Eipä olekaan pitkään aikaan tullut samanlaista mustaa hetkeä kuin viime yönä, siis edelliskausilla valitettavan tutuksi tullutta totaalista kontrollin menetystä. Panthersia vastaan sellainen nähtiin ja kissat tulivat 2,5 minuutissa kahden maalin takaa rinnalle ja ohi.
Täytyy nostaa hattua Floridalle, joka oli löytänyt lääkkeet Devilsiä vastaan. Se pelasi ahnaammin ja voitti suurimman osan kaksinkamppailuista ja pääsi sitä kautta hyvin tekopaikoille erityisesti avauserässä. Vastaavasti Devilsillä oli vaikeuksia avata peliä ja päästä tekopaikoille. Laukauksia tuli jälleen määrällisesti hyvin, mutta lopulta aika vähän vaarallisilta alueilta tai maskin takaa. Devils sai jonkin verran painetta hakiessaan tasoitusta, mutta Bobrovskyn maskia lähemmäs ei päästy.
Pudotuspelien avauskierroksen mahdollisia vastustajia mietittäessä Panthers ei ole mitenkään mieluisa vastustaja.
Akira Schmidista: Hän oli jälleen vakuuttava maalilla ja piti Devilsin pinnalla. Yhtään huonommalla esityksellä homma olisi voinut revetä jo avauserässä. Sääli, ettei joukkue pystynyt hyödyntämään tarjottua tilaisuutta ryöstää pisteet. Ja jos maalivahtien esitykset jatkuvat tällaisina, liputtaisin Schmidin nostamista ykköseksi pudotuspeleihin valmistauduttaessa. Hän on tällä hetkellä se, jolla koppi tarttuu, kun Vanecek etsiskelee virettään. Blackwood on minusta selkeästi ulkona, ellei tule loukkaantumisia.
Piti ihan tarkastaa tuo
@Toby Dammit mainitsema Brattin tilastorivi ja totta se on, hänellä on viimeisiin 18 peliin vain yksi syöttö ja kaksi syöttöä viimeisiin 20 peliin. Tehoja pitäisi ehdottomasti tulla enemmän, mutta minusta vielä isompi ongelma on Brattin välinpitämättömät otteet tai ehkä pikemmin sitoutumisen puute. Ei hänelle tietenkään makseta rymistelystä, mutta jälleen viime yönä nähtiin todella vaisu esitys. Minulle jäi Brattin edesottamuksista mieleen ainoastaan avauserän kiekonmenetys keskialueella ja siitä seurannut Floridan vastahyökkäys. Huonoja jaksoja tulee kaikille, mutta tätä halutonta nuhjaamista on nyt nähty jo viikkojen ajan.
Onhan tämä runkosarjan viimeisen kolmanneksen ottelutahtikin joukkueille ihan älyttömän kuluttava. Jos miettii vaikkapa Hughesin ja Brattin alisuoriutumista, niin tässä on yksi selittäjä heikoille tuloksille. Hugheskaan ei ole vielä aiemmin NHL-urallaan pelannut näin isossa roolissa tällaisia pelimääriä ja -minuutteja. On ihan ymmärrettävää, jos kropassa tuntuu ja vielä enemmän, jos taustalla on vammoja.
Devilsillä ei ole ollut maaliskuussa pelien välissä kuin enintään yksi välipäivä. Ensi tiistain Wild-ottelun jälkeen on parin päivän tauko, mutta sitten taas painetaankin kolme peliä neljään päivään.
Joukkueesta tai pudotuspeleistä ei tarvitse olla määräänsä enempää huolissaan. Pari vapauttavaa voittoa ensi viikolla tekisi kieltämättä hyvää, kun matemaattinenkin mahdollisuus luisua pudotuspelien ulkopuolelle kuroutuisi umpeen. Suunta olisi hyvä saada käännetyksi ihan senkin vuoksi, että pitkittyvä voitoton putki ja siitä vääjäämättä seuraava kipsaaminen on aina huono, vaikkei runkosarjan loppu menisikään selviytymistaisteluksi.
Plussat ja miinukset
+ Akira Schmid piti Devilsin pinnalla ja antoi avaimet pelata voitosta.
+ Nico Hischieriltä nätti av-maali
+ Toisen erän voi nostaa kokonaisuutena tähän
- Kolmannen erän totaalinen sulaminen
- Damon Seversonin henkilökohtaiset virheet maksoivat kaksi maalia. Ihan erityisesti pitää mainita tuo tyhmä estämisjäähy, josta Panthers rankaisi välittömästi ja tuli tasoihin. Se siitä ottelun kriittisten hetkien hallinnasta. Viimeisen minuutin koomailu viivassa oli sitten pisteenä i:n päälle.
- Puolustaminen oli kokonaisuutena aika keskinkertaista, mutta Floridan 3-2-voittomaalissa mokattiin oikein huolella. Tää toistuu liian usein, että jätkät lipuvat omiin tuijottaen kiekkoa ja vastustajan takamies/toinen aalto tulee viimeistelemään vapaasti. Tällä kertaa Haula ja Boqvist syyllistyivät tähän.