Brooks puhuu paljon siitä, että Dolan koki viime syksyn kuplat ja nämä kevään Islandersit osoituksena siitä, että Rangers on liian pehmeä. Tietysti tässä on paljon Brooksin omaa toivetta mukana, mutta koska Sather on siellä kuiskuttelemassa Dolanin korvaan niin ei sitä ihan mahdottomana ajatuksena voi pitää. Tällä hetkellä jälleenrakennus on ollut matkalla lievään pettymykseen mutta useaan pudotuspelikevääseen. Jos Brooks on kartalla niin suunta muuttuu ja ollaan matkalla kohti täyttä Edmontonia ilman McDavidia.
Toivotaan kuitenkin, että Drury on sittenkin mainettaan modernimpi ja joukkueeseen kasattua taitoa aletaan täysimääräisesti hyödyntämään sen sijaan, että sitä peluutetaan niinkuin joukkue olisi täynnä luotettavia alakentän duunareita (tai ruvetaan korvaamaan pelaajia heikommilla, mutta ilkeämmillä pelaajilla). Yleensä nämä "harder to play against" ratkaisut johtaa siihen, että vastustajan on helpompi hakea pisteet kotiin. Gudbransson voi olla ilkeä oman maalin edustalla, mutta vastustajalle helpottava tieto on, että se kiekkokin on siellä koko ajan.