Rautpohjan Raudanlujat vuosimallia 2022–2023
QB:t: Russell Wilson (Broncos), Jameis Winston (Saints)
RB:t: Ezekiel Elliott (Cowboys), Dameon Pierce (Texans), Melvin Gordon (Broncos)
WR:t: Cooper Kupp (Rams), Mike Evans (Buccaneers), Gabe Davis (Bills), Darnell Mooney (Bears)
TE:t: George Kittle (49ers), Mike Gesicki (Dolphins)
K: Harrison Butker (Chiefs)
DEF: Chargers
Tällä miehistöllä puolustamaan viime kauden runkosarjan voittoa.
....tällä kertaa aion olla pleijareissa jotain aivan muuta kuin The Aints!
Aloitetaan jengin heikkouksista tällä kertaa ensin.
Ongelmat:
* Running-back-osasto on kohtuuttoman kapea. Onneksi Dameon Pierce saa todella suuren vastuun Texansin juoksupelissä, ja luotan kaverin kykyihin, mutta kysymysmerkkejä enemmänkin hieman siinä, miten hyvin Texans saa juoksua ylipäätään auki. Ziggy Elliott on luonnollisesti tänä päivänä arvoitus, joten "upporikasta ja rutiköyhää" -valinta ykkös RB:ksi, mutta kun pick oli toisen kierroksen lopulla, niin arvo tuntui sillä hetkellä parhaalta mitattavissa olevalta, kun Aaron Jones oli mennyt jo odotettamaani aiemmin. Toivottavasti Ziggy pysyy kasassa, eikä fumblaile.
Melvin Gordon lähtökohtaisesti aloittaa nyt penkiltä. En tiedä, miten paljon saa kantoja ilmeisimmin Broncosin selvänä kakkosena, ja loukkaantumiset ovat jo kenties verottaneet iskukykyä. Viime kaudella herra kotiutti yhä yllättävän hyvin Fantasyssa, vaikka taisi muistini mukaan olla juuri samaisen Gordonin tuomat miinukselle painuneet pisteet, joiden vuoksi kärsin täpärän playofftappion. "Rautpohjan Raudanlujien valmentajan saunakaveri Gordon" päätyy luonnollisesti aina mukaan (sattuman oikusta, kenties)! RB-osastoni tarvinnee neljättä lenkkiä (tai ainakin kolmatta varmempaa) ja Gordonin saatan vaihtaa, jos riittävän hyviä tarjouksia tulee. Jos joku uskoo silmittömästi Melvin Gordiin, niin kokeilkaa vaikka koijata mua oikein kunnolla!
Broncosiin menestykseen jenginä luotan jo nyt (todella vahva liigan kärkikorinpuolustus, linjapelaamisessa paljon kykyä ja potentiaalia... en toki äkkiseltään muista onko molemmin puolin palloa tilanne mikä). Harmitti jopa, että Courtland Sutton ei tarttunut tässä draftissa haaviin. Russell Wilson saa käyttöönsä yllättävän hyvän kaluston... ainakin lupaavan, jos Jeudy nousee sille tasolle, mitä potentiaali edellyttää. Katto on korkealla. Sutton todennäköisesti onnistuu hieman paremmin nyt. Wilson tekee hänestä suuren, ja luulen, että Suttonin pää ei petä.
Vahvuudet: Heittohyökkäys. Cooper Kupp ei hyydy. Hirmusaalis luvassa. Ehdottomasti koin varmemmaksi hauksi ykköspickillä kuin vaikkapa loukkaantumisten kanssa painiskelleen McCaffreyn (niin paljon kuin running-backilla haluaisinkin draftin backien suurena arvostajana avata). Muihinkin rissuihin täysi luotto. Penkiltä avaava Darnell Mooney oli uskoakseni suorastaan ryöstö hyvin myöhäisellä pickillä, sillä mies saa niin suuren roolin Bearsin hyökkäyksessä. Fields–Mooney -akseli saattaa toimia, kun osaa haistaa sopivat match upit, joissa heittää Mooneyn avaukseen.
Sisemmissä laitahyökkääjissä tuli otettua George Kittle, ehkä jopa yllättävän aikaisin, mutta olen tyytyväinen valintaan, koska sain lopulta Gesickin haettua tueksi ja turvaksi myöhäisellä pickillä. Jos Kittle loukkaantuu on Gesicki Fantasyssa perinteisesti ollut hyvä ja uskoakseni ase, jota Tua voi käyttää yllättävän usein.
Russell Wilson tuntuu jakavan mielipiteitä. Teot puhukoon puolestaan. Katsotaan kauden jälkeen, mikä on vallitseva mielipide. Uskon, että hyvä avaaja myös Fantasyyn, vaikka pelkään hieman, että Broncos puolustaa niin hyvin, ettei aina tarvitse tykittää suuria pisteitä tauluun, mikä voi verottaa ripauksen. Wilsonhan on varsinkin nykyisellään sellainen QB joka tuntuu olevan parhaimmillaan suurien haasteiden edessä, jopa useiden pisteiden takamatkalta. Jos defence hoitaa liiankin hyvin aina homman, niin Wilsonin ei ole pakko pommittaa huippupinnoja. Stafford tai Prescott olisi tuossa vaiheessa draftia ollut kenties jopa varmempi Fantasy-valinta, mutta mennään nyt Wilsonilla, kun sen kiireessä fiiliksellä valitsin.
Defence: Chargers
Tämä tuli puhtaasti ajan loputtua (ja siksi liian aikaisella varauksella). Oikeastaan lopulta onnekas sattuma, sillä olen lopulta ok-tyytyväinen koneen valintaan. Chargersin puolustus uskoakseni on sentään TOP10 -tasoa. Olin sillä pickillä draftaamassa Raheem Mostertia oikeasti, mutta painoin ohi! Jälkeenpäin: en tiedä, olisiko se ollut viisain Fantasy-valinta joukkueensa RB-kilpailutilanteen tuntien.
Puolustus hyvä, ja silti: saattaa vaihtua kauden aikana.
Muutoksia saattaa muutenkin tapahtua, sillä haluaisin mahdollisesti tehdä jotain tuolle haavoittuvalle running-back kolmikolleni. Jos joltain löytyy RB, joka saattaisi kiinnostaa, niin saa ainakin koettaa vaihtaa esimerkiksi WR Gabe Davisiin tai jompaankumpaan tight-endiini. Eri asia on sitten tietysti, että suostunko. Olen varsin tyytyväinen Davisiin nyt ainakin.
Vara-QB-valinnalle saa hyväntahtoisesti hörähdellä, mutta hymy hyytyy nopeasti, kun Jameis Winston tykittää pisteitä tauluun. Puhe intereistä voidaan jo (ainakin hetkeksi) haudata. Taisi viime kaudella seitsemässä startissa, eli ennen loukkaantumistaan, heittää yhteensä kaksi interiä! Tämän voi tarkistaa, mutta näin muistelen. Tason ailahtelu noin muuten toki hyvinkin mahdollista. Saa nähdä, miten puolustuksen koordinaattorista päävalmentajaksi nostettu Dennis Allen saa Saintsin hyökkäyksen nyt rullaamaan, ja mikä on työnjako hyökkäyksen koordinaattori Carmichaelin kanssa. Luultavasti Carmichael kantaa vastuun hyökkäyksestä hyvinkin vahvasti, ellei jopa usein kokonaan, mutta hän ei ole Sean Payton. Aseita Winstonilla on, jos Michael Thomas palaa edes jotakuinkin entiselleen... Laitahyökkääjissä on myös selvää johtajuutta nyt yhä enemmän, ja sitä tarjoaa kotiseudulleen palaava New Orleansin oma poika Jarvis Landry. Heidän lisäkseen on kiinnostava hyvin lupaava #1st round rookie Chris Olave, jolta odotetaan heti paljon, on vielä näiden päälle viime kaudella lupauksia herättänyt Marquez Callaway ja syvyyttä tuo myös mm. Tre 'Quan Smith. En Saintsin pre-season-pelejä valitettavasti työkiireiltäni nähnyt, mutta ainakin viimeisessä Winstonin avaamassa matsissa Chargers tykitettiin tylysti kumoon 27–10. Toki johtopäätöksiä pre-seasonin matseista ei kannata (liikaa) vetää, jos juuri lainkaan. Syy, miksi Winstonin myös otin on se, että tuo hurjia pisteitä aika ajoin... kunhan aistii oikeat pelit ;)
Hieman harmittaa, etten saanut Saintsin puolustusta. Se tulee olemaan tämän kauden TOP5 NFL:ssä ja on arvioitu mielestäni hieman alakanttiin useilla asiantuntijalistoilla. Mark my words.
Potkupelaamisen arvostajana en nyt vähätellyt kickereitä ihmisryhmänä draftin aikana, vaan viittasin pelkästään Fantasyn pistelogiikkaan. Jos katsoo kickereiden pisteiden eroja Fantasyssa koko kauden osalta, niin ei ole käytännössä suuria eroja sillä, kenellä hyvällä TOP15 kickerillä avaa. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kicker kannattaa aina draftata vikalla pickillä... Tucker kenties hieman aiemmin. Toki eri mieltäkin saa olla, jos varhaisella kicker-valinnalla on saanut joskus voittavan tai erittäin hyvin menestyvän joukkueen kasattua. Oma kantani puhtaasti Fantasyn ulkopuolelta: Potkaisijat ovat mentaalisia jättiläisiä ja parhaimmat heistä ovat todella rautaisia jätkiä. Viimeisten sekuntien valtava paine ja pelin voittava pitkä field goal... onko parempaa? (Tuckerin pelin voittavaa maailmanennätyspotkua Lionsia vastaan kelailin useita kertoja.)
Kickerinä nyt Harrison Butker... pomminvarma valinta ja yksi liigan parhaista. Toki harmittaa tässä kohtaa epäonninen vahingossa päällä sähläämäni autopick, koska piti draftata sillä rundilla RB... olisin mielelläni odottanut vikalle rundille ja ottanut kickeriksi oikein mainion Wil Lutzin. Jostain syystä Lutzin pitkän loukin jälkeen tämän pelin ranking ei arvota Lutzia kärkipotkaisijoiden joukkoon, vaan on ikään kuin unohtanut hänet kokonaan ynnä muut -kategoriaan... Lutz voi ehdottomasti yhä pystyä olemaan mukana kickerien kärkikahinoissa. Ideaalitilanteessa olisin ottanut kahden viimeisen pickin aikana potkaisijakseni kenties herran nimeltä Younghoe Koo, mutta se taisi mennä jo yllättävän varhain. Tällä eteläkorealaistaustaisella virtuoosilla on jo näyttöjä, mutta jos vain pääkoppa kestää, niin varastossa on jopa ainekset yhdeksi kaikkien aikojen parhaista. Paineensietokyky vaan ei taida olla alan parhaita, sittenkään.
Lopetetaan potkaisijaselostus Koon sijasta kuitenkin Wil Lutziin ja hänen ensimmäiseen kauteensa Saintsin kickerinä. Kellossa aikaa yksi sekunti. 52 jaardinen potku. Tulokas Lutz hallitsee hermonsa ja potkaisee Carolina Panthersia vastaan Saintsin voittolukemiksi 41–38. Koen kylmiä väreitä yhä nyt kuusi vuotta myöhemmin. Mikä sisääntulo NFL:ään!
Tällä aamuöisellä aiheesta toiseen poukkoilevalla pohdinnalla luottavaisena (joskin kysymysmerkkien kanssa) kauteen. Älyttömän hienoa, että uusi NFL-kausi on taas ovella.
Hyvää Fantasy-kautta kaikille... kenties Fantasy Super Bowlissa kohdataan!
P.S. Ennakkosuosikin paineita tuli sähköpostiin:
WITH A FANTASTIC WIDE RECEIVER CORPS, RAUTPOHJAN RAUDANLUJAT SHOULD BE POSITIONED FOR THE CHAMPIONSHIP
- Draft Grade B+
- Proj Record 12-2
- Proj Finish 1
Takki auki ennakkosuosikiksi povattu joukkue ei suostu lähtemään:
"Nöyrin mielin kauteen. Haaste on hurja", toteaa Raudanlujien valmentaja ja muistuttaa liigan korkeasta tasosta. Mutta lisää sitten ovela hymy kasvoillaan: "Kaikki muu paitsi mestaruus on pettymys".