Kanada–USA 3–2 JA 67:22
(0–2, 2–0, 0–0, 1–0)
laukaukset 32–25
Maalikooste IIHF:n Vimeo-tilillä
Näihin MM-kisoihin päättyi ainakin toistaiseksi USA:n viiden perättäisen maailmanmestaruuden ja olympiavoiton valtakausi, minkä olisi toki pitänyt päättyä jo 2019. Mistään alkusarjassa nähdystä ylikävelystä ei ollut kyse, mutta koko turnauksessa asteen nälkäisemmältä näyttänyt Kanada käänsi loppuottelun lopulta itselleen. Ylimääräistä motivaatiota taisi antaa epäonnistuminen vuonna 2019 ja USA:n mahdollisuus nousta maailmanmestaruuksien määrässä tasoihin Kanadan kotijäillä.
Kanada
51 Victoria Bach – 29 Marie-Philip Poulin – 19 Brianne Jenner
15 Melodie Daoust – 10 Sarah Fillier – 24 Natalie Spooner
6 Rebecca Johnston – 40 Blayre Turnbull – 26 Emily Clark
27 Emma Maltais – 20 Sarah Nurse – 11 Jill Saulnier
47 Jamie Lee Rattray (13. hyökkääjä)
3 Jocelyne Larocque – 14 Renata Fast
42 Claire Thompson – 23 Erin Ambrose
17 Ella Shelton – 21 Ashton Bell
25 Jaime Bourbonnais
35 Ann-Renee Desbiens 23/25 - 67:22
(38 Emerance Maschmeyer)
USA
26 Kendall Coyne Schofield – 14 Brianna Decker – 21 Hilary Knight
24 Dani Cameranesi – 12 Kelly Pannek – 37 Abbey Murphy
16 Hayley Scamurra – 18 Jesse Compher – 13 Grace Zumwinkle
28 Amanda Kessel – 25 Alex Carpenter – 36 Lacey Eden
11 Abby Roque (13. hyökkääjä)
5 Megan Keller – 3 Cayla Barnes
2 Lee Stecklein – 4 Caroline Harvey
15 Savannah Harmon – 9 Megan Bozek
19 Jincy Dunne
29 Nicole Hensley 29/32 - 67:22
(33 Alex Cavallini)
Ottelun pöytäkirja PDF-tiedostona (104 kb)
(
PDF löytyy myös tämän viestin liitetiedostona ihan siltä varalta, että IIHF tekee jonkun sivustomuutoksen ja PDF-tiedostot häviävät bittiavaruuteen.)
Vaikka Kanada saikin lopulta nostaa ottelun päätteeksi mestaruuspokaalia kultamitalit kaulassa, ottelu alkoi heidän kannaltaan yhtä heikosti kuin turnauksen avausottelu Suomea vastaan. USA oli terävänä maalinedustalla ja johti avauserän jälkeen jo 0–2.
Kanada tuli toiseen erään ihan erilaisella ilmeellä ja ensimmäinen ylivoima tuottikin kavennuksen. Reilut kaksi minuuttia myöhemmin kiekko oli jälleen USA:n maalissa ja ottelu alkoi tasatilanteessa ikään kuin uudestaan.
Seuraavaa maalia piti odottaa kuitenkin aina jatkoajalle asti. Kevään 2019 katastrofin jälkeen jatkoaikasääntöjä oli muutettu loppuottelun osalta siten, että mestaruudesta pelattaisiin 20 minuutin jatkoeriä aina ratkaisuun asti. Ratkaisuun ei tarvittu jatkoaikaa kuitenkaan kuin 7:22, joten vanhoillakin säännöillä olisi vältetty voittolaukauskilpailu. Toki jatkoaika pelattiin 3vs3 jääkiekkona, joten senkin mielekkyydestä mestaruuden ratkaisemisessa voidaan olla montaa mieltä.
Espoon kisoissa puolikuntoisena kaukalossa pyristellyt Marie-Philip Poulin ikuisti viimeistään nyt itsellensä jonkinlaisen "Captain Clutch"-arvonimen. Hänellä oli vyöllään jo 2–0-voittomaali Vancouverin olympialaisten loppuottelusta, sekä 3–2-jatkoaikamaali Sotshin olympialaisista. Nyt hän viimeisteli 3–2-jatkoaikaosuman myös MM-loppuottelussa. Kapteenilta ei voi juuri tuon enempää enää odottaa edestä johtamista.
Peliaikoja katsellessa kiinnitti huomiota, että vielä turnauksen viimeisessä jatkoajalla venyneessä ottelussakin Kanada kuormitti avainpelaajiaan merkittävästi enemmän. Mistään Suomen peleissä nähdystä räikeän epätasaisesta peluuttamisesta ei ollut kyse, mutta yllätti hieman, että USA:n leveän kokoonpanon tasainen peluuttaminen ei sitten kuitenkaan ollut ollut avain mestaruuteen. 5vs5-jatkoajalla tai edes 4vs4-jatkoajalla tuolla olisi voinut olla enemmän merkitystä. Niin tai näin tämä lopputulos lisää varmasti sähköä helmikuun olympialaisia vastaan ja tuo sentään edes pientä vaihtelua joukkueiden voimasuhteisiin.