Devils pelasi vaihteeksi vahvan viikon, ja pleijaripaikka on sinettiä vaille selviö. Voitot Phillysta, Buffalosta ja Ottawasta nostivat Paholaiset pleijareiden mustan hevosen asemaan. Erikoista on kuitenkin se, miten Devils oli jälleen vaikeuksissa Pingviinien kanssa. Ensi yönä olisi taas pakkopullan aika, kun Penguins tulee vierailulle Continental Airlines areenalle.
Parin viikon heikon jakson jälkeen Devils pääsi taas sille tasolle, jolla se pelasi tammi- ja helmikuussa. Pleijareissa NJ onkin kova kanto. Hurjaa vääntöä on luvassa varsinkin, jos vastaan tulee arkkivihollinen NY Rangers.
Jamie Langenbrunnerista sanoisin sen verran, että hän on erittäin arvokas pelaaja joukkueelle, koska häntä voi peluuttaa millaisessa roolissa tahansa, niin laidassa kuin keskellä. Tällä kaudella John Maddenin johtama kolmosketju on ollut mielestäni Devilsin paras kokonaisuus, jos ajatellaan kentällisen merkitystä Devilsille muutenkin kuin tehojen valossa. Kauden MVP on ilman muuta Brian Gionta, kävi loppukaudesta miten tahansa. Pitkälti Gion ansiosta Devils keräsi syksyn kaaoskaudella mukavasti pisteitä, ja pysyi playoff-kisassa mukana.
Jamie Langenbrunner on kelpo maalintekijä, ja hän on saanut paljon vastuuta myös ylivoimalla. Devils on pelannut paljon siten, että yv:ssä on neljä hyökkääjää: Patrik Elias pelaa pointilla ja Jamie Langenbrunner ottaa hänen paikkansa laidasta. Pakkina on joko Rafalski (useimmiten juuri hän) tai Martin. Langenbrunner onkin kerännyt erikoistilanteista mukavat pisteet.
Pelaajamarkkinoilta sen verran, että Devils teki sopimuksen lupaavan puolustajan Andy Greenen kanssa. Miamin yliopistojoukkueessa pakki on nakutellut pisteitä varsin mukavaan tahtiin ja kerännyt jos jonkinlaisia kunniamainintoja ja nimityksiä all stars -kenttiin. Haiskahtaa siis ihan hyvältä kaappaukselta. Greene on pienikokoinen kaveri - mieleen tuleekin eräs nykyisistä pakeista, joka pelaa numerolla 28.
http://www.newjerseydevils.com/2005/html/theteam/teamnews/greene030406.php