Jahas, laitetaanpa nyt vaikkapa jotain mietteitä alkaneesta kaudesta.
Hyvin on tosiaan joukkueella lähtenyt kausi käyntiin. Itse olen vieläkin vähän epäileväinen tähän neljän hyökkäyskentän taktiikkaan playoffeja ajatellen, mutta eipä nyt auta valittaa. Odotin preseasonilta että Pirri tulisi ottamaan isoa roolia maalinteosta, mutta se olikin Grabner, joka preseasonilla näytti, että olisi vain suht isokokoinen nelosketjun jyrä. Mutta mitä vielä. Huomioitavaa on myös, että miehen pisteistä iso osa tuli juurikin noissa nelos-kolmosketjun tonteilla, vasta viime aikoina hän on päässyt jo ylemmäskin näytöillään.
Kun Pirrikin on pelannut ihan mainiosti, voisi kai sanoa, että tältä kesältä nämä vapaiden pelureiden haut taas osuivat. Tuntuu menevän vähän sykleissä nämä Rangersilla.
Yksi todella iso yllätys on ollut itselleni tässä Vigneaultin tämän kauden vauhtikiekossa. Nimittäin miten hyvin Kevin Hayes on siihen sopeutunut. Miehen vahvuus kun pitäisi kaikkein vähiten olla nopeus. Mutta niin vain mies on joukkueen jaetulla pistepörssin kärkisijalla J.T. Millerin kanssa. Siinä myös toinen, jolle tämän kauden vauhti on tuonut selvää lisäpotkua peliin. Varmaan myös ex-Ranger Hagelinillekin sopisi nykyinen meno.
Zibanejad harmillisesti siis loukkaantui sentterin paikalta. Toipumisaika 6-8 viikkoa. Tilanteesta täytyy sanoa, että esimerkillisesti mies kyllä piti äijänsä ja sellainen mukava tämä-nyt-ei-tästä-ainakaan-maalia-tee joukkueelle pelaaminen paistoi. Ottawasta poimittiin Matt Puempel "korvaajaksi". Vähän oli "että kuka" -fiilis miehestä, kun eilen maalin nykäisi Philadelphiaa vastaan. Nelosessahan laidalla mies aloitti, että eipä nyt ihan korvaaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Myös hyvän startin uralleen napannut Zimi Viisi (Jimmy Vesey) on toistaiseksi päätynyt neloseen. No, kuten sanottua, tällä kaudella toi nelosen merkitys on vähän erilainen. Josh Jooriskin on mukavasti parantunut ja sentteröi nelosta. Homma, johon hänet kaiketi hommattiinkin.
Puolustuksessa Holden ja Skjei ovat ihan hyvin täyttäneet ruutunsa, vaikka puolustus oli kauden alkuun pahin pelko. Dylan McIlrath sieltä siis treidattiinkin jo pois syvyydestä.
Philly-pelissä oli muutenkin mukavaa seurata että vaikka vastustaja antaa hyvän vastuksen, silti ne maalit pystytään käydä heittämässä johonkin väleihin. Kertoo hyvästä pelaamisesta juuri nyt. Tarpeeksi kun on muistissa niitäkin menneitä vuosia, kun ne maalintekemiset olivat aina uskomattoman työn takana.
Maalilla Raanta on paikannut suht täydellisesti Henrikiä ja Lundqvistkin on taas alkanut loistamaan. Välillä (sis. menneet kaudetkin) tuntui, ettei mies ole enää siinä vedossa, jossa voi voittaa joukkueelle pelejä yksinkin. Mutta toivottavasti se taas tästä. Maalivahti on kuitenkin todella tärkeä palanen, vaikka miten itse latoisi maaleja. Luonnollisesti.
Buchnevich on harmillisesti vempassa vähän väliä, selkäkö se nyt oli ongelma. Ei varsinaisesti auta lähtöä NHL-uralle moinen... Hyvin mies välillä vilautteli sitä taitoa ja miehen laukausta kehuttiin, mutta mielestäni mies ei vieläkään tarpeeksi pystynyt itse rakentamaan tilanteita. Mutta nyt tietysti loukkaantumisten takia ei pysty sanomaan juuta eikä jaata kehityksestä muutenkaan.
Tällä pelityylillä ei varmaan ihan heti ole Tanner Glass nousemassa takaisin Rangersin kokoonpanoon AHL:stä. Itse en ihan niin huonona miestä kuitenkaan pitänyt, joka yleinen käsitys (ja sopimuksensa pituus) oli. Mutta nyt puhaltaa muutoksen tuulet ja nämä hanskaajat harvenevat harmillisesti koko NHL:stä pikkuhiljaa. Mies on muuten 5+2 tehoillaan ihan yllättävänkin tehokas Hartfordissa.
...varsinkin kun Hartford on konferenssinsa toiseksi viimeinen. Siellä maalivahtien torjuntaprossat ovat selvästi alle 90. Ei todellakaan hyvä, en tiedä onko syytä vai seurausta.
Seuraavaksi Rangersilla sunnuntaina Ottawa vastassa. Sen jälkeen pari kertaa Carolina, plus Buffalo sekä Islanders, eli vähän noita peräpään jengejä. Toki nyt Carolina on ryhdistäytynyt, eikä varmoja pisteitä enää Rangersille tule ja paikallisvastus on aina paikallisvastus sijoituksesta riippumatta.
Laitetaan vielä loppuun, kuten tuolla muualla ketjuissa tulikin jo esille, Antti Raannasta on artikkeli Players' Tribunessa, jossa mies kertoo armeija-ajastaan ja maskeistaan. Nämä ovat aina loistavaa tekstiä ja mielenkiintoista luettavaa. Ja osuipa sieltä Zuccarellostakin moinen silmiin, jossa Zuc kertoo norjalaisen jääkiekkoilijan haasteista ja pikkupojan ponnahduksesta aina vain isompiin ympyröihin. Yllä Raanta, alla Zuccarello.
2,500 Euro per Rocket | The Players' Tribune
How We Play Hockey In Norway | The Players' Tribune