemään kiinni paljon nopeammin. Jos rissuille olisi auennut enemmän aikaa, olisi pitkien heittojen uhka avannut myös lyhyille heitoille tilaa.
Oon ehkä hiukan ehkä eri mieltä Manningin "heittovalikoimaa" tarkastellessa. Jos Denverin rissut tosiaan keräsivät tuon 3,7 YPC (minkä bongasin muistaakseni PFF:stä), niin silloin Manningin kokonaisjaardeista tuli kiinnioton jälkeen 126 jaardia. Todellisia heittojaardeja Peyton sai kasaan siis 280-126 = 154. Aika vaatimaton 4,5 yards at the catch tosiaan, selvästi huonompi kuin runkosarjan 6,88. Silti täytyy huomioida se, että Manning heitti syvään (=yli 20 jaardia aloitusjaardista ilmassa) 5 kertaa, eli tosiaan 10% heitoista oli kuitenkin pitkiä. Tämä suhde on käytännössä identtinen runkosarjaan verratessa. Ero jaardeissa syntyy siitä, että runkosarjassa 46% noista heitoista onnistui, Super Bowlissa ei yksikään.

Tosin aika ratkaisevana erona tässä vertailussa on se, että runkosarjassa Denver ei pahemmin pelannut tappioasemassa, eikä ollut tilanteissa, joissa sen piti tehdä paljon pisteitä nopeasti (tämän kyllä huomasi).

Yritän tällä vaan alleviivata sitä, että tosiaan jo runkosarjassa 70% Manningin heitoista suuntautui max 10 jaardia ja 90% max 20 jaardia aloituslinjasta. Jos nyt game plan kusi siihen, että rissut eivät saaneet edettyä catchin jälkeen tarpeeksi, niin runkosarjassa menestys nimenomaan pohjautui siihen.

Tämä jos joku on nyky-NFL:ää. Pickien sun muiden lisääntyminen on johtaneet siihen, että YAC:in merkitys osana joukkueiden heittopeliä kasvoi suorastaan räjähtävästi tällä kaudella. Kun 10 vuotta sitten kaudella 2003 vain kaksi joukkuetta keräsi kokonaisuutena kiinnioton jälkeen enemmän jaardeja kuin kiinnioton hetkellä oli kasassa, oli tällä kaudella noita joukkueita jo 12. Viime kaudellakin noita joukkueita oli "vain" 6, mutta vaikuttaa siltä, että YAC:in suhteellinen osuus jaardeista on lisääntynyt pidemmän aikaa. Olisi itse asiassa aika siistiä murskata noita lukuja tarkemmin ja katsoa, mitä kaikkea paljastuisi, mutta valitettavasti ainakaan tällä erää ei aika ihan siihen riitä :)
 

Rocco

Jäsen
Oon ehkä hiukan ehkä eri mieltä Manningin "heittovalikoimaa" tarkastellessa. Jos Denverin rissut tosiaan keräsivät tuon 3,7 YPC (minkä bongasin muistaakseni PFF:stä), niin silloin Manningin kokonaisjaardeista tuli kiinnioton jälkeen 126 jaardia. Todellisia heittojaardeja Peyton sai kasaan siis 280-126 = 154. Aika vaatimaton 4,5 yards at the catch tosiaan, selvästi huonompi kuin runkosarjan 6,88. Silti täytyy huomioida se, että Manning heitti syvään (=yli 20 jaardia aloitusjaardista ilmassa) 5 kertaa, eli tosiaan 10% heitoista oli kuitenkin pitkiä. Tämä suhde on käytännössä identtinen runkosarjaan verratessa. Ero jaardeissa syntyy siitä, että runkosarjassa 46% noista heitoista onnistui, Super Bowlissa ei yksikään.
Koitin tuoda esille sitä syytä, miksi ne eivät onnistuneet. Ajoitukset olivat hyvin pahasti pielessä juuri tuon kovan linjapumppauksen ansiosta. Rissut vaan yksinkertaisesti eivät olleet ehtineet linjasta syvälle, jolloin kaikki rissut olivat SB:ssä vielä helposti tuplattavissa ylhäältä tulevalla tuella. Jos rissut olisivat ehtineet edes 0.3 sekuntia paremmin lähtemään liikkeelle linjasta, se olisi voinut muuttua matkana yli viideksi jaardiksi. Sen jälkeen kentälle olisi avautunut selkeästi enemmän kohteita, missä osa on jouduttu ottamaan kahdella miehellä, ja osa jäänyt yhdellä yhtä vastaan puolustettavaksi. Nyt näin ei käynyt oikeastaan koskaan. Kaikkiin heittoihin löytyi nopeasti tuki muualta, kun safetyt eivät olleet joutuneet pudottamaan niin syvälle, eikä lukitsemaan itseään kenenkään tietyn rissun puolustamiseen. Tämä taas edesauttoi tukimiehiäkin pelaamaan lyhyitä reittejä tiiviimmin pois. Ja nämä yhdessä teki sen, että YAC jäi paljon tavallista lyhyemmäksi.

Kaikenkaikkiaan onnistunut taktiikka Seattlelta. Manninghan on erinomainen löytämään juuri nuo kentälle avautuvat 1-1 taisteluparit, ja syvät kuviot missä safety antaa huonosti apua ylhäältä. Myös tämän takia muutama screen-heitto epäonnistui pahasti, kun miehiä oli linjan lähellä heti avustamassa, eikä rissut päässeet kunnolla blokkaamaan heitä sivuun. Kävi lähinnä päinvastoin.
 

Cube

Jäsen
Ehdottomasti. Seattlella oli aseet ja itsevarmuutta pitäytyä niissä. Hiukan jopa ihmettelen, miten kukaan asiantuntijoista ei nostanut etukäteen esille mahdollisuutta, että Seahawks tukahduttaisi tuon hyökkäyksen oikein kunnolla. No, jälkäkäteen se tuntuu tietysti selvältä.
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Nyt saa korjata vapaasti, jos olen amatöörinä ihan hakoteillä, mutta ainakin minun käsitykseni mukaan Manningin pitäisi olla hyökkäyksessä vielä paljon enemmän, kuin vain "tärkein yksittäinen pelaaja". Hänellä on käsittääkseni kuvioiden valinnassa pelin aikana aika vapaat kädet. Samalla siinä tulee myös vastuu tehdä nopeita ratkaisuja pelin aikana. Siinä Denver epäonnistui joka tapauksessa, oli vastuu sitten Manningilla tai valmennuksella. Aika suppealta näytti Denverin valikoima hyökkäystaktiikoissa ja se johti siihen, että aina heti vastaanoton jälkeen Seahawksilta iski kaveri tai kaksi kiinni, kun kuviot oli tiedossa jo etukäteen.
Vaikka Manningilla onkin ainutlaatuisen paljon päätösvaltaa hyökkäyksen taktiikan laatimisessa, on hyökkäyksen koordinaattori Adam Gase ymmärtääkseni kuitenkin se joka tekee pelikutsut. Tai vähintään antaa Peytonille sen kolme tai neljä vaihtoehtoa joista valita. Toki Manningilla on aloituslinjassa täysi vapaus muuttaa pelikutsuja. En nyt kuitenkaan lähtisi Manningia syyttämään siitä, ettei Denver löytänyt parempia pelikutsuja. Toki voidaan spekuloida, että todellinen G.O.A.T olisi noissakin olosuhteissa onnistunut keksimään jonkin lääkkeen, jolla tuo Seattlen puolustus olisi kesytetty. Mutta itse ainakaan en usko, että kukaan NFL:n aktiivipelinrakentajista olisi tätä Super Bowlia pystynyt Denverin riveissä voittamaan muun joukkueen pelatessa näin huonosti. Toki joku Rodgers, tai miksei vaikka Roehtlisberger tai Romokin, olisi selvinnyt paremmin tuo pass rushin alla, ja pystynyt liikkumaan paremmin sen alta pois, mutta voittoon asti en usko, että kukaan olisi pystynyt Denveriä johtamaan. Niin paljon parempi kokonaisuutena Seattle tuossa ottelussa oli.

Toinen asia oli, että oliko Manningilla oikeasti edes niin kiire löytää niitä aukkoja? Painetta kyllä tuli, mutta ei siellä ainakaan säkityksiä tullut.
Kyllä siellä ihan oikeasti todella kiire oli. Säkityksiä ei tullut, mutta jatkuvasti oli miestä ja kättä naamalla. Se pick six oli ainakin suoraa seurausta pass rushista, samoin fumble. Tästä taas voidaan vetää suora linja siihen Manningin suurimpaan heikkouteen, eli hänen liikkuvuutensa on lähes nollatasoa. Manningin tyylinen QB tarvitsee hyökkäyslinjan, joka antaa hänelle puhtaan "pocketin". Sellainen hänellä on suurimman osan urastaan ollut, mutta ei tässä Super Bowlissa.

Yhteenveto: Denver hävisi joukkueena. Manning oli osa joukkuetta. Joku toinen QB olisi varmasti pystynyt pitämään ottelun tasaisempana, mutten usko, että Denver olisi tuota matsia voittanut vaikka pelinrakentajana olisi ollut joku Maddenissa rakennettu supermies -QB.

Cube kirjoitti:
Kun on puhe Manningin tasosta, pitäisi aina määrittää konteksti. Erittäin hyvä pelaaja nimittäin, first ballot hall of famer luonnollisesti. Mutta kaikkien aikojen paras? Yksi parhaista?
HOF? Kyllä. Yksi kaikkien aikojen parhaista? Kyllä. Kaikkien aikojen paras? Ei, ainakaan vielä. Pari Super Bowlia tuohon saavutuslistaan lisää, niin aika vaikea ketään on Manningin edelle nostaa. Toki todennäköisyydet sille, että Manning kaksi SB:ta vielä voittaisi ovat pienet. Ikää alkaa olla jo ja kuten Cube kirjoitti, Manningin kyky heittää syvälle on heikentynyt selvästi. Nyky-NFL:ssä ovat vähissä ne joukkueet, jotka pääsevät Super Bowliin peräkkäisinä vuosina, joten Denverillä on edessään todella iso urakka päästä edes Super Bowliin takaisin ensi vuonna, saati sitten voittaa sitä.

Cube kirjoitti:
Voi hyvin olla, että kukaan pelinrakentaja ei olisi onnistunut Super Bowlissa paremmin Seahawksin puolustusta vastaan kuin Manning. Mutta voisiko myös olla niin, että joku muu pelirakentaja olisi Manningin asemassa onnistunut luomaan yhtä hienon uran?
Tämä oli mielestäni aika hyvin sanottu. Jälkimmäinen kysymys laittaa kyllä miettimään asioita hieman eri tavalla. Ei se silti mielestäni himmennä Manningin saavutusten tasoa. Melko usein kun katsoo menestyneiden ihmisten taustoja, niin siellä on monta onnekasta sattumaa, jotka ovat tuon menestyksen mahdollistaneet.
 
Viimeksi muokattu:

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Kun on puhe Manningin tasosta, pitäisi aina määrittää konteksti. Erittäin hyvä pelaaja nimittäin, first ballot hall of famer luonnollisesti. Mutta kaikkien aikojen paras? Yksi parhaista?
Yksi parhaista ehdottomasti. Kaikkien aikojen parasta QB:ta en ainakaan minä osaa yksiselitteisesti nimetä. Siellä on muutama tyyppi hyvin lähellä toisiaan, aktiiveista esimerkiksi Manningin ja Bradyn välillä valinta riippuu siitä kuinka paljon SB-sormuksia arvotetaan. Perusteluja löytyy tosiaankin useammankin QB:n nostamiseksi parhaaksi, eikä tilanne ole kuten jääkiekossa, jossa Gretzky nyt vain oli muita vaaksan verran edellä.

Manningilla nimenomaan on ollut käytössään maailmanluokan hyökkäysaseita. Sekä tällä kaudella että uralla yleisesti.
Kuten sanoin, niin ihan päteviä kavereita oli Manningilla työkaluina. NFL:ssä vain olisi aika liuta rissuja ja RB:tä, joiden kanssa Denverin hyökkäys olisi pärjännyt yhtä hyvin tai enintään hyvin vähän heikommin tällä kaudella. Aivan eri tason muutos olisi, jos Calvin Johnson olisi vaihdettu geneeriseen hyvään rissuun Detroitiin tai Peterson vastaavaan RB:hen Minnesotaan.

Indyn ajoista en osaa sanoa juuta enkä jaata, kun en silloin seurannut lajia kuin SB:tä sivusilmällä. Jos silloin oli Manningilla Johnsonin ja Petersonin tason aseita, niin sitten oli.

Manningia on vuodesta toiseen myös suojeltu loistavasti. Tässä hänen säkitystilastot koko uralta.
Toki, ja syytä onkin. Manning on vallan loistava, kun saa rauhassa huseerata taskussa. Sen sijaan liike ei ollut nuorempanakaan mitenkään hyvää, niin oli erityisen tärkeää ja hyödyllistä Indylle (ja nyt Broncoille) rakentaa vahva suojaus Manningille.

Voi hyvin olla, että kukaan pelinrakentaja ei olisi onnistunut Super Bowlissa paremmin Seahawksin puolustusta vastaan kuin Manning. Mutta voisiko myös olla niin, että joku muu pelirakentaja olisi Manningin asemassa onnistunut luomaan yhtä hienon uran?
Voi toki olla. Esimerkiksi Brady olisi voinut pärjätä yhtä hyvin. Menee kuitenkin melkoiseksi spekulaatioksi. Yhtä hyvin voidaan kysyä, olisiko Manningilla nyt 3 SB-sormusta, jos olisi pelannut uransa Patsissa?

Väitellä voi siitä, että kuka on kaikkien aikojen paras QB. Mutta kun väittelyistä ei tunnu seuraavan minkäänlaista selvää konsensusta ja homma menee sillä spekuloimiseksi, että mitä olisi pelaaja A tehnyt, jos olisi pelannut vuonna B joukkueessa C, niin sanoisin, ettei ketään yhtä voi nostaa jalustalle. Ei siis ole (ainakaan vielä) QB-Gretzkyä. Henk. koht. tyydyn mielipiteeseen, että Manning on yksi kaikkien aikojen parhaista kuupista.
 

Rocco

Jäsen
NFL-asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee aika laaja konsensus sen suhteen, että Peyton Manning on kaikkien aikojen taitavin lukemaan vastustajan puolustusmuodostelmaa ja tarvittaessa muuttamaan oman hyökkäyksensä pelikutsua nopeasti lukemansa mukaan. Miksei tämä toiminut lainkaan Seahawksia vastaan? Siksi, koska Seahawks ei näyttänyt mitään, minkä perusteella olisi voinut tehdä johtopäätöksiä. Se ryhmittyi koko ajan ihan niin kuin se ryhmittyy aina. Seattlen puolustus on äärimmäisen mielenkiintoinen siksi, että sen toimivuus on rakennettu niin vahvasti yksilöominaisuuksien varaan dynaamisen playcallingin sijaan.

Sherman kertoi haastattelussa, että Seattle onnistui lukemaan Manningin käsimerkit, ja sitä kautta tiesivät etukäteen mitä tuleman pitää. Kuulostaa aika todennäköiseltä.

Richard Sherman Says Seahawks Deciphered Peyton Mannings Hand Signals | Bleacher Report
 

Cube

Jäsen
HOF? Kyllä. Yksi kaikkien aikojen parhaista? Kyllä. Kaikkien aikojen paras? Ei, ainakaan vielä. Pari Super Bowlia tuohon saavutuslistaan lisää, niin aika vaikea ketään on Manningin edelle nostaa. Toki todennäköisyydet sille, että Manning kaksi SB:ta vielä voittaisi ovat pienet. Ikää alkaa olla jo ja kuten Cube kirjoitti, Manningin kyky heittää syvälle on heikentynyt selvästi. Nyky-NFL:ssä ovat vähissä ne joukkueet, jotka pääsevät Super Bowliin peräkkäisinä vuosina, joten Denverillä on edessään todella iso urakka päästä edes Super Bowliin takaisin ensi vuonna, saati sitten voittaa sitä.
Kaikkien aikojen parhaus lienee enemmän makuasia kuin mitään. Mielestäni on myös täysin ok sanoa, ettei yhtä "Kaikkien Aikojen Parasta" pelinrakentajaa edes ole, koska jokaisella huipullakin on joku heikkous tai kysymysmerkki, joka häntä vertailussa lannistaa. En ole myöskään nähnyt, että kukaan vakavasti ottaen väittäisi, ettei Manning kuulu esim. kaikkien aikojen 5 parhaan joukkoon. Jostain syystä hänen puolustajansa tuntuvat ottavan Top5-rankkauksen loukkauksena. No, mielipiteitähän nämä..

Itse odotan suurella mielenkiinnolla, miten Rodgersin ja Breesin loppu-urat menevät. Heillä on hurjia runkosarjatilastoja ja yhdet sormukset myös. Jos pystyvät pelaamaan korkealla tasolla lähemmäs 40-vuotiaaksi asti ja voittamaan SB:n ainakin vielä kerran, niin ehdottomasti nousevat mukaan keskusteluun. Mielellään nostaisin Rodgersin jo nyt mukaan, jos uran huipputaso riittäisi perusteluksi. Ei tarvitse pahemmin edes kärjistää sanoakseen, että Rodgers heittää 40 touchdownia kaudessa samanlaiseen paineen alla kuin Manning kohtasi Seahawksia vastaan. Pelaa vieläpä pohjoisessa ulkona.

Vieläkin hienompaa olisi, jos kaikkien aikojen paras pelinrakentaja ei olisi enää automaattisesti synonyymi kaikkien aikojen parhaalle pelaajalle.
 

Cube

Jäsen
Kuten sanoin, niin ihan päteviä kavereita oli Manningilla työkaluina. NFL:ssä vain olisi aika liuta rissuja ja RB:tä, joiden kanssa Denverin hyökkäys olisi pärjännyt yhtä hyvin tai enintään hyvin vähän heikommin tällä kaudella.
Aika hemmoteltua. Ei ole kuin ihan muutamia pelaajia, jotka voisivat olla parempia ykkösrissuja kuin Demaryius Thomas, parempia slotissa kuin Wes Welker tai parempia match up -painajaisia tight endinä kuin Julius Thomas. Deckerin ja Morenon varmaan nyt pystyisikin korvaamaan helpommin ja sen Denver ensi kaudella tuleekin tekemään oletettavasti.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Seattlen puolustus on äärimmäisen mielenkiintoinen siksi, että sen toimivuus on rakennettu niin vahvasti yksilöominaisuuksien varaan dynaamisen playcallingin sijaan.

Hiukan eri mieltä. Seattlella on hyvin järjestelmällinen tapa puolustaa, ja enemminkin siihen on valittu sopivat yksilöt kuin sopeutettu pelitapa käytössä oleviin yksilöihin. Hyvin tämä näkyy mielestäni siinä että loukkaantumiset ja miehistönvaihdokset eivät paljoa puolustuksen toimivuuteen vaikuttaneet. Tässä samasta syystä on helppoa ennustaa että Seattle pysynee vielä vuosia liigan kuumimmassa kärjessä, koska palkkakatto-ongelmat pysyvät tällä tavalla toimien paremmin aisoissa.

Voisin ennustaa nyt tässä että liigassa tulee parissa kaudessa tapahtumaan suuntaus jossa tiukka puolustaminen nousee suosioon, juoksupeli tulee lisääntymään ja ylipäätänsä turnover differentialiin kiinnitetään vielä paljon entistä enemmän huomiota. Samalla pocket passerit vaihtuu multithreat QB:hin.
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Kaikkien aikojen parhaus lienee enemmän makuasia kuin mitään. Mielestäni on myös täysin ok sanoa, ettei yhtä "Kaikkien Aikojen Parasta" pelinrakentajaa edes ole, koska jokaisella huipullakin on joku heikkous tai kysymysmerkki, joka häntä vertailussa lannistaa.

Itse odotan suurella mielenkiinnolla, miten Rodgersin ja Breesin loppu-urat menevät. Heillä on hurjia runkosarjatilastoja ja yhdet sormukset myös. Jos pystyvät pelaamaan korkealla tasolla lähemmäs 40-vuotiaaksi asti ja voittamaan SB:n ainakin vielä kerran, niin ehdottomasti nousevat mukaan keskusteluun. Mielellään nostaisin Rodgersin jo nyt mukaan, jos uran huipputaso riittäisi perusteluksi.
Samaa mieltä. Ei ole yhtä ylitse muiden. Montanalta puuttui manningmainen tasaisuus runkosarjassa, eivätkä hänen tilastonsa ole kovin kummoiset verrattuna muihin huippuihin. Bradyn viimeisestä mestaruudesta on jo melkein 10 vuotta aikaa ja niistäkin mestaruuksista Patriots saa ensi sijassa kiittää kivenkovaa puolustustaan (plus Belichickin koutsausta). Manningilta ja Marinolta puuttuu näytöt pudotuspeleistä. Siinä lienee tuo yleisin Top 4 ja kaikilta puuttuu ansioluettelostaan jotain mikä nostaisi muiden edelle. Seuraavaksi joku voisi tarjota listalle Elwayta ja Favrea. Elway hävisi liian monta Super Bowlia ja Favre heitti liian monta syötönkatkoa. Otto Graham ja Johnny Unitas taas pelasivat aikakautena, jota ei millään pysty vertaamaan nyky-NFL:ään.

Michael Jordanin tyylistä "täydellistä" pelaajaa ei olla NFL:ssä vielä nähty, ainakaan QB-osastolla. Tai oikeastaan Aaron Rodgers on sellainen, mutta hän ei ole ollut huipulla vielä tarpeeksi kauan noustakseen tuohon top 4 kastiin. 6-7 kautta lisää nykyisellä tasolla plus mieluusti 2-3 mestaruussormusta, niin siinä tapauksessa meillä saattaa olla uusi kukkulan kuningas.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös