Kiitoksia viestistäsi, oli mielenkiintoista lukea.
Tretjakia on vähän vaikea arvioida, kun pelasi "punakoneen" maalivahtina. Miehen taisi usein tulla peleissä vilu, kun ei ollut toimintaa. Hänen maineensa perustuu ilmeisesti lähinnä Kanadaa vastaan käytyihin kamppailuihin ja kanadalaiseen mediaan. Heillä on usein tapa nostaa jalustalle vastustajan maalivahti, kun saavat takkiinsa. Siitä huolimatta Tretjak silti taitaa ansaita arvostuksensa.
Olet aivan oikeassa Petrovista. NL:n aliarvostetuin pelaaja. Toinen mielenkiintoinen nimi listassa on Vikulov. Taisi NL:n ykkösketju olla 1972 muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov (olisiko ollut Sapporossa Harlamov-Maltsev-Firsov?). Siinä ketjussa oli nopeutta ja taitoa aikanaan "satumaisesti".
Prahan MM-kisoissa 1972 NL pelasi tosiaan I-ketjulla Harlamov-Maltsev-Vikulov, II-ketjulla Mihailov-Petrov-Blinov ja III-ketjussa olivat Jakushev-Shadrin-(Zimin?). Samalla oli palattu Sapporon jälkeen normaaliin viisikkopeliin sikäli, että ei ollut tätä 1-2-2 järjestelmää, jolla neukkujen I-kenttä oli pelannut Sapporossa. Siinä oli liberona Ragulin, "tukimiehinä/rakentajina/senttereinä" Tsigankov ja Firsov ja kärkimiehinä Vikulov ja Harlamov. Harlamov taitaa muistelmissaan väittää pitäneensä tästä systeemistä, koska se lisäsi "kärkimiehen" vapautta.
Vikulov oli loistava joukkuepelaaja ja vielä vanhoilla päivillään hän ajoi sisään Zhluktovin ja Firsovin numeron (11) perineen Boris Aleksandrovin. Häntä syytettiin "pelkuruudesta" kanadalaisia vastaan pelattujen otteluiden jälkeen, mutta rooli oli iso kuitenkin vuoden 1976 Kanada Cupissa, jonne Neuvostoliitto lähti kokeilujoukkueella jättämällä ns. kaksi ensimmäistä ketjua kokonaan pois. Taisi olla Vikulovin viimeinen turnaus.
Boris Aleksandrovista olisi tainnut tulla tähti, jolleivat ns. muut syyt olisi katkaissut uraa.
Homutov oli hyvä pelaaja ja parani vanhetessaan (Bykovin ja Kamenskin ansiosta?), mutta en kyllä nostaisi häntä sen korkeammalle. Taitavampia lyhyen uran tehneitä olivat mielestäni esim. Aleksander Gerassimov ja Nikolai Drotsdetski.
Balderis oli taitava, hänellä oli hyvä mailatekniikka, mutta hän oli kyllä hieman semmonen tyhjän naruttaja. Siis ratkaisevissa paikoissa tehoa ei löytynyt. (Esim Lake Placidin USA-ottelussa 1980, jolloin paikkoja oli kuin hammaslääkärissä). Ero Harlamoviin ja Makaroviin oli siinä, että he harhauttivat tehdäkseen maalin/luodakseen maalipaikan. Balderis kikkaili vähän niin kuin omaksi huvikseen (loistava taiteilija ja viihdyttäjä kuitenkin). Maltsev oli tässä jossain heidän väliltään.
Luulen lisäksi, että Balderis sai lisähuomiota myös näiden poliittisten syiden takia. Balderis kun oli baltti ja Latviasta niin hän oli jotenkin lähtökohtaisesta eri maata kuin muut neukut. Näin siitä huolimatta, että myös Riikan Dynamo oli sisäministeriön urheiluseura, kuten Moskovan Dynamokin.
Lisäksi 1980-luvulla joukkueessa kävi paljon loistavia pelaajia, joiden paikka joukkueessa ei vakiintunut, koska kaksi ekaa ketjua oli "vakioitu". sama oli 1970-luvulla jolloin neukuilla oli hyökkääjinä pitkän aikaa ZSKA:n ketju, Spartakin ketju, Maltsev ja päivän kunnosta riippuen pari-kolme muuta pelaajaa. (Kapustin, Golikovit, Kryljan (Neuvostosiivet eli ilmavoimat) kolmikosta yleensä joku, useimmiten Lebedev, harvemmin Bodunov ja Anisin. Kolmikkona tämä ketju taisi olla mukana vain vuoden 1973 kotikisoissa.
Myöhemmin sitten Gorkin kolmikosta joku, useimmiten Skvortsov, harvemmin Varnakov ja Kovin. Challenge-cupissa 1979 gorkilaiset pelasivat ketjuna ja pirun hyvin.
Ja vuosina 1977-1980 joukkueessa taiteili "ylimääräinen hyökkääjä" Sergei Makarov, jolla oli pitkään hyvä koti Golikovin veljesten kanssa.
Pikantti yksityiskohta esiin nostamastani listan numero kakkosesta eli Petrovista on se, että vuoden 1981 Ruotsin MM-kisoissa Neuvostoliiton I-ketju oli muodossa Krutov-Petrov-Makarov.
Vielä Petrovista kiteytys ja lisähuomio.
- I-ketjun ylivoimapelin aivot
- Tasakentällisin loistava pelintekijä, syöttäjä ja harhauttaja
- Paras eurooppalainen alivoimapelaaja (hyökkääjistä) 1970luvulla. Ei vaan puolustanut, vaan tehoja tuli alivoimallakin.
- Kapustinin ohella paras laukoja (hyökkääjistä). Kova rannelaukaus, mutta erityisen tunnettu oli hänen kova ja tarkka "puolilämärinsä".
-Teki maaleja, syötti maaleja. Tehoja löytyi kovissa ja tärkeissä otteluissa (kuten myös vähän tunnetulta Shadrinilta), mutta myös heikoimpia maita vastaan.
-Pistepörssin voittaja ja AllStars-pelaaja AINA kunnossa ollessaan niin neukuissa kuin MM-kisoissa.
- Nuorempana miehenä, kun syöttöjä ei neukuissa vielä laskettu, voitti sarjan maalipörssin muistaakseni 50 maalilla (1970).
- Tylsän oloinen olemus, mistä sarkastinen lempinimi "hymyilevä majuri"