Neukkujen kaikkien aikojen parhaat

  • 20 772
  • 83

KJR_63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport Vaasa. LA Kings
Allekirjoittaneen mielestä parhaat neuvostokiekkoilijat olivat Harlamov, Maltsev, Mihailov ja Firsov. Venäläiset itse ilmeisesti arvostavat hyvin korkealle myös Vjateslav Starsinovin.
Kukaan 80-luvun pelaajista ei pääse top 5:een. Top 10:een Makarov, Krutov ja Fetisov.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Allekirjoittaneen mielestä parhaat neuvostokiekkoilijat olivat Harlamov, Maltsev, Mihailov ja Firsov. Venäläiset itse ilmeisesti arvostavat hyvin korkealle myös Vjateslav Starsinovin.
Kukaan 80-luvun pelaajista ei pääse top 5:een. Top 10:een Makarov, Krutov ja Fetisov.

Tretjak?

No toki neukkuilla nimenomaan hyökkääjät olivat ne valovoimaisimmat pelaajat, mutta omassa listassani Tretjak olisi top 5 kamaa. Ihan jo sen perustella, kuinka paljon maalivahdin harjoittelemiseen ja varusteiden kehitykseen mies vaikutti.
 

kovalev

Jäsen
Allekirjoittaneen mielestä parhaat neuvostokiekkoilijat olivat Harlamov, Maltsev, Mihailov ja Firsov. Venäläiset itse ilmeisesti arvostavat hyvin korkealle myös Vjateslav Starsinovin.
Kukaan 80-luvun pelaajista ei pääse top 5:een. Top 10:een Makarov, Krutov ja Fetisov.

Sergei Makarov oli 80-luvun paras jääkiekkoilija maailmassa ja se oikeuttaa hänet ilman muttia myös Neukkujen kaikkien aikojen top-5;een, ehkä jopa top-3;een.

Samoin Fetisov olisi todennäköisesti listassani. Lisäksi Harlamov ja Tretjak. Se viides voisi olla joku joukosta ; Firsov, Maltsev, Balderis, Krutov...

Tretjak;ia on mahdotonta ohittaa, kun puhutaan kaikkien aikojen Neukuista ;

3 olympiakultaa, 1 hopea.

10 MM-kultaa + niitä himmeempiä.

Kanada cupin (valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi) ja Challenge cupin voitot.

Lukuisia valintoja all-stars miehistöön MM ja Olympiaturnauksissa.

Ym...


Olisi tehnyt upean uran NHL;ssä !
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Sergei Makarov oli 80-luvun paras jääkiekkoilija maailmassa
Mielipiteitä nyt voi tietysti olla vaikka minkälaisia, mutta aika kovaa tekstiä latelet noin niinkuin faktanomaisesti. Samaan aikaan jossain kommunistisen ihannevaltion ulkopuolella vaikutti joku Wayne Gretzky.

Puhumattakaan tietysti Raimo Helmisestä, mutta Raipen kutsuminen vain maailman parhaaksi jääkiekkoilijaksi olisi nöyryyttävää vittuilua.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Kyllä Makarov (sekä Larionov) olivat ihan saman kaliiberin pelaajia kuin Gretzky ja Lemieux. Samoin kuin Kasatonov ja Fetisov olivat aikansa parhaita puolustajia.

Helmiseen vertaaminen on totaalisen epäreilua ketään kohtaan.
 
Tretjak?

No toki neukkuilla nimenomaan hyökkääjät olivat ne valovoimaisimmat pelaajat, mutta omassa listassani Tretjak olisi top 5 kamaa. Ihan jo sen perustella, kuinka paljon maalivahdin harjoittelemiseen ja varusteiden kehitykseen mies vaikutti.

Yllättäen itsekin nostaisin Tretjakin aika korkealle. Muistelenko lukeneeni jostain, että häntä olisi sanottu joskus jopa maailman parhaaksi maalivahdiksi? Tietenkin vähän himmentää sekin, että toisinaan edessä olevat pelaajat varmistivat ettei pahemmin vastustaja maaleilla mässäile, mutta oli Tretjak tiukoissakin peleissä. Mikään joukkue ei ollut täysin ylivoimanen jokaisessa pelissä, ei edes Suuri ja Mahtava Neuvostoliitto.
 

kovalev

Jäsen
Mielipiteitä nyt voi tietysti olla vaikka minkälaisia, mutta aika kovaa tekstiä latelet noin niinkuin faktanomaisesti. Samaan aikaan jossain kommunistisen ihannevaltion ulkopuolella vaikutti joku Wayne Gretzky.

Puhumattakaan tietysti Raimo Helmisestä, mutta Raipen kutsuminen vain maailman parhaaksi jääkiekkoilijaksi olisi nöyryyttävää vittuilua.

Aika yleinen mielipide on ja oli, että etenkin 80-luvulla kaksi maailman parasta pelaajaa olivat Gretzky (NHL;ssä) ja Makarov (NHL;n ulkopuolella).
Eräs urheilutoimittaja kirjoitti aikoinaan, että ; " On mahdotonta sanoa, kumpi oli loppujen lopuksi parempi. Kumpikin oli omalla tavallaan niin häikäisevän hyvä ".

Ja miltei mahdotontahan se onkin, mutta oma mielipiteeni perustuu niihin otteluihin ;

1 joita olen nähnyt Gretzkyltä.

2 Niihin otteluihin joita olen nähnyt Makarovilta.

3 Niihin otteluihin joissa he kumpikin ovat yhtäaikaa jäällä.

Näitä otteluita on kaiken kaikkiaan aika paljon. Eli perustan mielipiteeni enemmänkin omin silmin nähtyihin tosiasioihin kuin ennätyskirjoihin ja pienenä kavereilta kuultuihin " faktoihin ".

Mihin sinä perustat oman mielipiteesi ?

Mikä on sinun käsityksesi esim. 80-luvun NHL;n tasosta, kun satoja sinne kykyjensä puolesta kuuluvia pelaajia ei siellä pelannut ?!

Itse arvostan esim. Crosbyn viime kautta enemmän, kuin jotain Gretzkyn normaali 170 - 200 pisteen kautta. Puhutaan aivan eri sarjasta nyt, kun NHL;ssä on oikeasti melkein kaikki parhaat. Tosin koko ajan vahvistuva Venäjän superliiga syö uskottavuutta jo siitäkin asiasta, vai mitä ajattelet siitä ?

Neuvostoliittolaiset muuten kävivät kymmeniä kertoja nöyryyttämässä sekä Team Canadaa, että NHL-seuroja heidän kotijäillään, heidän tuomareillaan ja heidän ehdoillaan. Esim. Sergei Makarov loisti näissä otteluissa lähes poikkeuksetta. Oletko nähnyt Saku näitä otteluita, tai mitä ylipäänsä tiedät niistä ?
Kun Makarov teki monen kanadalaisenkin mielestä hienoimman maalin mitä Kanada/NL otteluissa on koskaan tehty, eli purjehti vaarattoman näköisessä tilanteessa keskialueelta, harhautti varmasti sinunkin suuresti ihaileman Larry Robinsonin 1000-0 ja harhautti vielä maalivahti Pete Peetersinkin, niin minä mietin ensimmäisen kerran sen nähdessäni, että en minä vaan ikinä ole nähnyt Gretzkyn tai (kysykää vaikka Ari Mennanderilta) euroopan kaikkien aikojen jääkiekkoilijan Jari Kurrin tekevän moista. En voisi kuvitellakaan, että voisin joskus nähdä !

Kuinka paljon sinä Saku perustat mielipiteitäsi itse nähtyihin tosiasioihin ja kuinka paljon itse opittuun glooriaan ?

Sen ainoan kerran, kun minä olen nähnyt Gretzkyn jopa ajoittain dominoivan neukkuja vastaan oli se kerta, kun ottelun vihelsi tuomari jota ei kelpuutettaisi edes tämän päivän sm-liigaan. Ilman sitä tuomaria ei olisi koskaan päässyt syntymään muutamaa sellaista maalia, jotka ovat nyt osa tuota glooriaa.

Mutta keskustelua täytyy toki aina olla.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Parhaat neukut koskaan?

Paras:

Vaikea aihe, koska loistavia pelaajia on ollut niin paljon. Ryhdyin katsomaan kiekkoa 1960-luvun lopulla. Niinä vuosina ylivoimainen yksilö eurooppalaisesssa kiekossa oli Anatoli Firsov. Nykyisin sanottaisiin, että samassa paketissa oli täydellinen kahden suunnan hyökkääjä, joka laitahyökkääjänä pelatessaan rakensi ketjunsa peliä ja päätti suuren osan hyökkäysistä siihen aikaan uskomattomalla laukauksella. Olisi ollut todella mielenkiintoista nähdä vuonna 1972 Sapporon olympialaisiin maajoukkueuransa päättäneen Firsovin pelaavan Team Canadaa vastaan syksyllä 1972.

Virtuoosit: Firsovin ohella Harlamov, Maltsev ja Makarov

Rakentajat: Petrov, Shadrin, Bykov ja Larionov, (Starshinovia ja Polupanovia en muista nähneeni. mutta näitä on kehuttu ja Starshinovin olen nähnytkin, sillä hän pelasi tuolloin ikämiehenä 60-luvun lopulla vielä. Keräilykuvissa muistaakseni Spartakin pelipaidassa ja rinnassa kapteenin merkki)(Mutta rakentajat nimenomaan ehdottomasti tässä järjestyksessä). Vaikka Harlamov oli "trojka Petrovan" taitavin, Mihailov tehokkain, oli Petrov kuitenkin viisikkopelin kannalta selvästi tärkeämpi. Kun Harlamov korvattiin aikoinaan välillä Blinovilla, jatkui klap-klap entiseen tapaan.
Ja Petrov oli tämä I-kentällisen yv-pelin aivot. Petrov piti kiekkoa (Right) laidassa kuin raipe ikään. Käytti kiekkoa päädyssä Harlamovilla, joka pörräsi kiekon kanssa. Antoi takaisin Petroville, joka jakoi kiekkoa Lutshenkolle tai Tsigankoville, joka antoi takaisin Petroville. Joka käytti kiekkoa Harlamovilla, joka antoi sen takaisin Petroville... Samaan aikaan maalin edestä viidesti pois hätistetty Mihailov kaarsi jälleen maalin nurkalle, ranteet lukkoon ja Petrovin millimetrin tarkka ja kova poikittaissyöttö pömpeliin. Jollei pakille tai Mihailoville voinut syöttää laukaisupaikkaa, pelasivat Petrov ja Harlamov alueellisen 2-1 yv:n kolmiopelinä, jossa Petrov päätti tilanteen laukaukseen B-pisteiden välistä tai sitten Harlamov nousi päädystä maalin eteen. Joka tapauksessa reboundin pisti maaliin Mihailov.
- Kuka laitettiin kentälle Lutshenkon ja Tsigankovin eteen, kun neukut pelasivat kolmella viittä vastaan? Petrov.
- Kuka kiersi kiekon kanssa koko kentän neukkujen pelatessa alivoimalla ja pelatessa MM-kisoissa toiseksi jäänyttä Tsekkoslovakiaa vastaan? Petrov.
- Petrov lienee aliarvostetuimpia pelaajia näillä listoilla, kun en huomannut kenenkään yksilönä nostaneen häntä esiin. Mutta joukkueen tärkein pelaaja, joka oli myös selvä johtaja joukkueessa. Luonne oli hankala, mikä johti toistuviin kärjöintiin valmentajien ja jääkiekkoliiton (ei Suomen) kanssa. Ja ehkäpä siksi joukkueen kapteenina oli Mihailov, joka oli luonteena sovittelevampi kuin ehdoton Petrov, joka kunnossa ollessaan korjasi yleensä myös pistepörssin voiton (vuonna 1973 MM-kisoissa 10 ottelussa 18+16=34, toisena Mihailov 29 pisteellä ja kolmantena Harlamov 23 pisteellä).

-Shadrin oli kanssa uskomattoman hyvä 2-sentteri, ja tosiaan minunkin mielestä Bykov oli pelaajana Larionovia parempi. Bykov rakensi paremmin ja oli viimeistelijänä parempi. Varsinkin Kamenskin myötä Bykov nousi uudelle tasolle.

Voimahyökkääjät/maalintekijät: Jakushev, Mihailov, Krutov, Kapustin ja Kamenski.
Näitä en järjestykseen osaa laittaa. Jakushev ja Krutov olivat "murtautujia". Kapustinilla oli loistava laukaus suoraan luistelusta, ja Mihailov oli kliininen viimeistelijä alivoimalla, ylivoimalla ja tasakentällisin.
Mihailovin ja Petrovin alivoimabravuuri oli tilanne, jossa "Hymyilevä Majuri" riisti kiekon puolustusalueella ja lähetti sen "silmät kiinni") keskiviivaa kohden kentän oikealle laidalle. Kuin tyhjästä vastustajien puolustajien taakse ilmaantui vääräleuka-Boris, joka päätti läpiajonsa yleensä maalivahdin längistä. Kamenski oli loistava yleispelaaja.

Puolustajat: Ragulin, Vasiljev, Fetisov, Tsigankov, Lutshenko, Kasatonov. Niin ja pakkipari Biljaletdinov-Pervuhin oli parhaimmillaan loistava.
Ragulin oli nuorempana pelaajana melkoisen tehokas puolustaja, mutta 1960-luvun lopulla/70-luvun alussa hänestä on jäänyt mieleen enemmän tällainen puolustava puolustaja, jolla lukemani perusteella oli erittäin hyvät avaukset (eli nykytilastoinnilla syöttöpisteitä olisi tullut varmasti enemmän). Vasiljevin kovuudesta teki Häyrinen Suomen radiossa oikein tavaramerkin. "Kun ison Valerin maila heilahtaa, niin..."

maalivahdeista Tretjak, Myshkinin muutama huippupeli (Challenge cup) ja Belosheikin nuoremmista.

Loistavia olivat myös Shalimov, Drotsdetski (lyhyen ajan varmasti yksi parhaista), Zhluktov. Balderikseen en koskaan saanut oikein "makua". Parhaimmillaan näyttävä pelaaja. Gusevista ei ole jäänyt mieleen oikeastaan muuta kuin kova lämäri.
Lyhyen ajan ketju Golikov-Golikov-Makarov pelasi erittäin viihdyttävää peliä ja teki paljon tärkeitä maaleja.

Summa summarum: parhaat 1969-1989:

1. Firsov
2. Petrov
3. Tretjak
4. Makarov, Harlamov ja Maltsev
7. Ragulin, Vasiljev ja Fetisov
10. Mihailov, Shadrin, Jakushev ja Bykov
14. Krutov, Larionov, Kamenski, Kapustin, Kasatonov, Lutshenko, Tsigankov,
21. Vikulov...
 
Viimeksi muokattu:

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Mihin sinä perustat oman mielipiteesi ?
Pääosin samoihin kuin sinä, joskin sellaisia matseja joissa pelaa vain Makarov, ei Gretzkya, olen nähnyt varmaan aivan liian vähän.

Mikä on sinun käsityksesi esim. 80-luvun NHL;n tasosta, kun satoja sinne kykyjensä puolesta kuuluvia pelaajia ei siellä pelannut ?!
Mielestäni NHL ei ollut tietenkään läheskään samassa asemassa kuin nykyään, mutta silti maailman kovatasoisin liiga.
Tosin koko ajan vahvistuva Venäjän superliiga syö uskottavuutta jo siitäkin asiasta, vai mitä ajattelet siitä ?
Venäjän liiga vahvistuu kiistatta koko ajan, mutta toistaiseksi siellä ei ole montaakaan sellaista pelaajaa, jotka oikeasti olisivat johtavassa roolissa jos pelaisivat NHL:ssä. Morozovit ja kumppanit toki tälläisiä (ehkä) olisivat, mutta kuten sanoin, heitä ei ainakaan vielä ole montaa.

Neuvostoliittolaiset muuten kävivät kymmeniä kertoja nöyryyttämässä sekä Team Canadaa, että NHL-seuroja heidän kotijäillään, heidän tuomareillaan ja heidän ehdoillaan. Esim. Sergei Makarov loisti näissä otteluissa lähes poikkeuksetta. Oletko nähnyt Saku näitä otteluita, tai mitä ylipäänsä tiedät niistä ?
Lultavasti paljon vähemmän kuin sinä, mutta olen kuitenkin nähnyt näitä otteluita. Näkisin kuitenkin, että suurta osaa näissä Neuvostoliiton huikeissa suorituksissa näytteli sikäläinen kiekkojärjestelmä. CCCP:n maajoukkuepelaajille jääkiekko oli heidän koko elämänsä, joten on mielestäni vähän epäreilua verrata heitä esimerkiksi Kanadan maajoukkueisiin, joiden leiritykset olivat mitä olivat. Fakta on toki, että maajoukkueista Neuvostoliitto oli maailman paras.

Lisäksi psykologisesti ajatellen nikkareilla ei ollut näissä otteluissa juurikaan muuta kuin hävittävää.

Kun Makarov teki monen kanadalaisenkin mielestä hienoimman maalin mitä Kanada/NL otteluissa on koskaan tehty, eli purjehti vaarattoman näköisessä tilanteessa keskialueelta, harhautti varmasti sinunkin suuresti ihaileman Larry Robinsonin 1000-0 ja harhautti vielä maalivahti Pete Peetersinkin, niin minä mietin ensimmäisen kerran sen nähdessäni, että en minä vaan ikinä ole nähnyt Gretzkyn tai (kysykää vaikka Ari Mennanderilta) euroopan kaikkien aikojen jääkiekkoilijan Jari Kurrin tekevän moista. En voisi kuvitellakaan, että voisin joskus nähdä !
Gretzkyn suuruus perustui paljolti muihin asioihin kuin mariolemieuxmaisiin häikäiseviin coast-to-coast -yksilösuorituksiin. Wayne oli (mielipidekysymys tietysti) ylivoimaisesti älykkäin jääkiekkoilija ikinä. Hän oli aina askeleen edellä muita jäällä olevilla.

Luulenpa, että jos joku listaisi vaikkapa 50 hienointa jääkiekkomaalia, ei siellä olisi montaakaan Gretzkyn osumaa. Se ei silti laske Gretzkyn suuruutta mielestäni millään tavalla.

Jari Kurri taas on yliarvostettu jääkiekkoilija. Hänen edelleen menee Suomestakin ainakin Teemu Selänne ja Saku Koivu. Euroopasta tietysti monta muutakin.
Kuinka paljon sinä Saku perustat mielipiteitäsi itse nähtyihin tosiasioihin ja kuinka paljon itse opittuun glooriaan ?
Mielestäni olen nähnyt riittävästi erilaista aineistoa jotta voin muodostaa ihan itse päätetyn mielipiteen.

Hieman kärkkäästä vastineestasi päätellen ilmeisesti ymmärsit, että en arvosta neuvostoliittolaista jääkiekkoa tai en ole tutustunut siihen lainkaan. Tämä ei pidä missään nimessä paikkaansa, parhaimmillaan neuvostokiekko oli kauneinta jääkiekko jota on koskaan pelattu. Arvostan myös tuon järjestelmän kirkkaimpia timantteja suuresti. Mutta silti yhtäkaikki, Wayne Gretzky on omissa kirjoissani maailman paras jääkiekkoilija.

.....Saku Koivun jälkeen tietysti ;).
 

KJR_63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport Vaasa. LA Kings
Summa summarum: parhaat 1969-1989:

1. Firsov
2. Petrov
3. Tretjak
4. Makarov, Harlamov ja Maltsev
7. Ragulin, Vasiljev ja Fetisov
10. Mihailov, Shadrin, Jakushev ja Bykov
14. Krutov, Larionov, Kamenski, Kapustin, Kasatonov, Lutshenko, Tsigankov,
21. Vikulov...

Kiitoksia viestistäsi, oli mielenkiintoista lukea.
Tretjakia on vähän vaikea arvioida, kun pelasi "punakoneen" maalivahtina. Miehen taisi usein tulla peleissä vilu, kun ei ollut toimintaa. Hänen maineensa perustuu ilmeisesti lähinnä Kanadaa vastaan käytyihin kamppailuihin ja kanadalaiseen mediaan. Heillä on usein tapa nostaa jalustalle vastustajan maalivahti, kun saavat takkiinsa. Siitä huolimatta Tretjak silti taitaa ansaita arvostuksensa.
Olet aivan oikeassa Petrovista. NL:n aliarvostetuin pelaaja. Toinen mielenkiintoinen nimi listassa on Vikulov. Taisi NL:n ykkösketju olla 1972 muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov (olisiko ollut Sapporossa Harlamov-Maltsev-Firsov?). Siinä ketjussa oli nopeutta ja taitoa aikanaan "satumaisesti".
 

kovalev

Jäsen
Kiitoksia viestistäsi, oli mielenkiintoista lukea.
Tretjakia on vähän vaikea arvioida, kun pelasi "punakoneen" maalivahtina. Miehen taisi usein tulla peleissä vilu, kun ei ollut toimintaa. Hänen maineensa perustuu ilmeisesti lähinnä Kanadaa vastaan käytyihin kamppailuihin ja kanadalaiseen mediaan. Heillä on usein tapa nostaa jalustalle vastustajan maalivahti, kun saavat takkiinsa. Siitä huolimatta Tretjak silti taitaa ansaita arvostuksensa.
Olet aivan oikeassa Petrovista. NL:n aliarvostetuin pelaaja. Toinen mielenkiintoinen nimi listassa on Vikulov. Taisi NL:n ykkösketju olla 1972 muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov (olisiko ollut Sapporossa Harlamov-Maltsev-Firsov?). Siinä ketjussa oli nopeutta ja taitoa aikanaan "satumaisesti".

Tuo on aivan totta, että kanadalaiseen tapaan kuuluu nostaa vastustajan maalivahti jalustalle hävityn ottelun/turnauksen jälkeen ; Tretjak -81, Richter -96, Hasek -98, esimerkkejä riittää. Jos Suomi olisi voittanut WC;n 2004, se olisi kanadassa lyöty "Kipperin" turnaukseksi.

"Ragulin", toit erittäin hyviä pointteja esim. Petrovista esille. Olen samaa mieltä, että Petrov on todennäköisesti yksi aliarvostetuimpia neukkuja, mutta siltikin minun on vaikea nostaa häntä Larionovin, Bykovin tai Maltsevin edelle, vaikkakin kahden suunnan pelaajana Petrov oli varmasti muita mainittuja parempi. Kuitenkin, jos minun pitäisi valita yksi sentteri nl/venäläisistä pelaajista, niin todennäköisesti valitsisin Sergei Fedorovin, mutta ei hänestä tässä yhteydessä sen enempää.
Mihailov taas oli hirveä maalintekijä, mutta mielestäni aika "kankea" neukuksi. Hänen roolinsa todellakin oli sutia karat maalin edestä sisään ja niitähän riitti. Lisäksi Boris oli aikamoinen käskyttäjä, uskoakseni hyvä kapteeni.

Jos puhutaan pelkästään harhautustaidosta, niin Andrei Homutov on ehdottomasti yksi parhaita neukkuja ikinä. Aivan kuten Harlamov, Makarov, Balderis, myös Homutov pystyi tekemään täydessä vauhdissa uskomattomia käännöksiä ja harhautuksia.
Muutenkin tuo Bykovin ketju oli mielestäni neukkujen todellinen ykkösketju jo ajoittain vuosina 87-88 ja viimeistään 89 MM-kisoissa, vaikka KLM oli edelleen mukana. Kamenski kuitenkin oli parhaimmillaan pitelemätön ja huonona päivänä aivan näkymätön, eli ei niitä tasaisimpia suorittajia.

Lisäksi Balderis ja Shepelev on pakko mainita ! Varsinkin jälkimmäisellä maajoukkueura jäi valitettavan lyhyeksi. Yksi tärkeimpiä pelaajia 80-luvun alussa. Mistähän muistan, että Shepeleviä oltiin tuomassa Ilvekseen joskus 80-90 luvun taitteessa ?
Balderisin veroista luistelijaa tuskin tulee enää koskaan ja kikkoja riitti. P-amerikkalainen selostaja oli tohkeissaan ( "Oh`look at those moves with his head up" ), kun Helmut tanssi ripaskaa luistimillaan ja veivasi kiekkoa lavassa katse kiinnitettynä joukkuetovereihin.

Saku ;
Tiedän, että arvostat taitokiekkoa, olethan Ilveksen mies. Tosin sekin on jo aika lailla nostalgiaa.
Lisäksi olen pääpiirteittäin viestisi kanssa samaa mieltä. Väinön loistavaa peliälyä en suinkaan lähde kieltämään, enkä ole sitä koskaan kieltänyt.
Kurri asiassa olen kanssasi täysin samaa mieltä ja olen iloinen, että sinäkin olet sen huomannut. Kun Kurri joskus pelasi neuvostoliittolaisia vastaan maajoukkueessa ja Edmontonissa, hän ei erottunut mitenkään kentällä. Ei kertakaikkiaan millään tavalla ! Kaikkea ei voi laskea "sormuksissa", vai mitä ?

( Olen myös pahoillani siitä, että Saku ja Kovy eivät ole enää ketjukavereita ja että he eivät ehkä saa enää OIKEATA valmentajaa, joka asian tärkeyden ymmärtäisi. Ihan siedettävästi nytkin on mennyt, mutta pari vuotta sitten...)
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kiitoksia viestistäsi, oli mielenkiintoista lukea.
Tretjakia on vähän vaikea arvioida, kun pelasi "punakoneen" maalivahtina. Miehen taisi usein tulla peleissä vilu, kun ei ollut toimintaa. Hänen maineensa perustuu ilmeisesti lähinnä Kanadaa vastaan käytyihin kamppailuihin ja kanadalaiseen mediaan. Heillä on usein tapa nostaa jalustalle vastustajan maalivahti, kun saavat takkiinsa. Siitä huolimatta Tretjak silti taitaa ansaita arvostuksensa.
Olet aivan oikeassa Petrovista. NL:n aliarvostetuin pelaaja. Toinen mielenkiintoinen nimi listassa on Vikulov. Taisi NL:n ykkösketju olla 1972 muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov (olisiko ollut Sapporossa Harlamov-Maltsev-Firsov?). Siinä ketjussa oli nopeutta ja taitoa aikanaan "satumaisesti".

Prahan MM-kisoissa 1972 NL pelasi tosiaan I-ketjulla Harlamov-Maltsev-Vikulov, II-ketjulla Mihailov-Petrov-Blinov ja III-ketjussa olivat Jakushev-Shadrin-(Zimin?). Samalla oli palattu Sapporon jälkeen normaaliin viisikkopeliin sikäli, että ei ollut tätä 1-2-2 järjestelmää, jolla neukkujen I-kenttä oli pelannut Sapporossa. Siinä oli liberona Ragulin, "tukimiehinä/rakentajina/senttereinä" Tsigankov ja Firsov ja kärkimiehinä Vikulov ja Harlamov. Harlamov taitaa muistelmissaan väittää pitäneensä tästä systeemistä, koska se lisäsi "kärkimiehen" vapautta.

Vikulov oli loistava joukkuepelaaja ja vielä vanhoilla päivillään hän ajoi sisään Zhluktovin ja Firsovin numeron (11) perineen Boris Aleksandrovin. Häntä syytettiin "pelkuruudesta" kanadalaisia vastaan pelattujen otteluiden jälkeen, mutta rooli oli iso kuitenkin vuoden 1976 Kanada Cupissa, jonne Neuvostoliitto lähti kokeilujoukkueella jättämällä ns. kaksi ensimmäistä ketjua kokonaan pois. Taisi olla Vikulovin viimeinen turnaus.

Boris Aleksandrovista olisi tainnut tulla tähti, jolleivat ns. muut syyt olisi katkaissut uraa.

Homutov oli hyvä pelaaja ja parani vanhetessaan (Bykovin ja Kamenskin ansiosta?), mutta en kyllä nostaisi häntä sen korkeammalle. Taitavampia lyhyen uran tehneitä olivat mielestäni esim. Aleksander Gerassimov ja Nikolai Drotsdetski.
Balderis oli taitava, hänellä oli hyvä mailatekniikka, mutta hän oli kyllä hieman semmonen tyhjän naruttaja. Siis ratkaisevissa paikoissa tehoa ei löytynyt. (Esim Lake Placidin USA-ottelussa 1980, jolloin paikkoja oli kuin hammaslääkärissä). Ero Harlamoviin ja Makaroviin oli siinä, että he harhauttivat tehdäkseen maalin/luodakseen maalipaikan. Balderis kikkaili vähän niin kuin omaksi huvikseen (loistava taiteilija ja viihdyttäjä kuitenkin). Maltsev oli tässä jossain heidän väliltään.
Luulen lisäksi, että Balderis sai lisähuomiota myös näiden poliittisten syiden takia. Balderis kun oli baltti ja Latviasta niin hän oli jotenkin lähtökohtaisesta eri maata kuin muut neukut. Näin siitä huolimatta, että myös Riikan Dynamo oli sisäministeriön urheiluseura, kuten Moskovan Dynamokin.
Lisäksi 1980-luvulla joukkueessa kävi paljon loistavia pelaajia, joiden paikka joukkueessa ei vakiintunut, koska kaksi ekaa ketjua oli "vakioitu". sama oli 1970-luvulla jolloin neukuilla oli hyökkääjinä pitkän aikaa ZSKA:n ketju, Spartakin ketju, Maltsev ja päivän kunnosta riippuen pari-kolme muuta pelaajaa. (Kapustin, Golikovit, Kryljan (Neuvostosiivet eli ilmavoimat) kolmikosta yleensä joku, useimmiten Lebedev, harvemmin Bodunov ja Anisin. Kolmikkona tämä ketju taisi olla mukana vain vuoden 1973 kotikisoissa.
Myöhemmin sitten Gorkin kolmikosta joku, useimmiten Skvortsov, harvemmin Varnakov ja Kovin. Challenge-cupissa 1979 gorkilaiset pelasivat ketjuna ja pirun hyvin.
Ja vuosina 1977-1980 joukkueessa taiteili "ylimääräinen hyökkääjä" Sergei Makarov, jolla oli pitkään hyvä koti Golikovin veljesten kanssa.

Pikantti yksityiskohta esiin nostamastani listan numero kakkosesta eli Petrovista on se, että vuoden 1981 Ruotsin MM-kisoissa Neuvostoliiton I-ketju oli muodossa Krutov-Petrov-Makarov.

Vielä Petrovista kiteytys ja lisähuomio.
- I-ketjun ylivoimapelin aivot
- Tasakentällisin loistava pelintekijä, syöttäjä ja harhauttaja
- Paras eurooppalainen alivoimapelaaja (hyökkääjistä) 1970luvulla. Ei vaan puolustanut, vaan tehoja tuli alivoimallakin.
- Kapustinin ohella paras laukoja (hyökkääjistä). Kova rannelaukaus, mutta erityisen tunnettu oli hänen kova ja tarkka "puolilämärinsä".
-Teki maaleja, syötti maaleja. Tehoja löytyi kovissa ja tärkeissä otteluissa (kuten myös vähän tunnetulta Shadrinilta), mutta myös heikoimpia maita vastaan.
-Pistepörssin voittaja ja AllStars-pelaaja AINA kunnossa ollessaan niin neukuissa kuin MM-kisoissa.
- Nuorempana miehenä, kun syöttöjä ei neukuissa vielä laskettu, voitti sarjan maalipörssin muistaakseni 50 maalilla (1970).
- Tylsän oloinen olemus, mistä sarkastinen lempinimi "hymyilevä majuri"
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Mikä on sinun käsityksesi esim. 80-luvun NHL;n tasosta, kun satoja sinne kykyjensä puolesta kuuluvia pelaajia ei siellä pelannut ?!

Itse arvostan esim. Crosbyn viime kautta enemmän, kuin jotain Gretzkyn normaali 170 - 200 pisteen kautta. Puhutaan aivan eri sarjasta nyt, kun NHL;ssä on oikeasti melkein kaikki parhaat.

Et voi olla tosissasi. Kanada ja USA tuottivat 80-luvulla huippupelaajia aivan samaa kyytiä kuin nykyäänkin, ja monet näistä pysyivät huipulla vaikka ikää kertyi ja kaikki parhaat eurooppalaiset NHL:ään siirtyivätkin. Esim. Ray Bourque oli maailmanluokan pakki koko 90-luvun. Samoin Al MacInnis. Samoin Chris Chelios. Samoin Scott Stevens. Ja miksei Larry Murphykin ja varauksin jopa Paul Coffey.

Vaan Gretzky oli silti aivan omaa luokkaansa. Väinöllä ei itse asiassa ollut kuin kaksi 170-200 pisteen kautta, mutta tarkastellaan ne nyt pois kuljeksimasta:

1982-83: Gretzky 196 pistettä, seuraavaksi paras 124, eurooppalaisia 10 parhaan sakissa 3 kpl (paras sijalla 2).

1986-87: Gretzky 183 pistettä, seuraavaksi paras 108, eurooppalaisia 1 kpl (toinen).

Ja vertailun vuoksi...

2006-07: Crosby 120 pistettä, seuraavaksi paras 114, eurooppalaisia 2kpl (kuudes).

Mutta tämä on toki otsikon vierestä, joten pahoittelut.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Et voi olla tosissasi. Kanada ja USA tuottivat 80-luvulla huippupelaajia aivan samaa kyytiä kuin nykyäänkin, ja monet näistä pysyivät huipulla vaikka ikää kertyi ja kaikki parhaat eurooppalaiset NHL:ään siirtyivätkin. Esim. Ray Bourque oli maailmanluokan pakki koko 90-luvun. Samoin Al MacInnis. Samoin Chris Chelios. Samoin Scott Stevens. Ja miksei Larry Murphykin ja varauksin jopa Paul Coffey.

Vaan Gretzky oli silti aivan omaa luokkaansa. Väinöllä ei itse asiassa ollut kuin kaksi 170-200 pisteen kautta, mutta tarkastellaan ne nyt pois kuljeksimasta:

1982-83: Gretzky 196 pistettä, seuraavaksi paras 124, eurooppalaisia 10 parhaan sakissa 3 kpl (paras sijalla 2).

1986-87: Gretzky 183 pistettä, seuraavaksi paras 108, eurooppalaisia 1 kpl (toinen).

Ja vertailun vuoksi...

2006-07: Crosby 120 pistettä, seuraavaksi paras 114, eurooppalaisia 2kpl (kuudes).

Mutta tämä on toki otsikon vierestä, joten pahoittelut.

Pointti taisi olla kuitenkin se, että 1980-luvun ja 1990-luvun NHL:n vertaamisessa täytyy ottaa huomioon joukkueiden tasoerojen kaventuminen, koska Euroopan parhaimmat jääkiekkoilijat pelasivat poikkeuksetta sarjassa 1990-luvulla. 1980-luvulla siellä pelasi vain parhaimmat ruotsalaiset, suomalaiset ja muutama loikannut tsekki ja slovakki, vai pitäiskö sanoa "tsekkosslovakki".

Mitä tulee Gretskyyn, niin hän oli pelaajatyypiltään sellainen, että Euroopassa pelatessaan hänen olisi pitänyt opetella tyystin toisenlainen pelityyli. Ei Neuvostoliiton maajoukkueeseen olisi esimerkiksi otettu pelaajaa, joka suurimman osan aikaa surfailee vastustajan siniviivalla ja syttyy pelaamaan vasta kiekon saatuaan. Eikä se ole oikein mahdollista enää tämän päivän NHL:ssäkään. vaikka joukkueita roolitetaankin tavallista enemmän.
Lyhyesti: Edmontonin joukkue ja Team Canada pyrkivät menestykseen antamalla Gretzkylle mahdollsimman vapaat kädet. Muut tekivät sen kovan työn, että kiekko saatiin hyökkäysalueelle, jonka jälkeen loistavalla yksilöllä oli vapaudet luoda peliä miten tykkäsi. Tämä ei taasen tarkoita, etteikö Gretzky olisi ajatellut joukkueensa ja maansa menestystä, tai arvostanut hänen menestyksen eteen töitä tehneitä kanssapelaajia.
Neuvostoliittolaisessa kiekkoajattelussa pyrittiin rakentamaan mahdollisimman tasapainoinen joukkue. Joukkue koostui kentällisistä, joissa toki kaikilla oli omat roolinsa ja tehtävänsä, mutta kukaan neuvostopelaaja ei esimerkiksi ikään, koskaan saanut niin vapaata roolia kuin Gretzkyllä.
Mentaliteetti oli erilainen ja on edelleen erilainen (Vaikka lähentymistä on tapahtunut rajusti) ja sen vuoksi tehopisteillä vertaaminen ei kerro kuin asian jonkun puolen.
Jos lähdetään sellaiseen turhaan ja keinotekoiseen ajatusleikkiin, että Firsovilla, Maltsevilla, Harlamovilla, Petrovilla ja Makarovilla kullakin olisi ollut kuvitteellisissa NHL-joukkueissaan kaksi neljän miehen ryhmää, joiden kanssa he olisivat olleet kentällä luisteluaan säästellen ja liukuen vaanien tilaisuutta "iskuun", niin niin luulenpa, että hekin olisivat tehneet aika läjän pisteitä.

Mutta yhtä kaikki: hienoja pelaajia niin Gretzkyt kuin Makarovitkin.
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Pointti taisi olla kuitenkin se, että 1980-luvun ja 1990-luvun NHL:n vertaamisessa täytyy ottaa huomioon joukkueiden tasoerojen kaventuminen, koska Euroopan parhaimmat jääkiekkoilijat pelasivat poikkeuksetta sarjassa 1990-luvulla. 1980-luvulla siellä pelasi vain parhaimmat ruotsalaiset, suomalaiset ja muutama loikannut tsekki ja slovakki, vai pitäiskö sanoa "tsekkosslovakki".

Totta, eikä minulla olekaan mitään tuota ajattelutapaa vastaan. Gretzkyn ylivoimaa ei voi kuitenkaan tuon pointin perusteella vähätellä.

On myös totta, että Gretzky sai jäällä vapaat kädet, mutta mitäpä muutakaan sellaiselle nerolle olisi kannattanut tehdä? Gretzkyn tapauksessa se periaate toimi parhaiten, vaikka useimpien pelaajien kohdalla se olisi ollut tuhoon tuomittu idea. Kaikki vastustajat tiesivät, kenet piti pysäyttää, mutta eipä tuo käytännössä auttanut.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Totta, eikä minulla olekaan mitään tuota ajattelutapaa vastaan. Gretzkyn ylivoimaa ei voi kuitenkaan tuon pointin perusteella vähätellä.

On myös totta, että Gretzky sai jäällä vapaat kädet, mutta mitäpä muutakaan sellaiselle nerolle olisi kannattanut tehdä? Gretzkyn tapauksessa se periaate toimi parhaiten, vaikka useimpien pelaajien kohdalla se olisi ollut tuhoon tuomittu idea. Kaikki vastustajat tiesivät, kenet piti pysäyttää, mutta eipä tuo käytännössä auttanut.

NHL-peleissä ei kukaan uskaltanut yrittää pysättämistä, ja eurooppalaisten joukkueiden tyyliin yksittäisen pelaajan "pysäyttäminen" ei yleensä kuulunut.

Kai ymmärsit: Gretzky oli ylivoimainen pistemies, silloin, siinä sarjassa, hänelle joukkueessaan räätälöidyillä ehdoilla. Nykyisillä pelitavoilla ja viisikkopuolustuksilla hän ei yhtä ylivoimainen pistemies olisi ollut.

Aivan samanlaisia neroja olisivat olleet Firsov, Makarov, Harlamov, Maltsev tai Petrov, jos heillä olisi ollut siinä sarjassa mahdollisuus pelata yli 30 minuuttia/ottelu vapaassa roolissa.

Pieni ajatusleikki: Jos Petrov teki Neuvostoliiton sarjassa vuonna 1970 51 maalia 21 syöttöä 43 ottelussa (Mihailov teki 44 ottelussa 40+15 ja Harlamov 33+10 33 ottelussa). Todennäköisesti ketjun takana pelasivat Tsigankov ja Lutshenko. Molemmat tekivät 4 maalia noin 40 ottelussa), niin 80 ottelussa olisi Petroville voinut siis tulla lähes sata maalia, Mihailoville ja Harlamoville 75 maalia mieheen ja puolustajille 8 maalia mieheen. Tuolloin ei syöttöpisteitä juurikaan laskettu, euroopassa reboundmaaliin merkittiin vain maalintekijä, ei syöttäjää ja kakkossyöttöjä ei merkitty ollenkaan ja syöttötilastoista päätellen tilastoihin päässeen syötön on täytynyt olla varsinainen lätty. mutta jos sekä ykkös- ja kakkossyötöt olisi laskettu ja ja otetaan huomioon Petrovin ketjun pelityyli (Jossa Petrov kunnossa ollessaan voitti pistepörssit ym.), olisi pörssilukemat Petrovilla voinut olla 80 ottelussa kaiken kaikkiaan 95+130=225. Ja vuoden 1972 tulokset silmällä pitäen, ei Neuvostoliiton sarja mikään heikkotasoinen ollut. Sieltä löytyi koko 1970-luvun kovia joukkueita, vaikka moskovalaiset sarjaa dominoivatkin.

Nykyisillä NHL-tähdillä ei ole mahdollisuutta pelata samankaltaisessa vapaassa roolissa kuin Gretzky aikoinaan, ja siksi pistemäärät jäävät pienemmiksi. Kyllä. Nämä Crosbyt, Malkinit, Ovetskinit ovat taidoiltaan aivan samaa luokkaa kuin Gretsky. Jos Detroit olisi aikoinaan peluuttaanut Fedorovia pelkästään hyökkäävässä roolissa, ja 30 minuuttia 19 minuutin sijaan, olisi pisteitä tullut 1990-luvun paljon kovempitasoisessa NHL:ssä ihan eri määriä kuin nyt. Tämän takia suuri 99 ei ollut aivan niin suuri kuin pisteennätykset äkkipäätään voi näyttää.

Oliko hän tuon 70- ja 80-lukujen paras pelaaja NHL:ssä? Itse nostaisin kokonaisvaltaisina jääkiekkoilijoina hieman aikaisemmin loistaneet Gilbert Perreaultin ja Phil Espositon hänen edelleen.
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
No eipä Crosbynkaan kohdalla voida puhua vielä mistään puolustavasta hyökkääjästä. Ja eikös se Väinökin vieraillut toisinaan omalla alueellaan puolustamassa? Alivoimaakin mies pelasi, vaikkakin vain hyökkäystaitojensa ansiosta. Crosbyt, Malkinit ja Ovetskinit ovat kyllä kiekonkäsittelytaidoiltaan vähintään Gretzkyn veroisia ja todennäköisesti häntä parempiakin, mutta yhtä hyviä pelaajia he eivät suinkaan ole (tosin Crosbyn suhteen on vielä toivoa), sillä kenelläkään heistä ei ole Gretzkyn peliälyä. Sitä paitsi Gretzkykin olisi nyt taitavampi, jos olisi syntynyt 20 vuotta myöhemmin.

Tästä vapaasta roolista ja sen hyödyntämisestä voidaan ottaa myös venäläinen esimerkki: Pavel Bure oli 90-luvun jääkiekkoilijoista se, jonka roolia rajoitettiin kaikkein vähiten maailmassa. Bure oli nopein pelaaja NHL:ssä, yksi taitavimmista hyökkääjistä kiekon kanssa ja kaiken lisäksi tappavan tehokas viimeistelijä. Mutta hänellä ei ollut Gretzkyn tai Lemieux'n peliälyä eikä hän osannut käyttää ketjukavereitaan hyödykseen juuri lainkaan (tosin parempi hyökkäävä pakki olisi toki auttanut). Eikä niitä pisteitä sitten rooliin ja taitoihin nähden kauhean hirvittävästi tullutkaan.

Ja muuten, jos painotat kokonaisvaltaisuutta niin paljon, niin millä perustein nostat Phil Espositon esim. Bobby Orrin edelle?
 

Jouni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Big River Prospects
Original 21!

Tässä keskustelussa ei ole ollenkaan huomattu mainita, että NHL on laajentunut jo 30:een joukkueeseen. Omasta mielestäni 1980-luvun NHL oli kauttaaltaan kovatasoisempi kuin se on nykyisin, taitavia pelaajia oli enemmän kuin nyt joka joukkueessa. Marty Reasoner ei olisi mahtunut NHL-joukkueeseen silloin, eikä moni muu.

Laajentumisen yhteydessä taitopohjakin on väljähtynyt. Toki harjoittelu, ruokavalio ja blah blah on mennyt eteenpäin samalla.

Sergei Makarov mainittiin aikaisemmin maailman parhaaksi pelaajaksi. NHL:ssä hän oli hyvän luokan sergeisamsonov, ylivoimaspesialisti. Hieno taitopelaaja, jonka peliä oli ilo katsella jos tilaa oli kiekolle ja miehelle. Mutta maailman paras? Ensin olisi hyvä olla vaikka Calgaryn paras. Saavutukset Neuvostoliitossa toki kiistattomat.

Wayne Gretzkyn pysäyttämisestä kannattaa kysyä samaan aikaan liigassa pelanneilta pelaajilta. Hänet olisi pysäytetty jos häneen olisi osuttu aivan varmasti. Lopulta uran lopettamiseen vaikuttaneet selkävaivat alkoivat taklausten ansiosta.

Mielenkiintoisia mielipiteitä ja jossitteluja. Pelaajien, kuten Sergei Fedorovin, Steve Yzermanin tai vaikka Joe Sakicin suuruutta osoittaa nimenomaan mielestäni se, että nämä hyväksyivät rooleja, joilla mestaruuksia voitettiin vaikka samalla omat pisteluvut kärsivät.

Mitä Wayne Gretzkyyn tulee, jokainen joka vähänkään seurasi Waynen peliuraa muistaa hänen pelanneen ykköspenaltykillerinä myös. Hän ei pelkästään odotellut yläpäässä toisten petaamia paikkoja.

Onneksi joku mainitsi Bobby Orrin keskustelussa. Mitä NHL-pelaajiin tulee, tuskin kukaan on koskaan ollut yhtä ylivoimainen muihin pelaajiin nähden kentällä. Kenenkään muun panos ei ole vaikuttanut yhtä paljon pelipaikan pelaamisen muuttumiseen kuin Bobbyn. Omasta mielestäni NHL:n historian paras pelaaja Wayne Gretzkyn kanssa, ehkä paras urheilija joka on koskaan pelannut jääkiekkoa.

Mielestäni nykypäivän suuria voidaan alkaa vertaamaan gretzkyihin ja orreihin sinä päivänä kun heidän sormissaan alkaa näkyä Stanley Cup-sormuksia.

Mielipiteistä on toki turha kiistellä.
 
Viimeksi muokattu:

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
No eipä Crosbynkaan kohdalla voida puhua vielä mistään puolustavasta hyökkääjästä. Ja eikös se Väinökin vieraillut toisinaan omalla alueellaan puolustamassa? Alivoimaakin mies pelasi, vaikkakin vain hyökkäystaitojensa ansiosta. Crosbyt, Malkinit ja Ovetskinit ovat kyllä kiekonkäsittelytaidoiltaan vähintään Gretzkyn veroisia ja todennäköisesti häntä parempiakin, mutta yhtä hyviä pelaajia he eivät suinkaan ole (tosin Crosbyn suhteen on vielä toivoa), sillä kenelläkään heistä ei ole Gretzkyn peliälyä. Sitä paitsi Gretzkykin olisi nyt taitavampi, jos olisi syntynyt 20 vuotta myöhemmin.

Tästä vapaasta roolista ja sen hyödyntämisestä voidaan ottaa myös venäläinen esimerkki: Pavel Bure oli 90-luvun jääkiekkoilijoista se, jonka roolia rajoitettiin kaikkein vähiten maailmassa. Bure oli nopein pelaaja NHL:ssä, yksi taitavimmista hyökkääjistä kiekon kanssa ja kaiken lisäksi tappavan tehokas viimeistelijä. Mutta hänellä ei ollut Gretzkyn tai Lemieux'n peliälyä eikä hän osannut käyttää ketjukavereitaan hyödykseen juuri lainkaan (tosin parempi hyökkäävä pakki olisi toki auttanut). Eikä niitä pisteitä sitten rooliin ja taitoihin nähden kauhean hirvittävästi tullutkaan.

Ja muuten, jos painotat kokonaisvaltaisuutta niin paljon, niin millä perustein nostat Phil Espositon esim. Bobby Orrin edelle?

No niin Bobby Orr tietty myös.

Makarov oli Galgaryssa jo rajusti uransa ehtoopuolella. Erilainen pelifilosofia. Koko ura pelattu viisikkona, nyt olisi pitänyt pelata enemmän itselle. Kai siinä kerättiin enemmänkin eläkerahoja, kuin tehtiin uutta uraa.

Parhaimmat pelaajat ovat olleet pirun taitavia aina, mutta se mikä on muuttunut on tila. Aika ja tila on puristettu koko ajan pienemmäksi. Se tarkoittaa myös vähemmän pisteitä.

Myös Pelaajien keskimääräiset ominaisuudet ovat paljon parempia kuin ennen. joukkueiden sisällä tasoerot ovat siis aikaisempaa pienempiä, kuin myös joukkueiden välillä. Pelit tiukempia ja vähämaalisempia. Vähemmän tehopisteitä.
 
Viimeksi muokattu:

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Laitanpa tähän yleisön pyynnöstä huolimatta oman top kymppini. Tässä vain pelaajat jotka olen itse nähnyt jäällä, ei siis Firsoveja ja muita ennen 80-lukua pelanneita.

1-6

Krutov - Larionov - Makarov

Fetisov - Kasatonov

Tretjak



Kentällinen jollaista ei ole ennen ollut eikä jälkeen tullut. Parasta jääkiekkoa mitä olen ikinä nähnyt, ja olen nähnyt sitä paljon. Edes Gretzky - Kurri -tutkapari parhaimmillaan ei tarjonnut tällaisia hetkiä. Koko kentällinen ukkoja täysin samalla aaltopituudella - jossain mihin vastustaja ei koskaan ylettynyt. Puhdasta magiaa.


7. Helmut Balderis

Riian pikajunalle ei aikanaan olisi vastusta kyennyt tarjoamaan kuin EHKÄ Paul Coffey ja Reksa Ruotsalainen. Edelleen paras jääkiekkoilija luistimilla mitä olen koskaan nähnyt.


8. Aleksander Mogilny

Neuvostokiekon tulevaisuus ei halunnut olla neuvostokiekon tulevaisuus. Meni pois, ja se oli Buffalon, Vancouverin ja New Jerseyn onni. Ehkä hieman Torontonkin. Maaginen pelimies.


9. Zinetula Biljaletdinov

Se tappelu Lake Placidissa 1980 ei unohdu koskaan.


10. Sergei Kapustin

Ihan kelpo ukko muistaakseni.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
7. Helmut Balderis

Riian pikajunalle ei aikanaan olisi vastusta kyennyt tarjoamaan kuin EHKÄ Paul Coffey ja Reksa Ruotsalainen. Edelleen paras jääkiekkoilija luistimilla mitä olen koskaan nähnyt.

OT
loistavista luistelijoista on itselle jäänyt pikkupoikana mieleen tsekoslovakina Bohuslav Eberman. Onko muistikuva väärä? Googlesta ei miehestä löydy juuri mitään, mutta muistan Juha Jokisenkin maininneen aina selostuksissaan "tuulenopea eberman" tms.

joku vanhempi jolla parempia muisitikuvia voisi kertoilla
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
OT
loistavista luistelijoista on itselle jäänyt pikkupoikana mieleen tsekoslovakina Bohuslav Eberman. Onko muistikuva väärä? Googlesta ei miehestä löydy juuri mitään, mutta muistan Juha Jokisenkin maininneen aina selostuksissaan "tuulenopea eberman" tms.

joku vanhempi jolla parempia muisitikuvia voisi kertoilla

Bohuslav Ebermann oli 1948 syntynyt pelaaja, joka oli myös minun muistikuvani mukaan erityisen nopea luistelija. Nousi maajoukkueeseen vasta lähempänä 30 ikävuotta 1970-luvun puolivälin tienoilla. Ei siis ollut mukana 60- ja 70-lukujen vaihteessa kuten esimerkiksi ikätoverinsa Vladimir Martinec, joka omasta mielestäni oli Tsekkoslovakian 1970-luvun paras ja tärkein hyökkääjäpelaaja. Oman muistikuvani mukaan Ebermann pelattiin usein puolittaiseen läpiajoon kovalla poikittaissyötällä, jonka Ebermann otti haltuunsa taitavasti, eikä puolustajat ehtineet hätiin, kun Ebermann polki laidan puolelta maalin eteen. Muistaakseni kohtalaisen tehokas viimeistelijä paikan saatuaan. Hyvin hyökkäävä pelaaja ja nimenomaan viimeistelijä.

Wikipedia tiesi kertoa Ebermannista seuraavaa: Ebermann pelasi useimmiten samassa ketjussa Josef Augustan ja Ivan Hlinkan kanssa Tšekkoslovakian maajoukkueessa. Hän oli nopeimpia luistelijoita ja yksi harvoista pelaajista, jotka pystyivät muuttamaan suuntaansa täydestä vauhdista. Ebermann pelasi Tsekkoslovakian liigassa 12 kautta ja 427 liigaottelua joissa hän teki 211 maalia. Maaotteluita hän pelasi 177 ja teki niissä 80 maalia.

Wikipediasta edelleen:
jääkiekon olympiahopea 1976
jääkiekon maailmanmestaruus 1977
kuudet jääkiekon maailmanmestaruuskisat vuosina 1974-81
Tšekkoslovakian mestaruus vuosina 1969, 1970.

Vuoden 76 maailmanmestaruuskisat, joissa tsekit voittivat jäivät häneltä väliin. Oli mukana kaksissa olympialaisissa: 1976 ja 1980 ja vuoden 1976 Kanada Cupiossa, jossa Tsekkoslovakia oli loppuottelussa Kanadaa vastaan. Mestaruuden lisäksi Ebermann oli neljä kertaa MM-hopealla ja kerran pronssilla.
 

kovalev

Jäsen
Tässä keskustelussa ei ole ollenkaan huomattu mainita, että NHL on laajentunut jo 30:een joukkueeseen. Omasta mielestäni 1980-luvun NHL oli kauttaaltaan kovatasoisempi kuin se on nykyisin, taitavia pelaajia oli enemmän kuin nyt joka joukkueessa. Marty Reasoner ei olisi mahtunut NHL-joukkueeseen silloin, eikä moni muu.

Laajentumisen yhteydessä taitopohjakin on väljähtynyt. Toki harjoittelu, ruokavalio ja blah blah on mennyt eteenpäin samalla.

Sergei Makarov mainittiin aikaisemmin maailman parhaaksi pelaajaksi. NHL:ssä hän oli hyvän luokan sergeisamsonov, ylivoimaspesialisti. Hieno taitopelaaja, jonka peliä oli ilo katsella jos tilaa oli kiekolle ja miehelle. Mutta maailman paras? Ensin olisi hyvä olla vaikka Calgaryn paras. Saavutukset Neuvostoliitossa toki kiistattomat.

Wayne Gretzkyn pysäyttämisestä kannattaa kysyä samaan aikaan liigassa pelanneilta pelaajilta. Hänet olisi pysäytetty jos häneen olisi osuttu aivan varmasti. Lopulta uran lopettamiseen vaikuttaneet selkävaivat alkoivat taklausten ansiosta.

Mielenkiintoisia mielipiteitä ja jossitteluja. Pelaajien, kuten Sergei Fedorovin, Steve Yzermanin tai vaikka Joe Sakicin suuruutta osoittaa nimenomaan mielestäni se, että nämä hyväksyivät rooleja, joilla mestaruuksia voitettiin vaikka samalla omat pisteluvut kärsivät.

Mitä Wayne Gretzkyyn tulee, jokainen joka vähänkään seurasi Waynen peliuraa muistaa hänen pelanneen ykköspenaltykillerinä myös. Hän ei pelkästään odotellut yläpäässä toisten petaamia paikkoja.

Onneksi joku mainitsi Bobby Orrin keskustelussa. Mitä NHL-pelaajiin tulee, tuskin kukaan on koskaan ollut yhtä ylivoimainen muihin pelaajiin nähden kentällä. Kenenkään muun panos ei ole vaikuttanut yhtä paljon pelipaikan pelaamisen muuttumiseen kuin Bobbyn. Omasta mielestäni NHL:n historian paras pelaaja Wayne Gretzkyn kanssa, ehkä paras urheilija joka on koskaan pelannut jääkiekkoa.

Mielestäni nykypäivän suuria voidaan alkaa vertaamaan gretzkyihin ja orreihin sinä päivänä kun heidän sormissaan alkaa näkyä Stanley Cup-sormuksia.

Mielipiteistä on toki turha kiistellä.

Pidätkö ihan oikeasti 80-luvun NHL;ää kovempitasoisena, kuin tämän päivän ? Viitsitkö kirjoittaa hieman laajempaa analyysiä miksi näin ?

Mitä Makaroviin tulee, niin sehän nyt vielä olisi puuttunut, että yli kolmekymppinen, käytännössä koko uransa samassa ketjussa ja täydellisen erillaisessa ympäristössä ja kulttuurissa pelannut muukalainen olisi paukuttanut heti kärkeen jonkun 150 pinnan kauden NHL ;ssä !
Ei edes Makarov ollut niin ylivoimainen, vaikka käsittämätön mies olikin.
Minkälainen rooli muuten mahtoi olla Sergeillä Calgaryssa, tuskin oli ykkösketjun ja 25-30 min. mies ?
Minusta faktat huomioon ottaen Makarovin tulokaskausi oli huippuhyvä, enkä usko, että Gretzky olisi pystynyt pinna/ottelu tahtiin, jos hänet olisikin myyty L.A;n sijasta vaikkapa Moskovan Spartakiin.

Makarov näytti suuruutensa esim. 80-luvun Kanada-cup otteluissa, sekä Superseries-otteluissa, joissa hän oli usein aivan pitelemätön, vaikka välillä hakattiinkin aivan ...tanasti. Saman voisi tässä yhteydessä sanoa monista muistakin neukuista. (Muistanet varmaan Jouni, että esim. 87 Kanada-cup finaaleissa KLM teki kaksi alivoimamaalia Kanadan "unelmaviisikkoa" vastaan)

Ja KLM-ketjun aivothan oli annettu laihalle professorille, Makarovin ensisijainen tehtävä oli tehdä maaleja ja niitä tulikin reilusti. Aivan sama ketä oli vastapuolella.
 

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Makarov näytti suuruutensa esim. 80-luvun Kanada-cup otteluissa, sekä Superseries-otteluissa, joissa hän oli usein aivan pitelemätön, vaikka välillä hakattiinkin aivan ...tanasti.

Ei kai tähän nyt pidä heittää vielä Gretzkyn saldoja 80-luvun maaotteluista? Vihjeenä mainittakoon että se löytyi näitten turnausten pistepörssien karjestä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös