Finaaleissa Mavsin vahvuus on juuri tuo syvyys, sekä heittopeli. Siellä on kuitenkin varaa laittaa rotaatio pyörimään vähän eri tavalla kuin Heatilla, joka ihan ymmärrettävästi perustaa pelinsä todella paljon Lebron-Wade-Bosh -kolmikon ympärille. Dallasilla Dirk on se ykkösviulu, mutta Terry, Kidd, JJ, Marion, Chandler ja Peja antavat hyvää tukea. Pejalta voisi odottaa enemmänkin, mutta sitten kun homma rullaa ja Mavs saa pelattua äijiä kaaren taakse vapaaksi niin kyllä sieltäkin noita Lakers-sarjan neljännen matsin tasoisia suorituksia voi odottaa ihan huoletta. Toki tuossa matsissa Lakersin puolustus oli vähän mitä oli, mutta silti, 6/6 kaaren takaa.
Korin alla vähän pelottaa Mavsin kantilta katsottuna, jotenkin tuntuu vain ettei Chandler ihan riitä. Haywood nyt menee siinä stunttina, mutta isoa ruutua on Chandlerillekin nyt tarjolla. Dirk nyt ei ole koskaan omaan silmään vakuuttanut puolustuksessa, kyllä ne vahvuudet on hyökkäyspäässä vaikkei miestä nyt miksikään heikoksi linkiksikään voi haukkua oman korin lähellä. Ei vaan ole sellainen isojen miesten pysäyttäjä vaikka vartta kyllä löytyisi siihenkin.