BUF-NYR 1-3
Menikin itseltäni ohitse vain Vancouver- ja Winnipeg-pelit, tai Winnipeg-pelistä jälkipuolisko (eipä kannattaisi katselle vaakatasossa matseja). Nim. Girardi laittoikin jo tiiviit raportit tänne. Bostonista näköjään otetaan nykyisin se tuttu maalin häviö joka kerta. Vancouver jäi jyrän alle ja Kreiderille hattu, hienoa! Winnipeg olisi pitänyt voittaa. Brassard iski taas yhden lisää niihin hänen ei_näitä-syöttöihin.
Lundqvistille tosiaan sorvattiin jatkosopimus, $8,5M ja seitsemän vuottako. Siitä onkin juttelua riittänyt tuolla treidit ja sopimukset -ketjussa. Itse olen varovaisen tyytyväinen. Paljon rahaahan se on yhteen peluriin ja se ~1,5M lisää nykyiseen, sekä se että Lundqvist lähentelee neljääkymmentä loppupuolella sopimusta. Mutta pakkohan se oli jatkosopimus tehdä. Mutta mahtoi kyllä olla helpoimmat "neuvottelut" ikinä..? Agentti: "Me olemme tulleet siihen tulokseen, että $8,5M ja 7 vuotta olisi pituus vaatimuksessamme." Sather: "Selvä, tohon nimi alle." ...? Eihän tollasta nyt tarvitse edes neuvotella, vai saiko Sather tingittyä kymppimillistä ton muka?? Tässä olisi kuitenkin ollut olympialaiset ja playoffit aikaa ns. sovitella. No, nyt toki on muitakin sopimuksia neuvoteltavana. Näin jälkikäteen olisi kiva ollut myös tietää mikäköhän muu joukkue (pl.Philly) olisi tohon tarjoukseen lähtenyt ja etenkin Lundqvist siihen vielä suostunut. Väitän että Lundqvist pelaa mediapeliä kaiken menneiden KHL jne. kanssa, koska mies selvästi myös itse viihtyy New Yorkissa, eikä halua lähteä tässä vaiheessa uraansa muuallekaan suht hyvin pärjäävästä joukkueesta. Eli varsinaisesta UFA:sta ei oltaisi voitu puhua kesälläkään, ilman kotiseutuetua. Tai mistäs minä sen tiedän, vaikka mies olisi aina halunnut pelata vaikka Nashvillessä tai St. Louisissa, mutta nyt otti rahat pois ilman mieluista joukkuetta. Siksi kuitenkin pieni kaiherrus, ettei silti yhtään kotiseutualennusta Rangers saanut, ilman että oltaisi neuvotteluissa "alettu pelaamaan kovaa". Joten toivotaan nyt sitten, että mies pelaa nykyisellä tasollaan pitkälle tulevaisuuteen. Ja loppuun täytyy muistuttaa, että liian hyvin muistoissa on vielä kaikki ne kokeilut Richter-ajan jälkeen veskapuolella, joten ei missään tapauksessa saa aliarvostaa hyvin suorittavaa maalivahtia. Toivottavasti tästä ei myöskään tule mitään Luongo-casea lopulta. No, onneksi meidän valmentaja ei tuollaiseen....oh, wait.
No nyt vain niiden lukuisten muiden sopimusten kimppuun sitten, joista ei vähäisimmät kapteeni-Callahan ja Girardi. Vaihtaako nim. Girardi #5 nimimerkkiään, jos ei jatkoa Danille tule..?
Siellä oli myös näköjään ollut kasa muiden jengien johtoporrasta katselemssa Jets-peliä, joten eiköhän siellä jotain treidiä ole tekeillä. Tai oli, Del Zotto otti -3, jos häntä olivat katselemassa...
Mitäs sitten illan peliin. Rangersissa onkin tässä välissä tyhentynyt kokonaan sairasosasto ja kaikki ovat pelaamaan kykeneväisiä. Dorsett ja Falk healthy scratches (edit: Dorsett poissa taas ranteensa takia sittenkin). 14-14 recordi tähän mennessä.
Vastassa siis Buffalo, joka on jumahtanut idän viimeisten joukkoon. Voisi melkein aloittaa samanlailla kuin viimekertaisen Buffalo-pelin raportointini. Tilaa annettiin ja maalille sai lähestulkoon kävellä. Etenkin toi puolustuspelaaminen on Buffalolla heikolla mallilla. Mutta eihän Rangers taaskaan osannut sitä hyödyntää kunnolla. Ville Leinokin oli paitsi saanut peliaikaa, myös vauhtia peliinsä ja tarjoilipa mies oivan paikan ketjukaverilleen D'Agostinille, joka veivasti aivan liian kauan vapaasta paikasta ja ei kyennyt lopulta edes vetoon. Nash veivasi sitten erän loppuun todella hienon yksilösuorituksen. Itse haluaisin nähdä niitä ns. tahtomaaleja Nashilta ennemmin kuin näitä pikkunäppäriä, mutta ei parane alkaa liian ronkeliksi, joten kaikki kyllä käy. Hienohan se olikin.
Toinen erä meni pelaillessa ja kummallakin oli kyllä hyviä maalipaikkoja paljonkin, mutta ne maalintekijät puuttuu. Tai ainakin puuttui nyt. Nelosen Moore oli kyllä koko pelin ajan näkyvä hahmo, hyvä mies neloseen kyllä kun osaa pelatakin. Pouliotin taas näkisin mielelläni korkeammalla potentiaalinsa vuoksi (onko potentiaali vaan ikinä realisoitumassa) ja Pyatt sopisi omassa kokoonpanossani oikein hyvin scratchiin, mutta kyllä mies jotain voitelee oikein, kun aina pelaa.
Kolmannessa ehdin jo manailemaan Brassardin ratkaisua syöttää ylivoimalla selvästä maalintekosektorista pieneen kulmaan Richardsille, mutta niin vain Richards sieltä rannasi 2-0 Rangersille. Tämän jälkeen Lundqvist saikin venytellä joka raajaansa Buffalon rynnistäessä maalille oikein urakalla. Lopulta Zuccarello lopettaa jännityksen rannamalla Millerin kainalosta 3-0. Tyler Ennis vie kaksi minuuttia ennen loppua Lundqvistin nollan ja tämä ottaa silminnähden päähän Lundqvistia. Lopussa vielä Nash vetäisee olan takaa ohi tyhjän maalin ja saa omaan päähän tilanteen aikaan ...joka päätyy taas siihen, että Leinon syötöstä ei kukaan saa mitään aikaiseksi. 3-1.
Sam Rosen on muuten siitä myös hyvä selostaja, että osaa myös "hehkuttaa" vastustajan hyviä suorituksia. Sellainen yksipuolinen paikallisselostaja kun käy nopeasti rasittavan puusilmäiseksi. Mies myös löytää kiinnostavia yksityiskohtia vastustajista. Tällä kertaa kertasi NHL:ään palanneen valmentaja Ted Nolanin käänteitä. Ulkonäöstä voisi päätellä, että mies oli Japanin mafiaa pyörittämässä, mutta olikin näinä välivuosinaan mm. Euroopassa valmentamassa Latvian maajoukkuetta.
Lauantaina siis alkaa jopa yhdeksän ottelun kotipeliputki! Ja mikä parempi aloitus kuin maksaa vihdoin ne kalavelat Devilsille. Siitä sitten Washington, Nashville, Columbus, Calgary, Pittsburgh, Islanders, Minnesota ja lopulta Toronto juuri ennnen joulupukin ovelle kolkuttelua. Kohtuu hyvä joulukuu new yorkilaisille Rangers-faneille. Ja miksei meille muillekin.