Oisko mitenkään mahdollista, että mitään peikkoa ei ole? Kerho ei ole ollut mitenkään erityisesti huippujoukkue viime vuosina. HIFK on kuitenkin hiukan paremmin rakennettu joukkue ja resurssit ovat vähän paremmalla tasolla. Kerho hävisi eilen yksinkertaisesti paremmalle joukkueelle. Lisäksi valmistautuminen peliin ei mennyt ihan putkeen tällä kertaa.
Tässähän se on hienosti tiivistetty. Ennen peliä kun katsoi rostereita vierekkäin, vaikka nyt puolustuksien osalta niin kyllähän itku meinasi päästä. Tasoero Liigan huipun ja pienien seurojen välillä on huima ja on entisestään kasvanut viime vuosina. Yhtälö olisi vähän liiankin helppo, mikäli se eniten Sisua ja perkelettä omaava joukkue voittaisi aina.
Ja siis viimeksi kun Kerho on HIFK:ta alistanut Nordiksella oikein kunnolla taitaa olla 2010. Silloinkin Rautakorven joukkueet lähti lähinnä puolustamaan ja nojaamaan jumalamoodi-Lassilaan. Samalla uskottiin että primessä pelanneet Viitaluomat, Vihkot ja Laakkoset ovat tehokkaita omissa paikoissaan.
Pennanen vaikutti aika levolliselta eilen ottelun jälkeisessä haastattelussa. Kerho pyrkii korkeaan prässiin ja oikeasti aktiiviseen pelaamiseen, mikä jo lähtökohtaisesti mun mielestä osoittaa kiveksiä niin valmennusjohdolta kuin pelaajiltakin. Pelitapa on arka ja jos vuotaa vähänkin jostakin kulmasta, niin HIFK:n tasoinen jengi rankoo armotta. Kääntöpuoli: Ässät oli Kerhon prässin kautta keskiviikkona kusessa ja Kerho sai todella mehukkaita riistoja. Ja pakkohan sitä kilpailuetua on jostakin löytää. Jos kaikki bottom kahdeksan Liigajengiä perustaisi pelinsä perinteiseen Meidän peliin ja makaavaan trappiin (esim. Saipa ja Ilves) niin Kerholle kävisi heikosti.
Haukkukaa idealistiksi, mutta juuri Kerhon historia ja seuratraditio velvoittaa aktiiviseen ja hyökkäävään pelitapaan. Sitä vaalitaan nyt silläkin riskillä, että välillä tulee turpaan.
Eteenpäin! Olen tykännyt Kerhon tyylistä kentällä ja sen ulkopuolella nyt parin viikon ajan. Makee, energinen ja nuorekas jengi.