Eli Kärpät on lyötävissä, koska niillä ei ole pelitapaa, toisin kuin JYPillä?
Tulee mieleen piru ja raamattu ja nykyinen poliittinen debatti. Kaiken saa väänneltyä haluamakseen ja perään, että kännissä ja läpällä.
Ymmärtääkseni kirjoitin, ettei Kärppien ja JYPin välistä gäppiä synny pelitavallisesti tai valmennuksellisesti, vaan rahallisesti., missään teksti ei totea, ettei Kärpillä pelitapaa olisi. Hämmästelen, kuinka moisen saa tekstistäni kaivettua, edes vitsillä.
Verrokiksi koetin laittaa tosiasian, että sitten kun Kärpät lähtee operoimaan sinne CHL - tasolle, jossa useampi operoi samalla, jollei kovemmallakin lompakolla, tulos on lauluun jo aikaisessa vaiheessa. Eikä tämä edes koske Kärppiä yksinomaan, vaan suomalaista liigakiekkoa kokonaisuudessaan, voi ajatella, että massin suhteen suomessa on kolme ylivertaista roopeankkaa, Hifk, Tappara ja Kärpät. Ne pärjäävät liigassa loistavasti, no, ainakin kaksi kolmesta, koska sillä miljoona enemmän sijoittamalla glooria liigassa on sinetöity, mutta sitten kun joutuvat saman tason veljien joukkoon euroopan tasolla, ovat laulussa samantien.
Liigan tämän hetkinen vaade ei siis johda näiden rikkaiden possujen kilpailukykyyn kv - tasolle, koska liigan voi viedä vähemmälläkin puristuksella, kun haastajia juurikaan ei ole. Sampo siis myllää rahaa, mutta ei laatua.
Silti, Kuten kirjoitin, Kärpät oli parempi eilen oikeutetusti ja se ero tulee kärjen takaisessa laadussa, mutta se ero ei ole pelkästään Kärppien ja JYPin välillä. Tällä hetkellä ainoastaan Tappara on tasavahva haastaja Kärpille, Hifk riittäisi paperilla, mutta valmennus mietityttää ja Lukon toivoisin nousevan edes tuonne Hifkin tasolle, jotta vaade tasolliseen kehittämiseen liigassa tulisi myös kärjelle, muutenhan tässä ollaan kun takavuosien puola: kaksi joukkuetta koko maassa ja keskenään ratkovat mestaruuden vkl turnauksessa.
edit.
Vielä tuli mieleen tarkentaa kirjoittamaani, että se ei koske pelkästään sitä rahaa joka syydetään rosteriin ja valmennukseen, vaan pitää ymmärtää ja nyt yksinkertaistan, että organisaatio/seura on kuin kakku, organisaatio on se pohja, scouttaus, utj ja valmennus täyte ja kuorrutus ja pelaajat sitten nompparelleja koristamaan. Kun kaikki tukee toisiaan ja yhteispeli toimii, kynttilä on sitten ne menestykset, johon seura pystyy kokonaisuutena, muuten ei edes pystykään.
Kysymys kuuluu, että riittääkö liigakiekolle/organisaatioille vain pärjääminen omassa sarjassa ja siellä fokuksen pitäminen ja kiltisti pelaajien kasvattaminen parempiin kakkuihin? Vai pitäisikö oivaltaa, että parempaankin kakkuun olisi mahdollisuus, kun fokus on oikea. Siinä pohjaa pohdinnalle.
