New Jersey Devils 2009 - 2010

[larzzon]

->Zajacin sopimus on capgeek.comin mukaan nelivuotinen ja cap hit on 3,88 miljoonaa per kausi.

 

[Evil]

Devils on laskenut ensi kaudella paljon I.Pikkaraisen varaan ;) Näyttää kyllä ihan hyvältä peliajan suhteen tämä hankintapolitiikka. Tuleeko Devilsillä kenties välivuosi pleijareista vai mitä siellä puuhataan?

Ei tietenkään tule. Kuten sanottu, kauppaa saattaa olla tulossa, ja vaikkei olisikaan niin runko on hyvä ja nuorta kaveria tulee pari-kolme vakiomiehistöön ensi kaudella. Devils menee aina pleijareihin, älä huoli!

Pelaajisto ei todellakaan huoleta, vaikkei toisaalta haittaisikaan mikäli yksi kova pakki ja yksi kova sentteri mukaan saataisiinkin. Valmentajatilanne vähän hämmentää vielä... ettei vaan herra Alzheimer sotkeutuisi kuvioihin...

->Zajacin sopimus on capgeek.comin mukaan nelivuotinen ja cap hit on 3,88 miljoonaa per kausi.

Neljä vuotta kelpaa hyvin, eikä liksakaan näköjään ole kohtuuton.

 

[dali]

Kesän hyvien uutisten joukkoon voidaan siis liittää Travis Zajacin nelivuotinen jatkopahvi. Näin varmistui sekin, että eräs liigan parhaimmista ykkösketjuista jatkaa mylläämistään myös tulevalla kaudella.

Eikä tulevasta kaudesta mitään välivuotta ole tulossa, koska joukkue on hyvin pitkälle sama kuin viime kaudella lukuun ottamatta Maddenia ja Giontaa. Kaikki muut lähtijät ovat verrattain pienten roolien miehiä. On erittäin hyvä asia, ettei Devils nytkään lähtenyt huutokauppaan vapaista agenteista, vaan Don Lou on jälleen pitänyt päänsä kylmänä. Vaikkeivät uudet nimet välttämättä heti pysty paikkaamaan näiden kahden jättämää aukkoa, on joukkueessa riittävästi rutiinia ja johtajuutta, että Devilsin taso ei notkahda. Tulevalla kaudella Devils saanee nauttia koko vuoden ajan Martin Brodeurin palveluksista, joten senkään puolesta ei joukkue ole yhtään heikommassa jamassa.

Suurimmat kysymykset liittyvät, kuten evilkin totesi, valmentaja Jacques Lemaireen ja hänen vaikutukseensa. Hänen taitojaan ei toki ole syytä epäillä, vaan kysymyksiä nostattaa se, millaisen pelisysteemin hän aikoo juurruttaa punamustiin. Toinen kysymysmerkki on se, miten Brian Rolston, David Clarkson ja Johnny Oduya vastaavat huutoon. Kaikille on tarjolla isoa roolia ja varsinkin Oduyalla on taakkanaan se, että hänen on jatkossa oltava palkankorotuksensa väärti. Sama koskee myös Rolstonia, jonka luulisi Lemairen alaisuudessa puhkeavan jälleen kukoistukseen.

Muuta pientä:

- Kevin Weekes on lähtökuopissa eikä usko tekevänsä jatkoa punamustiin. Lue Weeksien haastattelu täältä.

- Devilsin harjoituskauden otteluohjelma

-Tom Gulittin arviot eräistä Devilsin nuorisoleirille osallistuneista pelureista.

 

[Rimpula]

Runko taitaa olla jo suhteellisen hyvin ensi kaudelle kasassa, kun tälläkin osastolla on alkanut olemaa free agent frenzyn jälkeen hiljaisempaa ja Zajacillekin saatiin jatkopahvi kouraan.

Nyt kun paketti alkaa olemaan muuten kasassa, on taas alkanut (Martyn loukkaantumisesta luonnollisesti johtuen) viime kesää enemmän harmittamaan, ettei Devils ole käyttänyt viimeisen parin kesän aikana yhtään varausta maalivahteihin. Ei sillä, että mitään supernimiä olisikaan ollut tarjolla, mutta esim. draftissa 2008 Chet Pickard olisi ollut tarjolla ja tänäkin kesänä "3-metrin Koskinen". Jarmo Kekäläinenkin arvioi MM-kisastudiossa, että veskarin kehittyminen voi varauksesta 3-5 vuotta, että on valmis "Showta" varten. Nostihan tuo Frazee tasoaan viime kaudella, mutta onko veijarista kuitenkaan potentiaalia punanuttujen starteriksi? Hieman on huono paikka kenenkään alkaa Martyn kahlaussaappaita täyttämään joskus kun herra viitsii lopettaa, mutta...

Mitä on odotettavissa vuonna 2012, kun Marty mahdollisesti iskee patjat naulaan? Pahimpana kauhuskenaariona mielessä pyörii Colorado Avalanchen konttaaminen Royn lopettamisen jälkeen, mutta myönnettäköön, että on Coloradossa tapahtunut pukuhuoneessakin paljon. Onko Devilsin toiminnalle vihkiytyneillä Dalilla ja Evilillä minkäänlaista haisua, vai ryhdynkö T.Gullitille vonkumaan selvityksen tarvetta?

Ei sillä, että vielä kauhistuttaisi Devilsin tilanne, mieshän on vielä suhteellisen hyvässä vireessä.

 

[dali]

En usko, että minulla tai edes asioista perillä olevalla herra Gulittilla on lopullista vastausta kysymykseen, joka ei oikeastaan ole vielä ajankohtainen. Marty voi aivan hyvin tehdä hasekit ja jatkaa uraansa vielä päälle 40-vuotiaana.

Tätä kysymystä pitäisi oikeastaan tarkastella uudelleen vasta parin vuoden päästä, kun Marty aloittaa nykyisen sopimuksensa viimeisen kauden. Silloin olisi perustellumpaa arvioida herran turnauskestävyyttä ja toisaalta yleisemmin Devilsin silloista maalivahtitilannetta eli onko Frazeen lisäksi joukkueella muita potentiaalisia nimiä ykkösveskarin rooliin. Vastauksia haetaan lähinnä kysymyksiin, miten pitkään Martylla riittää halua jatkaa, kuinka monta haastajaa hänellä on ja onko hän valmis tinkimään omista peliminuuteistaan?

Ja ennen muuta edessä häämöttää se, mihin suuntaan Devils menee Martyn kanssa, jos tämä jatkaa maalilla. Onko edessä vuodesta toiseen jatkuva varteenotettavan haastajan rooli vai ehta kannujahti, kuten Royn ja Hasekin joutsenlaulun aikoihin? Joukkueen senhetkinen jama ratkaisee pitkälti sen, missä osassa the Rockia Marty avaa Sprite-tölkkinsä. En usko, että Marty sairastuu dinosaurustautiin ja jää pelailemaan ja odottelemaan uusia kunnian vuosia.

Jos Marty ripustaa vuonna 2012 räpylän ja kilven naulaan, edessä on hyvin konkreettisesti ja suorastaan puistattavan kliseisesti yhden aikakauden päätös Devilsissä ja samalla koko liigassa. Kaikesta dramatiikasta huolimatta en näe syytä odottaa mitään kymmenvuotista korpivaellusta, koska joukkueella on uusia soihdunkantajia odottamassa vuoroaan. Lyhyesti sanottuna 2010-luvun Devils on Zach Parisen joukkue. 2000-luvun Devils on ollut Martyn joukkue, jos kohta näimme viime kaudella, että Devils pärjää myös ilman joukkueensa alfaa ja omegaa.

Martyn jälkeen Devilsin maalia vartioivaa veskaria ei kuitenkaan käy kateeksi. En usko, että Devils heittää Jeff Frazeeta tai ketään muutakaan tällaiseen tilanteeseen. Martyksi Martyn paikalle johtaa vain martyyrikuolemaan. Mielestäni parasta olisi asetelma, jossa esimerkiksi Frazee kantaisi päävastuun tukenaan täyspäinen kakkosveskari, jollainen Chris Terreri oli vuosien ajan Martylle.

Periaatteessa tähän maalivahtiongelmaan - tai pikemmin maalivahtien vähäiseen määrään - on olemassa myös nopea ratkaisu eli hankitaan joku niklasbäckström Euroopasta tai sitten hierotaan kauppoja.

Ja nyt, kun Martystä on puhe, niin ohessa on herran haastattelu, jossa hän peräänkuuluttaa Kanadan nuorten panosta tulevissa Olympialaisissa. Klik.

Marty vaihtoi tässä hiljan myös varustetoimittajaansa. Jatkossa kiekot pysähtyvät Sher-Woodin varusteisiin.

Muuta pientä:

- Pakki Rob Davison on pyörinyt huhuissa Devilsin miehenä, mutta mitään virallista ei vielä ole asian tiimoilta ole. No, ei kai noita stuntteja koskaan liikaa ole ja toisaalta Lowell tarvitsee mitat täyttäviä pelureita, jos Corrente ja/tai Eckford lähtevät isoihin ympyröihin.

- Shanahanin jatko on edelleen auki. Molemminpuolista kiinnostusta on jatkosopimukselle, mutta yhä vain kissa kiertää kuumaa puuroa.

 

[dali]

Devils on tehnyt sopimukset kahdeksan pelaajan kanssa, joiden mukana ovat huhuissa mukana ollut Rob Davison ja jo aiemmin hankittu Ben Walter. Nämä hankinnat ovat ensisijaisesti Lowellin tai ECHL-joukkue Trentonin miehiä. Linkki juttuun.

Devils on mitä ilmeisimmin Brendan Shanahanin joukkue myös tulevalla kaudella, sillä Lou Lamoriello on puhunut suorastaan yllättävän avoimesti Shannyn tilanteesta ja todennut, että Shannyn tilanne selvinnee lopullisesti kuluvan viikon aikana. Lamoriello vahvisti myös odotetusti, ettei Kevin Weekes jatka ensi kaudella punamustissa. Klik

 

[Insec]

Shanahan pukee ensi kaudella ylleen Devils-nutun!

Devils on mitä ilmeisimmin Brendan Shanahanin joukkue myös tulevalla kaudella

http://www.northjersey.com/sports/pro_sports/hockey/52485332.html

Näinhän siinä kävi että Shanahan on Devilsin mies ensi kaudella.

 

[dali]

Shanahanin solmiman jatkon myötä Devilsin runko lienee kasassa tulevaa kautta ajatellen. Joukkue kokee jonkinmoisen kasvojenkohotuksen tai nuorennusleikkauksen - Miten nyt tämän muutoksen haluaakaan nähdä. Yhtä kaikki punamustissa nähdään ensi kaudella lukuisia uusia kasvoja ja ennen muuta vitalivishnevskien, arronashameiden ja erikrasmussenien sijaan omia varauksia, jotka ovat raivanneet tiensä ylös.

Itse pidän tuuletusta tervetulleena, koska joukkueen on pakko uusiutua ja ajaa sisään nuoria pelaajia. Muutos on monivuotinen prosessi, joka on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Devils on paitsi päästänyt irti monista vanhoista naamoista, mutta samalla ajanut sisään nuoria, kuten Parise, Zajac ja Oduya - Pysytellen samalla kilpailukykyisenä joukkueena hyläten nopean tien eli tähtien myymisen ja tarkoituksellisen kyntämisen syvissä vesissä korkeiden varausvuorojen toivossa. Tämä hidas, epäkiitollinen ja hitaasti hedelmää kantava työ on kuitenkin kesken ja ehdottomana edellytyksenä onnistumiselle ovat onnistuneet draftit ja nuorukaisten sisäänajaminen punamustaan ideologiaan. Ilokseni näyttää siltä, että veitsenterällä kulkenut operaatio on johtamassa valoisaan tulevaisuuteen myös 2010-luvulla. Mutta tämä fiilistely on pelkkä sivuraide itse asiasta, joten ei tästä sen enempää.

Ajattelin tässä kesäpäivän ratoksi rakennella oman suppean näkemykseni tulevan kauden joukkueesta. Erikoistilannepelaamisesta sitten tuonnempana.

Hyökkäys

Viime kauden jäljiltä tilanne näyttää sangen hyvältä huolimatta siitä, että Madden ja Brian Gionta vaihtoivat maisemaa. Devilsillä on edelleen paljon tulivoimaa hyökkäyksessään PZL-ketjun ja Patrik Eliaksen johdolla. Nicklas Bergfors tuskin korvaa saman tien Brian Giontan tehoja, mutta toisaalta Devilsin riveistä löytyy Sutterin koirankoppiin joutunut ja sittemmin todennäköisesti erittäin motivoitunut Brian Rolston, joka pelasi Wildissa Jacques Lemairen alaisuudessa uransa parasta kiekkoa. David Clarkson on jälleen vuoden kokeneempi eikä Brendan Shanahanin avuja pidä aliarvioida.

Lähtijöiden lista on pitkä, mutta joukossa on oikeastaan vain kaksi pelaajaa, joilla olisi merkittävästi vaikutusta tulevan kauden kokonaiskuvassa. Urallaan pienessä alamäessä kulkeva John Madden kaipasi maisemanvaihtoa ja Gionta oli liian kallis, jotta Devils olisi lähtenyt kisaamaan hänestä toden teolla. Vaikka Gio olisi ollut hyvä vaihtoehto tulevankin kauden joukkueeseen, hän ei ole viiden miljoonan arvoinen ja sillä siisti.

Joukkueen rakenne on sellainen, että kolme ensimmäistä ketjua saanee leijonanosan peliajasta, koska Pandolfon ja Shanahanin pelikunto ei oletettavasti kanna 82 ottelun runkosarjan ja pudotuspelien läpi. Muistin virkistykseksi todettakoon, että Sutterin veteraanipitoisen Devilsin piti olla neljällä sylinterillä jyskyttävä kone, mutta loukkaantumiset, ja mielestäni uskalluksen puute, sotkivat suunnitelmat. Paljon riippuu tietysti Lemairen näkemyksistä ja toisaalta tulokkaiden esityksistä. Jos Bergfors ja kumppanit lunastavat lupauksia ja Devils pelaa tuloksekkaasti, voidaan myös nähdä Devils-joukkue, jossa myös Pelleyn nelosketju pelaa runsaasti nelosketjuksi.

Selkeänä puutteena ensi kauden Devilsillä on selkeän kakkossentterin puute. Dainius Zubrus ja Patrik Elias pystyvät hoitelemaan tätä tonttia, mutta kummalekaan tämä paikka ei ole se kaikkein omin. Sentteriosasto on kaikkiaan hieman kysymysmerkki ja loukkaantumisten myötä suorastaan arka paikka, koska ainoastaan Travis Zajac ja Rod Pelley ovat puhdasverisiä keskushyökkääjiä (vaikka Devilsillä onkin liuta pelaajia, jotka tarvittaessa hoitelevat tätä tonttia). Devils tarvitsisi kakkossentterin itselleen, mutta voi olla, että Don Lamoriello säästelee cap-tilaa ja täydentää joukkuetta vasta siirtorajalla.

Kesän kysymyksiin kuuluu pelillisten kysymyksien ohella se, kuka ottaa numeron 18, Shanny vai Bergfors? Shanny tietenkin, jollei hän sitten nostalgian vuoksi ota Maddenin käytöstä vapautunutta 11:tä itselleen.

Ja kuinka minä järjestäisin Devilsin kokoonpanon? Ohessa näkemykseni, jonka todella toivon saavan haastajia, että keskustelu viriää.

Parise-Zajac-Langenbrunner

PZL on A-linen veroinen trio. Selkeä ykkösvitja myös tulevalla kaudella.

Rolston-Elias-Bergfors

Kakkosketju on vähän hakusessa, mutta uskoisin, että se kasataan näistä palasista. Rolston pelaa mitä ilmeisimmin laidassa ja koska Devilsillä ei ole juuri muitakaan vaihtoehtoja kakkosen sentteriksi kuin Dainius Zubrus ja Elias, näkisin, että Elias siirtyy sentteriksi ruokkimaan Rolstonia ja Nicklas Bergforsia. Bergyä ei ole mitään mieltä istuttaa oikeastaan mihinkään muualle, koska hänenlaisensa taituri menee hukkaan puukäsien kanssa, kuten viime kaudella nähtiin.

Shanahan-Zubrus-Clarkson

Alemmat ketjut elävät varmasti kauden mittaan, sillä en usko, että Shanahan tahkoaa läpi kaikkia 82:aa ottelua ainakaan kolmosketjun peliminuutein höystettynä ylivoima-ajalla. Lähtökohtana on kuitenkin, että kolmosessa hänen kanssaan pelaavat Dainius Zubrus sekä energinen David Clarkson, jolle Shanny on ollut mainio mentori. Tämä ketju ei ole maailman nopein tai taitavin, mutta työmoraali ei taatusti lopu kesken.

Pandolfo-Pelley-Pikkarainen

Nelosketjun keskellä häärii Rod Pelley, jota Lou Lamoriello mainostaa Maddenin korvaajana. No, ihan samanlaisiin suorituksiin Pelley tuskin pystyy, sillä hän on pelaajana hyvin erinlainen kuin Maddog. Siinä, missä Madden pystyi/pystyy tekemään ratkaisuja hyökkäyssuunassa ja varjostamaan vastustajan samalla pimentoon, Pelley on enemmän klassinen puolustava sentteri, joka on vahva taklaaja ja periksiantamaton vääntäjä laidoissa. Pelleyllä on ihan kelpo laukaus, mutta häneltä ei kannata odottaa kovin huimia tehoja. Viisi maalia on hyvä suoritus Pelleyn roolissa ja hänen avuillaan.

Ketjun laidoilla on Jay Pandolfo ja Ilkka Pikkarainen, mutta näillä paikoilla nähdään varmasti myös Pierre-Luc Letourneau-Leblond ja myös Lowellista piipahtavia nuorukaisia, kuten Matt Halischuk ja Vladimir Zharkov.

Puolustus

Puolustuksen osalta Devils säilytti status quon, kun Johnny Oduya ja Andy Greene solmivat jatkot joukkueen kanssa. Puolustuksen osalta Devils on aliarvostettu, joskin keskinkertainen joukkue. Paul Martin ja Oduya erottuvat joukosta edukseen ja Colin White on roolissaan aina luotettava vaihtoehto.

Kesän trendi on ollut, että Devils on kiinnittänyt itselleen liudan täytemiehiä vakiokasvojen tueksi. Tärkein hankinta oli Cory Murphy, joka tuo kaivatun rightin kätisyyden ylivoimaan. Samoin hän toimii edullisena kiekollisen pelin henkivakuutuksena, jos Martin tai Oduya loukkaantuu.

Joukkueella on periaatteessa kymmenen pakkia, jotka voivat periaatteessa ottaa roolin joukkueesta. Jos kohta Rob Davison ja Jay Leach eivät pelaa NHL:ssä, jolleivät he ylitä itseään ja Devilsiä ei vaivaa krooninen pakkipula.

Puolustuksen osalta palikat ovat vielä sangen levällään, koska myös Matt Corrente ja Tyler Eckford ovat kärkkymässä pelipaikkaa. Itse uskon, että Correnten aika on tullut, onhan hän ollut jo aiemmilla harjoitusleireillä likellä pelipaikkaa. Toivoisin kovasti, että hänet pistettäisiin Colin Whiten oppiin ja Mike Mottau saisi tulla toimeen vähemmillä minuuteilla vaikka Bryce Salvadorin parina.

Samoin kuin hyökkäyksessä, uskon, että Devils-pakistossa kaksi ensimmäistä paria ovat jokseenkin vakituiset ja kolmospari elää tilanteen mukaan. Corrente-White on pelkkää uneksintaa, mutta toivon todella, että Lemaire ajaa sisään Correnten ja antaa tälle vastuuta, kuten hän teki niin monen Devils-pelurin kanssa 15 vuotta sitten. Moni punamustissa uransa ensitahdit saanut pelaaja on paljosta velkaa Lemairelle.

Andy Greenen tekemään jatkoon suhtaudun hieman kahtalaisesti. Hänellä on kiistatta kykyjä ottaa isokin rooli Devilsin takalinjoilla, mutta vasta harjoitusleiri, tai kaupan myötä muuttuva nokkimajärjestys, näyttää, pystyykö hän päihittämään Murphyn, Mottaun, Correnten ja Eckfordin kisassa pelipaikasta.

Pakkiparit, jotka haluaisin nähdä:

Oduya-Martin

Tämä duo lienee itsestään selvä ykköspari kantamaan isoa vastuuta. Molemmat ovat erinomaisesti liikkuvia ja päteviä kiekollisia pakkeja. Pieni miinus tulee siitä, että tämä kaksikko ei välttämättä pärjää väännössä kaikkein fyysisimpiä hyökkääjiä vastaan.

Corrente-White

Tämän kaksikon näkeminen jäällä on kenties toiveunta, mutta mikäs estää uneksimasta. Corrente muistuttaa monella tapaa nuorta Colin Whitea. Tinkimätön taistelija White tietää, mitä on olla tervaskantona muiden tiellä, ja millaiset oppirahat Correntella on maksettavana ja on siksi oikea henklö katsomaan nuorukaisen perään. Paitsi, että tämä järjestely palvelisi suuresti tulevaisuutta, olisi tie Martyn maalille erittäin kivulias kuljettavaksi.

Yhtä hyvin voi olla, että White pelaa edelleen Mike Mottaun parina. Eikä siinä sinänsä mitään vikaa ole. Correntella vain on huikeasti enemmän annettavaa Devilsille kuin Mottaulla, yhtään väheksymättä tätä pyyteetöntä soturia.

Murphy-Salvador

Cory Murphy on ensisijaisesti ylivoimapelin piristysruiske. Devilsillä on Martin, Oduya ja Murphy pyörittämässä viivapeliä. Näin Lemairella on enemmän vaihtoehtoja peluutuksessa eikä yv:tä tarvitse rakentaa riskaabelin viiden hyökkääjän miehityksen ympärille.

Bryce Salvadorilla on paljon näytettävää. Ajoittain hän on ollut erinomainen puolustavan roolin mies ja välillä hän on lipunut varjojen mailla, joskin jalkavaivat olivat hänenkin riesanaan.

Ja sitten tulevat Mottau, Greene jne.

Maalivahdit

Martin Brodeurin varaan on suorastaan itsestään selvää, helppoa ja turvallista rakentaa tämäkin kausi. Jos herra vain loukkaantumiset eivät sotke suunnitelmia, Marty pelaa leijonanosan tästäkin kaudesta. Yann Danis on erinomainen kakkosmies Martylle. Danis on Weekesin tavoin maalivahti, jonka Lou hankki omiin riveihin pimentämästä Devilsin hyökkääjiä.

Sellaista nyt alkuun.

 

[Evil]

Ja kuinka minä järjestäisin Devilsin kokoonpanon? Ohessa näkemykseni, jonka todella toivon saavan haastajia, että keskustelu viriää.

En nyt hirveästi viitsi haastaa (huasttoo, kuten Savossa sanotaan), kun olen melko pitkälti samoilla linjoilla, mutta kokeillaan nyt jotain.

PZL-ketjusta samaa mieltä. Ei ehkä ihan A-line vielä (tai aika kultaa muistoja), mutta lähellä. Kakkosketjuun toivoisi Rolstonilta piristynyttä otetta, että Patty saa tukea. Bergforsille todellakin näyttöpaikkoja, mutta Rolin ja Pattyn rinnalla Shanahankin voisi olla mies paikallaan. Ellei sitten osoittaudu liian hitaaksi, vaikka ylivoimaa varmasti pelaakin. Toisaalta nuori mies saakoon nyt tilaisuutensa kun on sitä jo aikansa kytännyt. Lyödään lukkoon Elias-Rolston-Bergfors.

Puolustavampiin ketjuihin onkin sitten tunkua. Zubrus, Clarkson, Shanahan ja Pandolfo ovat ns. "varmoja tapauksia", siis pelaavat ylhäällä. Pelley on siinä hilkulla, mutta Pikkaraista pidän miehen hyvästä edelliskaudesta huolimatta lähtökohtaisesti AHL-pelaajana. Loukkaantumisten stuntti, ja - kuten dali aprikoi - väsähtävien Pandon ja Shannyn tuuraaja, ei juuri muuta. Veikkaan Ilkalle sellaiset 20 peliä ylhäällä. P-L vaikeesukunimi ottanee tuon Pikkaraiselle kaavaillun tontin, luulenma.

Pakkiosastolla on muutaman miehen "kärki" ja paljon ukkoja tappelemassa paikoista 4-6. Martin, Oduya, White ja varauksin Salvador ovat ne varmat. Cory Murphylle toivoisin aikaa ja onnistumisia; tällöin Andy Greene jäänee vähemmälle peliajalle. Mottau on se varma kuudes pakki, mutta toisaalta Correntea toivoisin näkeväni paljon jäällä myös. Siinä on kasvamassa puolustukseemme kulmakivi, mikäli luottoa saa ja nyt on aika saada.

Maalivahtipuoli on, edelleen, kunnossa. Maailman Paras pelaa niin paljon kuin haluaa, kakkonen loput. Ei hätää täällä.

Vielä jos haluaisi kehittää porukkaa nimenomaan tätä kautta varten, ei offensiivisesta sentteristä ja ylivoimaa pyörittävästä pakista ainakaan haittaa olisi... Toisaalta luotan Rolstonin ottavan kakkosketjun sentterin vakanssin tyynen itsevarmasti haltuunsa, ja ylivoimaa pyörittämäänkin löytyy nyt tarpeeksi väkeä.

Laitetaas vielä ylivoimaviisikot, joilla voisi kauden aloittaa:

Parise - Zajac - Langenbrunner
Martin - Oduya

Elias - Zubrus - Shanahan
Murphy - Rolston

Näillä kokeilisin. Ykkösessä ei mitään ihmeellistä; kakkosessa Liettuan Koljatti maskimiehenä, Elias pyörittää ja Shanny väijyy kulmilla. Rolston piiskaa viivalla ja Murphy tuo rightin miehenä variaatiota kuvioon.


Ei tässä suuria mielipide-eroavaisuuksia näköjään saatu. Kuten aina, löytyy kokoonpanosta paranneltavaa (koskaanhan ei voi eikä SAA olla täysin tyytyväinen!) mutta luottavaisena voi taas tulevaan kauteen katsoa. Devils jyrää varmasti playoffeihin, kuten aina.

 

[expertti]

Ketjujen kanssa ei kyllä pysty olemaan erimieltä, paitsi nelosesta Pikkaraisen tilalle Letourneau-Leblond. Kovaluu, jonka pitäisi antaa olla ylhäällä koko ajan. Muutenkin, kun tuon osaston miehet ovat kovin vähissä.

Heittäisin evilin yv kentissä viivamiehet päikseen. Murphylle pitäisi antaa heti se mahdollisuus 1 yv:ssä. Ehkä myös Clarksonia voi välillä koittaa maalin eteen rouhimaan.

Parise - Zajac - Langenbrunner
Murphy - Rolston


Elias - Zubrus - Shanahan
Martin - Oduya

 

[dali]

Jock´s trap = the cup

Niitä kaivattuja näkemyseroja saatiin näemmä vain Rolstonin roolista ja tuonnempana joistain yv:n roolituksista. No, aloitetaan tämä hurja kädenvääntö: Rolin paikka ei mielestäni ole keskellä, vaan laidassa. Nimenomaan vasemmassa laidassa hänen maalintekotaitonsa ja ennen muuta saatanalliset lyöntilaukausominaisuutensa pääsevät oikeuksiinsa. Jos Devils ei hanki ennen lokakuuta kakkossentteriä, näkisin, että Elias ottaa kakkosketjussa sentterin paikan ja edesauttaa näin Rolstonin ja Bergforsin toimintaa laidoilla. Toki kakkosen laidassa voidaan nähdä myös David Clarkson, mutta hän ei ehken pysy Rolin ja Pattyn kyydissä.

Yksi kokoonpanon isoimmista kysymyksistä on Jay Pandolfon pelivire. Jos konkari pelaa edes samalla tasolla kuin viime pudotuspeleissä, eli jokseenkin omalla tasollaan, hänet voidaan huoletta pistää nelosketjuun vakiokasvoksi ja pelaamaan toveja alivoimaa ja antamaan huilia Pariselle ja kumppaneille. Muussa tapauksessa Devilsillä on 2,5 miljoonan mies nassuttamassa paahtomaissia katsomossa ja sitä enemmän Leblondia ja Pikkaraista kaukalossa.

Ilman loukkaantumisia tai tiettyjen pelaajien alisuorittamista, en näe Leblondia 80 peliä tahkoavana laiturina. Ja hänen minuuttejaan syö sekin kun ja jos Halischuk, Zharkov ja kumppanit säväyttävät harjoitusleirillä ja harkkapeleissä. Leblond nähdään varmasti vakituiseen pelaamassa, mutta arviolta noin 55-60 ottelussa, koska hänkään ei ole vielä pelannut kuin rahtusia NHL:ssä ja viime kausi oli hyvin repaleinen loukkaantumisten vuoksi. David Clarkson ja Bryce Salvador voivat sitten hoidella keskisarjan painit, joihin Leblondia ei tarvita. Mutta siitä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, että Leblondin kaltaista petkelettä tarvitaan yhtenä osasena kalttamaan enimmät pelihalut vastustajista.

Tom Gulitti haastatteli tässä hiljan Lemairea ja tuosta jutusta nousi esille pari keskeistä teemaa. Devils etsii vielä sentteriä riveihinsä ja aikoo antaa näyttöpaikkoja myös nuorisolle, kuten Patrice Cormierille. Eri asia on sitten, onko juuri Cormier valmis tekemään hyppäyksen suoraan junioreista NHL-vauhtiin.

Se, mikä tuossa haastattelussa särähti korvaan, oli Lemairen lausahdus, että hänen Devilsinsä ei pelaa ensisijaisesti kiekonhallinnan kautta, vaan pyrkii kiekonriistoihin ja suunnanmuutospeliin. Sinänsä tämä ei ole yllätys, mutta tästä kumpuaa suurin huoleni tulevan kauden osalta. Esimerkiksi PZL on aivan liian hyvä ketju ollakseen mitään muuta kuin aloitteellinen ja kiekkoa hallitseva koostumus. Sama koskee Eliaksen ketjua, jolla on riittävästi taitoa pitämään aloite omissa käsissään.

Toisaalta tulevaan kauteen voi lähteä varsin luottavaisin mielin, koska Lemaire on takuuvarma tapaus niin hyvässä kuin pahassa. Samoin joukkueen runko on säilynyt hyvin kasassa. Enkä pane ollenkaan pahakseni, että pelipaikoista käydään tervettä kisaa nuorison ja veteraanien kesken.

Vakiintumista edistää myös se, että Jamie Langenbrunner jatkaa joukkueen kapteenina.

Sitten sananen erikoistilanteista.

Koetin tehdä tähän oheen omat näkemykseni kera "järkivaihtoehtojen". Tiedostan toki, että Cory Murphy ei ole Devilsin parhammistoa pakistossa, mutta kuten experttikin totesi, Murphylle pitäisi antaa kunnon mahdollisuus ylivoimalla. Ja toisaalta Martin ryydittää kakkosylivoimaa Rolstonin kanssa, ettei kaikki ole taas yhden kortin varassa.

Kuitenkin näitä yv-kentällisiä katselessa tulee ikävä sitä robertlangia, kunnollista kakkossentteriä sano. Mitään illuusiota liigan eliittiin kuuluvasta ylivoimapelaamisesta ei kannattane rakennella mielissään. Ykkösylivoima on toimiva, mutta kakkonen mietityttää hieman. Liettualainen Dainiusaurus ei kenties ole kuitenkaan oikea mies ylivoiman sentteriksi.

Parise-Zajac-Langenbrunner
Murphy-Elias

Shanahan-Zubrus-Rolston
Oduya-Martin

Viime kauden perusteella yv-kentälliset voisivat myös olla tätä muotoa:

Parise-Zajac-Elias
Langenbrunner-Martin

Itse en oikein pidä tästä kokoonpanosta, vaikka siinä onkin nipussa punamustien parhaat voimat. Langenbrunnerilla on kelpo laukaus, mutta hän ei ole omimmillaan viivamiehenä. Devils on kärsinyt turhan monta takaiskua Langsin ollessa viivassa. Mielestäni Patrik Elias olisi oikea mies tähän rooliin myös senkin puolesta, että hän on Langsia parempi pelaaja myös puolustussuunnassa.

Shanahan-Zubrus-Clarkson
Murphy-Rolston

Tästä koostumuksesta puuttuu selkeä pelintekijä. Viisikon kokemus ja maltti toki kompensoivat maestron puutetta. Shanny, Roli ja Murphy pystyvät ratkaisuihin, Clarkson ja Zubrus pehmeine käsineen viihtyvät maalin edustalla. Toivottavasti Lemaire pystyy aukomaan yv:n solmuja, koska Devilsin sinänsä leveästä ja monikäyttöisestä materiaalista ei tosiaan tahdo löytyä aineksia kahteen toimivaan yv-viisikkoon. Tätä puutetta toki kompensoisi se, että ykkönen toimii.

Alivoimapelaamisessa Devilsin voi odottaa petraavan aavistuksen ja löytyvän kymmenen kärjestä. Jos kohta Devilsin pitää petrata pelaamistaan maalinedustalla. Colin White on avainroolissa kera Paul Martinin. Hyökkääjistä odotan eniten Travis Zajacilta. Hänestä sukeutui viime kaudella Devilsin tärkein alivoimahyökkääjä.

Puolustuksessa alivoimaa tahkoavat ensisijaisesti Oduya-Martin ja White-Mottau sekä Bryce Salvador.

AV:lle heittäisin tällaisia duoja:

Zajac-Langenbrunner
Elias-Rolston
Zubrus-Parise
Pelley-Shanahan/Pandolfo

Sellaista.

 

[Evil]

Se, mikä tuossa haastattelussa särähti korvaan, oli Lemairen lausahdus, että hänen Devilsinsä ei pelaa ensisijaisesti kiekonhallinnan kautta, vaan pyrkii kiekonriistoihin ja suunnanmuutospeliin. Sinänsä tämä ei ole yllätys, mutta tästä kumpuaa suurin huoleni tulevan kauden osalta. Esimerkiksi PZL on aivan liian hyvä ketju ollakseen mitään muuta kuin aloitteellinen ja kiekkoa hallitseva koostumus. Sama koskee Eliaksen ketjua, jolla on riittävästi taitoa pitämään aloite omissa käsissään.

Olisi erittäin typerää pistää mainitsemasi pelaajat pelaamaan omien kykyjensä ja vahvuuksiensa vastaista kiekkoa. En usko, että edes Lemaire on tarpeeksi dementoitunut vaatiakseen sitä. Toivottavasti... Silti mieleen nousee uhkakuvia ukosta huutamassa aitiosta verisuonet pullollaan PZL-ketjulle kesken 3-2-hyökkäyksen: Antakaa se kiekko pois ja karvatkaa takaisin, ei me pelata kiekonhallinnan kautta!

 

[dali]

Jupinaa..Mutinaa

NHL.comin kiekkojournalismi ryöppäsi sappeni.

Jacques Lemairen paluu Devilsin valmentajaksi on herättänyt keskustelua siitä, mihin suuntaan joukkue on menossa. Onko kyseessä kaitafilmien katselun kaltainen nostalgiatrippi, vai mestaruuksia kohti jyskyttävän Devils-koneen renessanssi, jää itse kunkin päätettäväksi - Ja toisaalta myös nähtäväksi syksyn ja talven mittaan.

Kuten todettua, Lemaire on takuuvarma tapaus niin hyvässä kuin pahassa. Kiekkotoimittajienkin työ helpottuu kummasti, kun pöytälaatikosta voidaan kaivaa vanhat jutut ja palata repostelemaan team boring -teemalla. NHL.com avasi osaltaan pelin ja palasi näkemyksineen mustavalkokuvien aikaan.

Devilsissä on kaikki kolme henkeä, jotka olivat osana mystisessä vuoden 1995 mestarijoukkueessa: Brodeur, Rolston ja Lemaire. Kai näillä kolmella nyt on muitakin perusteita olla mukana kuin pelkkä Stanley cup -sormus tynkäkaudelta? Marty on ollut 15 vuoden ajan Devilsin alfa ja omega eikä hänestä sen enempää. Rolston puolestaan oli kesän 2008 eräs tavoitelluimmista pelaajista, joka oli vuonna 1995 vasta poikanen. Lemaire puolestaan oli harvapäisestä valmentajajoukosta se, kenet Lou pääsi tai näkökulmasta riippuen joutui valitsemaan.

Minulle oli uutta myös kirjoittaja David Lozon näkemys, että Scott Clemmensen oli viime kaudella joukkueen arvokkain pelaaja. Niin, mitäpä olivat Parisen, Eliaksen, Langenbrunnerin, Zajacin ja Martinin otteet Clemmensenin maalivahtipelin rinnalla.

 

[dali]

Devilsin selkäranka Martin Brodeur aloittaa 16:n kautensa punamustien veräjänvartijana. Brodeur lähtee jälleen jahtaamaan uusia ennätyksiä ja valmistautuu Vancouverin olympiaturnaukseen.

Jutun keskeisintä antia oli se, että Brodeur valottaa hieman tulevaisuuttaan. Hän ei aio olla enää neljän vuoden kuluttua ainakaan maajoukkuekuvioissa mukana. Tämä turnaus lie siis Martyn joutsenlaulu Kanadan maajoukkueessa.

Linkki haastatteluun

Hockeysfuture on loppukesän ratoksi pistänyt Devilsin nuorison järjestykseen. Kolmen kärki kommer från Sverige. Framtidens topplirare Mattias Tedenby håller den första platsen.

Tryck här att få veta mera

Taannoin pidetyltä nuorisoleiriltä on tehty tulevien pirulaisten haastatteluja ja Devilsin oman nikijuuselan, Matt Loughlinin, piinaavassa käsittelyssä ovat Jacob Josefson, Mattias Tedenby ja Matt Halischuk.

Muuta pientä:

- Viisi ukkoa teki AHL-sopimukset

- Travis Zajacista on tullut hiljan ukkomies. Onnea vua.

 

[dali]

Ja tapahtui niinä päivinä

Aiemmin kesällä oli puhetta siitä, että Scott Stevens on ottamassa isompaa roolia Devilsin valmennusportaassa. Tässäkö meillä on käsissä 2010-luvun päävalmentaja?

Jacques Lemairen alaisuudessa Stevens kehittyi kenties 1990-luvun parhaaksi puolustavaksi puolustajaksi. Nyt Lemaire on tullut takaisin ruoriin ja Stevens aikoo itsekin ottaa isompaa roolia valmennusportaassa.

Parin viime kauden aikana Stevens on ollut aina silloin tällöin mukana Lowellin treeneissä ja syksyisin harjoitusleirillä. Nyt, kun hänen tyttärensä on jo kouluikäinen, Stevens pystyy sen puolesta antamaan enemmän aikaa jääkiekolle. Hän puhuu avoimesti, että harkitsee ryhtymistä täyspäiväiseksi valmentajaksi ja siitä, miten harkitsi aiemmin myös paluuta kentille.

Stevens pukee haastattelussa sanoiksi sen, mistä Devils on kärsinyt viime kaudet: Joukkueella on ollut ruutia mennä pitkälle pudotuspeleissä, mutta hyvän runkosarjan jälkeen joukkue on ollut vaikeuksissa vastustajiensa kanssa. Stevens puhuu kuin Lemaire konsanaan, että Devilsin pitää paitsi tehdä maaleja mutta myös pystyä pimentämään vastustaja.

Lisää Newark Star-Ledgeristä

 

[Evil]

Aiemmin kesällä oli puhetta siitä, että Scott Stevens on ottamassa isompaa roolia Devilsin valmennusportaassa. Tässäkö meillä on käsissä 2010-luvun päävalmentaja?
..........

Lisää Newark Star-Ledgeristä

Kiitokset linkityksestä, oivaa luettavaa.

Yhdyn myös Stevensin näkemyksiin pääosin. Devilsin maaliin on lyöty liikaa kiekkoja viime vuosina, faktahan tämä on. Toinen juttu on sitten se, että hyvä oppilas ei välttämättä kasva hyväksi opettajaksi. Kokemustaan Stevens varmasti voi jakaa ja auttaa motivointipuolella, mutta hyvää päävalmentajaa hänestä ei automaattisesti tule. Ei kaikista hyvistä pelaajista tule, niin se vain on. Toivoisin toki että tulee ja nimenomaan Devilsiin, onhan mies yksi kaikkien aikojen suurimmista suosikeistani. Vieläkin tekee mieli vetää kättä lippaan aina kun kuulee nimen Scott Stevens.

Tästä pääsemme kysymykseen onko Johtajuutta isolla J:llä ollut tarpeeksi Scottin lyötyä hokkarit naulaan ja toisen Scottin livistettyä Ankkalammen aurinkoon? Ken tietää, Barbie tuskin tietää...

 

[dali]

Yhdyn myös Stevensin näkemyksiin pääosin. Devilsin maaliin on lyöty liikaa kiekkoja viime vuosina, faktahan tämä on.

Tuossa jutussa ei ehkä avattu tarpeeksi sitä, että Devilsille on tehty aivan liikaa niin sanottuja turhia maaleja. On kliseistä sanoa, että erien alut ja loput sekä maalien jälkeiset vaihdot ovat avainhetkiä otteluissa, mutta kylmä totuus on, että pudotuspeleissä pelkästään Hurricanes on kahdesti pessyt Devilsin nimenomaan sen vuoksi, että Devils käpertyi tärkeillä hetkillä kokoon kuin kuiva tuohenpala.

Toinen juttu on sitten se, että hyvä oppilas ei välttämättä kasva hyväksi opettajaksi. Kokemustaan Stevens varmasti voi jakaa ja auttaa motivointipuolella, mutta hyvää päävalmentajaa hänestä ei automaattisesti tule. Ei kaikista hyvistä pelaajista tule, niin se vain on. Toivoisin toki että tulee ja nimenomaan Devilsiin, onhan mies yksi kaikkien aikojen suurimmista suosikeistani. Vieläkin tekee mieli vetää kättä lippaan aina kun kuulee nimen Scott Stevens.

Tämä onkin sitten se seikka, josta päästään koko kysymyksen ytimeen. Samaa kysymystä on pyöritelty jo John MacLeanin kanssa. Esimerkillinen pelaaja ei välttämättä ole oikea mies päävalmentajaksi.

Stevensillä on valtavasti annettavaa pelaajille. Hän voisi olla maailman paras kakkosvalmentaja Larry Robinsonin tavoin, mutta ei välttämättä oikea valinta ykkösvalmentajaksi.

Toisaalta Lemaire leikki muuttumisleikkiä Stevensin kanssa jo kerran aiemmin ja muovasi tästä sen Stevensin, joka kaatoi pelkällä olemuksellaan vastustajia, joten miksikäs ei tälläkin kertaa...

Tästä pääsemme kysymykseen onko Johtajuutta isolla J:llä ollut tarpeeksi Scottin lyötyä hokkarit naulaan ja toisen Scottin livistettyä Ankkalammen aurinkoon? Ken tietää, Barbie tuskin tietää...

Kyllähän Devilsissä johtajuutta on ollut, mutta kyllähän mikä tahansa joukkue kärsisi Stevensin (ja yhtä lailla Niedermayerin) kaltaisen hahmon poistumisesta ja syntyneestä henkisestä tyhjiöstä. Kun mukaan liitetään harharetket valmentajien kanssa, oma pesä onkin äkkiä tahrittu ja legopalikat pitkin lastenhuoneen lattiaa.

Pelillisiä johtajia ei Devilsiltä sinänsä puutu, mutta esimerkiksi Patrik Eliaksen ja Paul Martinin kaltaset tyypit ovat niitä, jotka pelaavat vaikka joka toista vaihtoa ja kantavat maailman tuskaa harteillaan, mutta eivät ole Stevensin kaltaisia perseillepotkijoita, jotka piiskaavat muutkin antamaan parhaansa.

Zach Parise näyttäisi kuitenkin olevan sitä maata, että pelaajat hänen ympärillään syttyvät itsekin kirkkaampaan liekkiin. Nähtäväksi jää, pystyykö hän johtamaan joukkojaan mestaruuksiin.

Ongelmat pudotuspeleissä ovat toisaalta olleet myös hyvin konkreettisia. Jos jotain halutaan nostaa erityisesti esiin, niin Devilsin pakisto on ollut liian pehmeä. Tämä oli palkkakaton ja tulevaisuuden varmistamisen ohella yksi taustalla vaikuttaneista syistä, miksei Lou lähtenyt huutokauppaan Brian Rafalskista. Keväällä 2007 Senatorsin hyökkääjät pitivät Rafalskia pilkkanaan.

On kuitenkin kyseenalaista, miten tuo pakiston tila on sen jälkeen muuttunut parempaan sen suhteen, että Rafalski olisi korvattu isommilla ja kovaluisemmilla pelaajilla ja siten lopetettu tuo puolustajien kiertäminen tärkeissä paikoissa. Vai mitä, Mike Mottau ja Niclas Hävelid?

 

[dali]

Shanahanille numero 14

Shanny aikoo siis pelata Wings-vuosiensa pelinumerollaan. Brian Giontan kanssa käydyssä puhelinneuvottelussa Shanahan kertoi aikeistaan ottaa käyttöönsä Gion entisen pelinumeron, joskin isommassa paidassa.

Tämä liike sopii myös mainiosti siihen kuvioon, että Nicklas Bergfors hyppää kaukaloon numero 18 selässään ja voittaa Calder trophyn henkeäsalpaavilla tehoilla 74+87...

NHLPA-aktiivi Shanahan kommentoi Star-Ledgerin jutussa myös Paul Kellyn erottamista. Shanahan pohti potkujen ajoitusta ja totesi, että pari viikkoa ennen harjoitusleirien alkamista ei välttämättä ollut paras mahdollinen sauma tälle liikkeelle.

 

[dali]

Tom Gulitti on ahkeroinut ja tehnyt tanakan setin haastatteluja iloksemme. Osa Devilsin pelaajista aloitti omatoimisen treenaamisen eilen ja Gulittin pihteihin päätyivät:Brian Rolston, Brendan Shanahan, Jay Pandolfo ja Jamie Langenbrunner.

Moni pelaaja on kesän aikana antanut ymmärtää, ettei Brent Sutterin lähtö ollut joukkueen kannalta kovin huono asia. Näissä haastatteluissa Rolston ja Pandolfo puhuvat omasta puolestaan viime kauden murheista.

Nilkkavammastaan toipunut Rolston puhuu paljon myös tavoitteestaan palata takaisin 30 maalin vormuun. Hän katsoo omaksi roolikseen korvata Giontan jättämä aukko hyökkäyksessä ja auttaa omalta osaltaan Devilsin menestystä.

Rolston ja Pandolfo molemmat odottavat innolla Lemairen aikaa. Molemmat ovat Lemairen 1990-luvulla sisäänajamia pelaajia ja he osaavat arvostaa Lemairen jakamaa vastuuta.

Pandolfolle elämäntilanne on kokonaan uusi. Hän sai heinäkuun alussa perheenlisäystä päivä sen jälkeen, kun John Madden lähti Blackhawksiin. Pandolfon perheessä otetaankin lähiaikoina useita vauvanaskeleita.

Muuta pientä:

- Ilkka Pikkarainen pelaa tulevalla kaudella numerolla 17. Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin hän todella on Devilsin tulevan kauden suunnitelmissa. Devils on perinteisesti antanut pieniä pelinumeroita ja yli 30:n menevät numerot ovat junnuille ja keikkamiehille.

- Brendan Shanahan säikähti siinä määrin viime pudotuspeleissä silmäkulmaansa tullutta mailaniskua, että päätti kokeilla visiiriä.

- Patrik Elias valittiin hiljan vuoden pelaajaksi Tshekissä. Jaromir Jagr ja Jan Marek veivät kaksi seuraavaa sijaa. Eliaksen mietteitä palkinnosta

- Sharksin heilastelu Dany Heatleyn kanssa heijastuu Devils-huhuihin sen verran, että Patrick Marleau on jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen yhdistetty Devilsiin. Mutta nautitaan nyt tässä vaiheessa ainakin kuravettä tämän juorun päälle.

edit. sillä onhan tuon huhun toteutumisen esteenä monia tosiasioita, kuten Marleaun sopimuksen no trade -pykälä.

 

[vilpertti]

edit. sillä onhan tuon huhun toteutumisen esteenä monia tosiasioita, kuten Marleaun sopimuksen no trade -pykälä.

Ja se, että oikeasti pitäisi tapahtua aika paljon, että ne pelaajat jotka Devilsistä voisin edes jotenkin kuvitella olevan liikuteltavissa sopisivat Sharksin tarpeisiin. Isoja diilejä ei tässä vaiheessa kautta juuri nähdä, myllerrys alkaa yleensä amerikkalaisten kiitospäivän jälkeen.

 

[Evil]

Tom Gulitti on ahkeroinut ja tehnyt tanakan setin haastatteluja iloksemme. Osa Devilsin pelaajista aloitti omatoimisen treenaamisen eilen ja Gulittin pihteihin päätyivät:Brian Rolston, Brendan Shanahan, Jay Pandolfo ja Jamie Langenbrunner.


- Ilkka Pikkarainen pelaa tulevalla kaudella numerolla 17. Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin hän todella on Devilsin tulevan kauden suunnitelmissa. Devils on perinteisesti antanut pieniä pelinumeroita ja yli 30:n menevät numerot ovat junnuille ja keikkamiehille.

Ihan mukavaa luettavaa taasen. Rolstonille eritoten toivoisi nyt onnistumisia paljon, onhan miehellä jo ikää ja peliuran loppu häämöttää vääjäämättä. Silti en näe ongelmia siinä, että Roli pelaisi vielä pari kautta parhaalla tasollaan. Motivaatiosta ei pitäisi ainakaan kiinni jäämän.

Tuo Pikkaraisen numero kieltämättä hätkäytti vähäsen. Siinähän nyt valmistellaan Illulle selvästi paikkaa nelosen laitaan. Ei mikään huono juttu; jos ruuti riittää niin ylös vaan heti. Kuitenkin uumoilin alkukautta AHL:ssä, mutta kuten sanottua: jos ruutunsa täyttää, niin olen mielelläni väärässä.

Marleausta sen verran, että ihan yhtä todennäköisenä pidän miestä Devils-nutussa kuin Eliasta Sharks-paidassa, että se siitä. Vuoden päästähän juttu on toinen, kun Marlöö pääsee mittauttamaan arvonsa vapailla markkinoilla - ellei tee jatkosopimusta, mitä en pitäisi lainkaan yllättävänä. Jos joku on Sharksin kasvot, on se nimenomaan Marleau. Sitä paitsi uskon joukkueen oikeasti haluavan pitkälle tulevina keväinä, vaikka hankkivatkin Thorntonin.

 

[AnFa]

Kuitenkin uumoilin alkukautta AHL:ssä

Pikkaraisen sopimushan on yksisuuntainen, joten tuskin AHL:ssä hirveästi ensi kaudella pelaa, jos ei otteet mene aivan penkin alle. Joko katsomossa tai kentällä siis.

 

[Evil]

Pikkaraisen sopimushan on yksisuuntainen, joten tuskin AHL:ssä hirveästi ensi kaudella pelaa, jos ei otteet mene aivan penkin alle. Joko katsomossa tai kentällä siis.

Eikun niinpäs olikin, -kele. My bad. Ei pitäisi kirjoitella liikaa (huonon) muistinsa varassa.

Toisaalta, Ilkan paperi on toki vain puolen millin lappunen... No, näyttää saavan ainakin mahdollisuuden heti kättelyssä.

 

[Osmo Rapeli]

Bleacher Report on listannut 15 merkittävintä Devils-hahmoa vuosien varrelta. Aika mielenkiintoinen lista, johon on otettu muitakin kuin pelaajia.

 

[Evil]

Bleacher Report on listannut 15 merkittävintä Devils-hahmoa vuosien varrelta. Aika mielenkiintoinen lista, johon on otettu muitakin kuin pelaajia.

Eipä tuohon hirveästi vastaansanomista ole. Mukava nähdä listalla muitakin kuin Lou, tähtipelaajat ja Lemaire, hehe... Näkymättömämpää työtä tekevät tyypit, Contesta lähtien, ovat arvostuksensa ansainneet. Top kolmonen oli odotettavissa, järjestyksenkin arvasin oikein.