E: Siellä se Goodrow on ykkösessä, täytyy katsoa peliajat aamulla.
Peluuttaminen meni ihan tasaisesti ja normaalisti, ja kolmosketju otti vielä pelin lopussakin vaihdon, joten hyvä näin. Tykkäsin muutenkin heidän pelaamisestaan, vaikka uhkakuvat osoittautuivatkin todellisiksi tuon ketjun oman pään pelaamisen suhteen. Olikohan se juuri Filip Chytil, joka saman vaihdon aikana laittoi upean soolosuorituksen jälkeen tyhjistä ylärimaan, ja hetkeä myöhemmin meinasi aiheuttaa kiekonmenetyksellään maalin omiin. Mutta tarjosivat ainakin viihdyttävää jääkiekkoa näin kolmikkona. Gauthierin maalista tuli hyvä mieli, todella hyvää kiekotonta pelaamista. Jälleen. Moni tuntuu olevan vakuuttunut että nimenomaan Gallant on hänelle erinomainen valmentaja. Lafreniere yritti myös ihan rohkeasti pelata jääkiekkoa, aina ei onnistunut mutta uskalsi sentään yrittää.
Ykkösketju (eli se missä Kakko on) tarjoilee melkoista seksiä tällä hetkellä jäällä. Mikä on muuttunut? Kakko on saanut itseluottamusta, ja hän osallistuu enemmän ketjun peliin. Panarin on myös saanut itsensä vireeseen, ja luistelee paljon enemmän jäällä vs. alkukausi kun seisottiin puolilaudassa hakemassa poikittaissyöttöjä. Ketjulla oli paikat useampaankin maaliin, mutta kaverin märkäkorvamaalivahdin hyvät torjunnat ja Kaapon ohi sutimiset pelastivat enemmiltä takaiskuilta.
Zibanejadin ketju toimitti ainakin edistyneissä tilastoissa. Ihan kelvollista pelaamista, ja värkkäsivät maalin. Zibanejad pystyy kuitenkin todistetusti parempaan, joten tässä on vielä potentiaalia ulosmitattavissa. Goodrow otti tyhmän jäähyn, mutta muuten pysyi ihan siedettävästi pelissä mukana, ja saipa sitten Gallagherinkin luopumaan Montrealin takaa-ajosta. Tuo sormien välistä tuomareiden kurkkiminen huvitti vähän pelitilannetta katsoessa, voi olla että rajan toisella puolella ei ihan yhtä suopeita oltu. Mutta tyhmä sucker punch Gallagherilta, ja Anderson harrasti samaa summerin jälkeen. Trouba laittoi sitten pari mojovaa lyöntiä takaisin, ja päivittäinen sonnitestohöyryannokseni täyttyi.
Nelonen.. no, oli nelonen. Siellä ne tsemppasivat. Reavesin läsnäolo ei jostain syystä estänyt yllä mainittuja Gallagherin ja Andersonin lyöntejä (+ Blaisin valitettavaa loukkaantumista), joten murtuisikohan tässä jotain myyttejä sen suhteen, että mitään ei tapahdu hänen vahtivuorollaan. Vastapuolen juniorin yritys luoda nimeä itselleen aiheutti lähinnä myötähäpeää.
Puolustuksen kärkinelikko toimii tällä hetkellä todella hyvin. Ei sinänsä mitään uutta sanottavaa, Fox on Fox ja tekee täysin käsittämättömiä suorituksia pelistä toiseen. Vaikeita syöttöjä otetaan takajalalla haltuun, ja siniviivan päällä vedetään kärkimiinaa. Lindgren otti mailasta nenään, joten ei mitään uutta auringon alla. Trouba alkaa olla sillä tasolla että eihän siitä halua edes luopua enää, mutta jossain kohtaa (kun NMC muuttuu M-NTC:ksi) on pakko. Nils Lundkvist oli todella surkea - ei pärjää fysiikalla, ja ei oikein tunnu tarjoavan apua hyökkäämiseenkään. Tästä kärsii myös Nemeth. Mutta todella paineetta hän saa suojatussa roolissa opetella pelaamaan, ei siinä. Vähän vain jo pelottaa ajatus hänestä askissa Torontoa vastaan, joka taitaa olla liigan kuumin joukkue.
Shesterkin päästi pari maalia jotka olisivat parempina päivinä molemmat tarttuneet, mutta tarjosi mahdollisuuden voittoon. Kertoo toki aika paljon em. lause siitä, että mihin on totuttu ja kuinka pilalle hemmoteltuja Rangers -kannattajat ovat maalivahtien suhteen.
Ylipäätään Rangers oli paljon parempi joukkue, mutta ei osannut tappaa peliä ihan halutusti, jonka vuoksi Canadiens etäisesti roikkui mukana - ja tuotti kyllä paikat itselleen tasoittaa tilanne. Valtava ero kauden aiempaan kohtaamiseen, jossa Rangers vain selviytyi mukana.
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa ottelua Torontoa vastaan, se jos joku on todellinen tasonmittaus. Ovat voittaneet viimeisestä kymmenestään yhdeksän.
