Helppo yhtyä edellisiin siinä, että tämä peli oli hukattu mahdollisuus. Penguins painoi ensimmäisessä erässä liukuhihnalta vähän tuollaisia ohhoh -maaleja, ja aina ei tarvinnut olla edes maalipaikka että meni sisään. Hienosti joukkue kasasi itsensä ja osoitti miksi oli runkosarjassa toiseksi eniten nousuja tappioasemasta tehnyt joukkue, mutta alkaa olla vähän todennäköisyydet vastaan kun sinun pitäisi tehdä neljä seuraavaa maalia. Tästä huolimatta lähellä käytiin. Voittoa tarjottiin kyllä noiden ylivoimienkin muodossa hopealautasella, mutta viidettä maalia ei saatu enää koneesta irti. Niinhän siinä sitten kävi, että Georgiev kruunasi tämän maalivahtien käsittämättömän huonon illan patentti-imaisulla, ja sen jälkeen loppukiri jäi aika suutariksi. Domingue otti edeltävästä tilanteesta sopivan ironisesti hienon pelastuksen, ja oli aika selkeästi tämän ottelun paras maalivahti. Ei sen näin pitänyt mennä.
Ennen näitä Pittsburghin kotipelejä olisin mielelläni kätellyt 1-1 -voitot, joten toivottavasti saadaan ensi pelissä sitten taas raavittua tulosta, ja tuo toteutuu. Tämä oli ensimmäinen ottelu jossa oltiin tasaviisikoin niskan päällä, joten potentiaalia on. Siitäkin huolimatta, että Penguins on n. kymmenen kertaa parempi joukkue käynnistämään hyökkäykset. Ei päästä samalla tavalla kuin runkosarjassa katkomaan keskialueella ja iskemään vastaan. Puhumattakaan, että karvauspeli toimisi - hienosti tuppaa vastustaja kiekottelemaan itsensä paineen alta pois. Puolustamisesta: helppohan sieltä on Crosbyn ja kumppaneiden tulla hyökkäysalueelle, kun Rangers luovuttaa siniviivan ja ei puolusta eteenpäin. Kunnioitusta ilmassa?
Rangers tuntuu sitten olevan paljon vaarallisempi kun saadaan sitä hyökkäysalueaikaa, pingviiniviisikko on ainakin kärkiketjujen kanssa välillä erittäin kateissa. Toisesta aallosta löytyy todella usein vapaa Ranger, joka pääsee laukomaan parhaasta maalintekosektorista vailla häirintää suoraan syötöstä.
Nelosketju ja kolmospakkipari ovat kyllä käsittämättömän huonoja. Alkaa näyttää siltä, että oikeasti kykenevät noillakin peliajoilla pilaamaan joukkueen menestysmahdollisuudet. Oli edistyneistä tilastoista mitä tahansa mieltä, niin alle 30 prosentin corsit koko sarjan osalta nelosketjulla ja silmätesti sanoo että tuossakin on puolet liikaa. Tässä pelissä eivät kerinneet edes taklaamaan, kävivätkö edes hyökkäysalueella? Schneider aiheutti neljännen maalin täysin henkilökohtaisesti kompuroimalla laidassa ison pahan Brian Boylen karvatessa, ja Nemethistä kimposi koko ottelun ensimmäinen pönttö. Nemethistä voisi jatkaa tähän tuollaisen kappaleen mittaisen avautumisen, mutta jätetään väliin. Hänelle tuli runkosarjassa paljon poissaoloja "henkilökohtaisten syiden" takia, onkohan siellä ihan täysi fokus kypärän sisällä? Lindgrenin palatessa sen ei todellakaan pitäisi olla Braun, joka tuolta kokoonpanosta putoaa.
Ja jos nyt vähän kehujakin. Panarin on löytänyt pelihuumorin vaikean alun jälkeen, ja tuottaa liukuhihnalta laadukkaita maalipaikkoja. Panarin-Strome-Copp on ehdottomasti tällä hetkellä joukkueen paras ketju, jokainen pelaa hyvin yhteen ja heiltä on lupa odottaa maaleja. Vatrano sitten taas kannattelee laukaisutaidollaan vähän vaisusti pelaavia Zibanejadia ja Kreideria (tai ainakin varovaisesti pelaavia). Vaikea uskoa ettei Vatrano ole ikinä urallaan yltänyt edes 0.5 -pistekeskiarvoon, mutta se oli toki tiedossa että epätasainen pelaaja. Nuorisoketju suorittaa ihan hyvin odotusarvoihin nähden, ja tarjosivat tässä pelissä sitä kaivattua secondary scoringia. Puolustuksesta: Fox alkaa olemaan siellä alkukauden tasolla (ylläolevaan viestiin: eikö se ollut Copp joka sillä korkealla mailalla huitoi? Tai siis huitaisi maalivahdin olkasuojiin, josta sitten vielä vastustajan naamaan), ja K'Andre Miller on taustat huomioonottaen käsittämättömän hyvä pelaaja. Äkkiä joku 5v x 4m käteen.
Mutta pakko kyllä sanoa, että tämän ottelusarjan voittaja ei tule kyllä kolmatta kierrosta näkemään.