Naisten maajoukkue

[lunde]

Paikka jenkkiyliopistossa ja siellä naisjoukkuessa on arvokkaampi kuin paikka liigan nelosketjussa tai Mestiksessä.

Raflaavasti rajattu, mutta tavallaan tuokin on näkökulmakysymys. Entä jos käännän kysymyksen niin, että kumpi noista pelaajista pelaa todennäköisemmin jääkiekkoa olympialaisissa?

 

[JypFabu]

Ikäväähän se on, että Jyväskylässä tilanne on tuollainen. Me (tai ainakaan minä) emme tiedä, miten siellä on yritetty pelaajia rekrytä. Voihan se olla, että hommia on paiskittu kellon ympäri huhtikuun lopusta alkaen. Sinä nyt vaan lähtökohtaisesti ajattelet, että siellä on lyöty hanskat tiskiin.

No toki, asiat voi mieltää monin tavoin, mutta yleensä, jos se näyttää siltä ja tuoksuu siltä, se on yleensä sitä. Ehkä tämäkin jossain vaiheessa tulee perattua julkisuudessakin, niin tiedetään paremmin, siis jos nyt joku yleensä viitsii moiseen mitään huomiota kiinnittää.

Minä melkein liiton päättäjänä löisin rahallisen porkkanan niille seuroille, jotka tosissaan panostaa naisten jääkiekkoon edustustasolla ja tietty valvonnan, että rahat menee sinne minne tarkoitettukin.

 

[juba]

Onko muuten toisen polven naiskiekkoilijoita maajoukkueessa? Eli äiti tai Isä on pelannut lähellä Suomen kärkeä?

 

[lunde]

@juba: Ainakaan nykyisistä Naisleijonista ei tule nyt äkkiseltään mieleen ketään, mutta Tyttöleijonia edusti kesäkuussa U18-ikäluokan MM-kisoissa TPS-puolustaja Nella Berg. Näillä vihjeillä varmaan arvannetkin, kuka on se maajoukkuetta edustanut ykköskierroksen kolmosvaraus, joka on hänen vanhempansa.

 

[Peluuri]

Todennäköisesti näin on, että yksilötaidoissa suomalaiset ovat perässä varsinkin pohjoisamerikkalaisiin verrattuna. Etenkin Tšekki-pelissä, mutta myös Unkari- ja Japani-pelissä näytti joukkueen puskiessa ja kuskatessa kiekkoa myös siltä, että eihän suomalaiset osaa edes syöttää tai vastaanottaa syöttöjä.

En osta kuitenkaan ihan suorilta tuota, että suomalaispelaajat olisivat pudonneet taitotasossa muiden eurooppalaisten ja japanilaisten kyydistä. Sama väite esiintyi täällä keskustelupalstalla jo ennen noita Rädyn kommenttejakin. Hän tietysti näkee pohjoisamerikassa paljon ihan maailman eliittiä, johon juuri kukaan suomalainen ei yllä, mutta varmasti haluaisi Suomen olevan silti maailman paras joukkue naisten turnauksissa.

Unkari- ja Japani-sijoitusottelut eivät ole mielestäni kovin edustavia mittareita suomalaisten osaamisesta, koska pelaajien ja joukkueen potentiaalista jäi jostain syystä niin paljon käyttämättä. Tšekki-pelissä vastassa oli paremmin organisoitu joukkue, minkä vuoksi Suomi näytti moneen otteeseen kädettömältä. Viisikkopelillisestä takamatkasta huolimatta Naisleijonat olisi silti ihan hyvin voinut paketoida sen pelin jo kolmannessa erässä. Tai ilman jatkoajan karkeita virheitä voittaa vielä jatkoajalla tai rankkareilla.

Pitää myös kyetä pettymyksestä huolimatta näkemään tuloksen taakse. Olen pannut merkille, että monet ahdistuvat suuresti, jos heille todetaan onnen/ sattuman ratkaisseen voittajan tai jos heille todetaan, ettei parempi voita aina. Mutta kyllähän Suomi oli pelillisesti ylivoimainen ainakin Japania vastaan, vaikkei pelannutkaan tasollaan sekavan tilanteen takia. Japanin lailla jyrän alla oleva joukkue voittaa ehkä yhden matsin kahdestakymmenestä. (1 / 20) No Suomi pelasi jokatapauksessa surkean turnauksen tasoonsa nähden. Toivolan/ Puputin ja Tapanin massiivisen hölmöilyn takia se oli ehkä tavallaan oikeutettuakin - vaikutti se sitten suoritukseen tai ei. Suomi on edelleen (toistaiseksi) maailman 3. paras naiskiekossa. Sitä kyllä toivoisi, että kukaan ei höpöttäisi Kanadan ja USA-n saavuttamisesta mitään, eihän siinä ole mitään järkeä. Miten huonompi voi saavuttaa paremman, jos paremmalla on kaikki harjoitteluun liityyvät osa-alueet valovuoden edellä.

 

[cashew]

Miesten liigajoukkueiden osakeyhtiöiden suuntaan minä kohdistaisin enemmän painetta kuin junnuyhdistysten talouden kiristämiseen. Näissä keskusteluissa on esiintynyt esimerkiksi sellainen ajatus, että miesten liigalisenssin yhtenä ehtona olisi, että organisaatiolla pitää olla olemassa naisten joukkue. Yksinään jo tuokin nostaisi naisten jääkiekon asemaa ja tasoa Suomessa.

Nyt aletaan olemaan tietyllä tapaa asian ytimessä. Ammattimaisen tai edes puoliammattilaisen toiminnan pyörittäminen kun sopii yleensä melko huonosti ry:n tyyppiseen toimintaan. Tai varsinkaan, jos puhutaan aikuisten ihmisten harrastustoiminnasta, mitä iso osa suomailaisesta naiskiekkoilusta ikävä kyllä on. Ei voida kaiketi olettaa, että tällainen joukkue pyörii miinusbudjetilla ja maksajat ovat poika- (ja tyttöjoukkkueiden) pelaajat sekä heidän vanhemmat. Eli mun pointti on, että naiskiekkoon pitää ilman muuta panosaa, mutta se ei voi tapahtua joidenkin ihan muuhun toimintaan osallistuvien kustannuksella. Naisten kiekkoon on varmasti saatavilla x määrää sponsorieuroja, mutta itse uskon, että miesten Liiga-joukkueet pystyisivät tällä teemalla keräämään sen verran extra-euroja samassa markkinassa, että yhtälöstä jäisi molemmille hyvää käteen.

 

[Håkanhead]

Mutta sieltä junnusarjoista on poikien mahdollisuus harrastaa tavoitteellisesti. Jos olet lahjakas niin se rahallinen satsaus voi tuottaa jopa ammatin. Naisilla näin ei ole.

Edelleenkin joudun kysymään, mitä sitten? Johtuuko tämä siitä että;

A) miesten lätkä kiinnostaa ja näin myös mahdollistaa ammattimaisen toiminnan
VAI
B) Naisviha elää sekä voi hyvin ja miesten joukkueurheilu kiinnostaa ainoastaan sen takia, että sinne kaadetaan rahaa ja lehdet kirjoittaa sekä telia/viaplay/discovery näyttää otteluita.

Kiinnostus->raha(mainostajat/sponsorit)->ammattilaisuus.

Tuossa yläpuolella se on pähkinänkuoressa. Nyt yritetään skipata se tärkein vaihe, eli ihmisten kiinnostus lajiin. Voisi sanoa, että tällä hetkellä naisten jääkiekon kohtelu on reilua. Jos ihmisiä ei kiinnosta, niin miksi ihmeessä seurojen/liiton pitäisi tukea(enemmän kuin tällä hetkellä) tuotetta, joka ei yksinkertaisesti kannata?

 

[Glove]

Likaa saavat silti rahaa. Mielipiteitä toki mahtuu maailmaan.

Näin paljon Naisleijonat saavat valtiolta rahaa – perinnelajin pomolta suorat sanat: "Iso määrä on mennyt harakoille"

Naisjääkiekkoilijat ovat saaneet merkittävää tukea valtiovallalta, kun moni muu talviurheilulaji sinnittelee omillaan.

www.is.fi

 

[Korkin Torpedo]

Entäpä jos tyttöjä ei niin hirveästi kiinnosta pelata jääkieekoa? Kai nyt jokainen saa valita mitä harrastaa.

Naisten pesiksellä ymmärtääkseni menee ihan hyvin, johtuuko siitä että tytöt tykkää pelata mieluummin pesistä kuin lätkää, vai jostain mystisestä naisvihasta jääkiekkoilussa?

Itse tiedän parikin tyttöä jotka pelaa poikien joukkueissa ja kyllä porukka on enemmänkin liekeissä siitä että tytöt on mukana. Ja molemmat on tytöt on jo maajoukkueen ympyröissä mukana.

 

[Animal]

Ainoa keino on kasvattaa nais- ja tyttökiekkoilijoiden harrastajamääriä ja kerätä rahaa toimintaan sponsoreilla, talkoilla, tapahtumilla yms, mitä muutkin joukkueet tekevät.

Kirjoitin aiemmin yhdessä ensimmäisistä omissa viesteissä näin ja siihen vähemmän yllättäen ei ole tullut kommentteja. Naisvihasta ja muusta identiteettipoliittisesta hevonpaskasta on kyllä syytetty. Vastauksena pääosin toistuvaa uhriutumista, ulkopuolisten syyttelyä ja tekosyiden keksimistä ja ratkaisuksi vaaditaan lisää resursseja (eli rahaa) joiltakin muilta, kenellä ei itselläkään ole niitä resursseja rajattomasti jaettavaksi.

Vaaditaan valittamalla ja negatiivisuuden kautta joidenkin muiden kustantamaa oikoreittiä, mitä missään muussakaan urheilulajissa ei ole naisilla ollut tarjolla. Vastaavaan negatiiviseen keskusteluun ja valittamiseen en ole törmännyt sen enempää pesäpallon, koripallon, ringeten, amerikkalaisen jalkapallon tai lentopallon piirissä.
Toistan vielä itseäni: Jokainen suomalainen jääkiekkoseura perustaa varmasti tyttö- ja naiskiekkoilijoille pelaajapolun luistelukoulusta aikuisiin, jos on vain harrastajia. Ei vaan pidä odottaa, että joku muu tekee sen työn harrastajien houkuttelemiseksi. Se lähtee perusasioista ja ensimmäinen niistä on, että maajoukkueet kaikissa ikäluokissa ovat korkeimman ammattimaisuuden ja esimerkillisyyden mittatikku.

 

[lunde]

Kirjoitin aiemmin yhdessä ensimmäisistä omissa viesteissä näin ja siihen vähemmän yllättäen ei ole tullut kommentteja.

Ainakin minä olen mielestäni kommentoinut, että juuri tuota on tehty nyt ainakin 40 vuotta, kun naiset ovat pelanneet virallisesti jääkiekon Suomen mestaruudesta, eikä lajin asema ole kovin paljon parantunut naisten sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta.

Ainakin silloin 80-luvulla monessa seurassa naiset kyllästyivät tappelemaan, että saivat edes jäävuoroja. Ymmärtääkseni HIFK:n naisten ensimmäinen yrityskin päättyi jokseenkin tällaisissa olosuhteissa, vaikka olivat juuri voittaneet SM-pronssia. 25 vuotta myöhemmin seurassa päätettiin yrittää uudestaan kunnolla ja myös miesten organisaation runsaalla tuella, koska naisten jääkiekossa nähdään kasvumahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia.

Naisleijonien kilpailijamaissa naisten jääkiekkoon on panostettu kritisoimallasi "ulkopuolisella rahalla". Se on fakta. Ei siellä ole oltu jotenkin ahkerampia talkoilemaan ja keräämään sponsoreita. Toki me voidaan Suomessa jatkaa apurahapotin prosentuaalista vertaamista kateellisiin ampumahiihtäjiin, mutta silloin muut maat menevät naisten jääkiekon arvokisatasolla Suomesta jossain vaiheessa lopullisesti ohi.

Suomen sisällä ei ole yhtään toista lajia, jossa on osattu miesten kohdalla ratkaista näin hyvin taloudelliset haasteet todellisen täysiammattilaisuuden osalta ja jossa on näin räikeä ero samaa lajia pelaavien naisten olosuhteisiin. Ja tosiaan naisten Suomen mestaruudesta on pelattu nyt 40 vuotta, että ihan uusi asia se naisten jääkiekkokaan ei enää ole Suomessa.

En ymmärrä tätä liiton, miesten joukkueiden ja lajien seuraajien keskuudessakin yleisenä esiintyvää taistelua naisten jääkiekkoa kohtaan. Eikö olisi kaikkien etu, että suomalaisittain mammuttiasemaan paisunut laji voi hyvin myös naisten ja tyttöjen pelaamana? Onko suomalaiselle jääkiekolle jotenkin parempi, että muut maat ajaa Suomesta ohi ja kotimaassakin tytöt ja naiset valitsee jonkin toisen lajin?

 

[lunde]

Nykyisinhän on tuo Girls Hockey Day-tapahtuma. jonka avulla tyttöjä yritetään saada jääkiekkoharrastuksen pariin, ja suuren suosion se on kerännytkin. Seuraava GHD-tapahtumahan on reilun kuukauden päästä. Se on ainakin hyvä alku pelaajamäärän kasvattamiseen, mutta ei yksinään riitä. Lisää toimenpiteitä tarvittaisiin niin liitolta kuin seuroiltakin.

Menee ehkä hieman ohi naisten maajoukkueeseen liittyvästä keskustelusta, mutta tokihan pelaajamassan kasvattaminen lajia harrastavien tyttöjen kautta liittyy pitkällä tähtäimellä maajoukkueeseenkin. Jatkan siis hieman aiheesta silläkin riskillä, että menee otsikon vierestä.

Jääkiekkoliitto uutisoi tänään viime kauden tyttökiekkodiplomeista. Kyse on siis seurojen palkitsemisesta tyttökiekkotoimin järjestämisen ansiosta ja tyttöjen rekrytoinnin onnistumisesta. Vaikka kasvu onkin hidasta, niin sitä on kuitenkin tapahtunut, sillä kultatason on tavoittanut edellisen kauden viiden seuran sijaan nyt yhdeksän seuraa. Samoin yhteensä diplomin saavutti edellisen kauden 17 seuran sijaan 33 seuraa.

Diplomin eri tasojen kriteerit löytyvät tarkemmin liiton sivuilta, mutta tässä vielä tiivisti lainauksena:

Kultaseura

Neljä avointa rekrytointitapahtumaa tytöille (esim. GHD, koulukiertue yms.)
Viikoittainen harjoitustapahtuma tyttöryhmälle
Osallistuminen Girls Global Game -tapahtumaan
Osallistuminen Mini Aurora Cupiin
Osallistuminen U10-U15 tyttöjen pelitoimintaan

Hopeaseura

Kaksi avointa rekrytointitapahtumaa tytöille (esim. GHD, koulukiertue yms.)
Viikoittainen harjoitustapahtuma tyttöryhmälle
Osallistuminen Girls Global Game tai Mini Aurora Cup -tapahtumiin esim. seuran nimeämän yhteyshenkilön toimesta alueen tytöistä kokoamalla joukkueella
Seura on aktiivinen tyttöjen harrastus- ja pelitoiminnan kehittämisessä

Pronssiseura

Yksi avoin rekrytointitapahtuma tytöille (esim. GHD, koulukiertue yms.)
Kerran kuussa pidettävä harjoitustapahtuma esim. alueelta kootulle tyttöryhmälle
Seura osallistuu aktiivisesti alueen tyttökiekkotoiminnan kehittämiseen

Kriteerit ovat monin tavoin vielä aika vaatimattomia ja voin kuvitella, että tätäkin tullaan tähän ketjuun varmasti mollaamaan. Jostain tuokin homma pitää kuitenkin aloittaa. Ainakaan kynnys ei ole kovin iso päästä jo tuolle pronssitasolle. Kaikki pienetkin edistysaskeleet kuitenkin edistävät tyttöjen ja naisten jääkiekkoa.

 

[Undrafted]

Kysyn uudelleen: Millainen olisi miesten liigan taso, ellei siitä maksettaisi palkkaa? Tämähän on toki kehä; laisten lätkä on täysin harrastepohjaista joka totta kai vaikuttaa tasoon. Sitten sanotaan että se on "itkua" kun sanotaan että heikko taso johtuu osin resursseista.

Mikä olisi miesten liigan palkkataso, jos katsomossa olisi alle tuhat ihmistä ja maksu-tv:tä ei tilaisi kukaan tai fanituotteita myytäisi laajemmin? Miten tienaavat pääsarjatason käsipalloilijat tai uppopalloilijat verrattuna jääkiekkoileviin kollegoihinsa? Ei lajit, liigat tai joukkueet ole mitenkään tasa-arvoisia.

 

[juba]

Tämä on taas melko turha viesti, mutta jos saataisiin joku tosi tv naisjääkiekkoilijoista niin naisetkin voisi innostua katsomoon. Toki vain liigatasolle.

 

[Hawk #22]

Ottamatta nyt kantaa siihen ketä pitää tukea ja millä summalla, niin kyllähän suurin ongelma tällä hetkellä Naisten SM-Liigan kasvattamisessa ja samalla Naisten maajoukkueen tason nostamisessa on Jääkiekkoliiton toiminta.

Voin ottaa omasta näkökulmastani eriin Korisliigan, joka oli pitkään kadonnut jonnekin Elisan omien kanavapakettien taakse ties kuinka pitkäksi aikaa. Eipä tullut pieneen mieleenkään hankkia tällaista kanavapakettia vain koripalloa varten, varsinkin kun en sitä koskaan edes katsonut muutenkaan. Pari vuotta sitten tähän tuli muutos ja Korisliiga siirtyi Ruutu+:n alle. Sen lisäksi tuli podcastia, erilaista somesisältöä ja ylipäätään näkyvyyttä, minkä ansiosta aloin hieman kiinnostumaan ja nyt katson sellaiset 15-25 ottelua kaudessa ja ensi kaudella aion myös käydä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ihan katsomassa Korisliigaa paikanpäällä. Kaikki tämä johtui pelkästään siitä, että Korisliiga siirtyi kanavapaketin alle, jonka olin hankkinut jo muutenkin.

Naisten SM-Liigan televisiointi ja näkyvyys on tällä hetkellä suorastaan käsittämättömän huono. Kuten @lunde on aiemmin todennut, Naisten SM-Liigaa näytetään liiton omassa, huonosti toimivassa ja laatuun nähdeen kalliissa Leijona-tv:ssä, maajoukkueen harjoituspelit on jossain Vierumäellä ja sarja on kokonaisuudessaan haudattu tilastopalveluineen muiden juniori-, harraste- ja divarisarjojen taakse. Potentiaalinen katsojaryhmä on siis on lapsien vanhemmat, jotka haluavat katsoa omien lapsiensa pelejä. Ei ole podcasteja, ei ole mitään merkittävää somepöhinää sarjan ympärillä, eikä edes omia verkkosivuja. Saati sitten, että sarjalla olisi pääsponsori, jonka hankkimisesta on puhuttu 5 vuotta. Aiemminhan Naisten SM-Liiga näkyi myös Ruutu+:sta ja jopa näitä pelejä tuli ihan mielellään katsottua silloin tällöin.

Omien kokemuksieni mukaan myöskään yhdelläkään Ry:llä ei ole intressiä tehdä tyttöjen harrastamisesta vaikeaa tai vaikeuttaa harrastajamäärien kasvua. Jokainen harrastaja (tyttö tai poika) ja sitä myötä joukkue tuo seuralle lisää rahaa, enemmän jäävuoroja ja resursseja, joilla voivat parantaa harjoitusolosuhteita, palkata valmentajia tai käyttää muuten seuran toimintaan. Tämähän on nähtävissä jo ihan siinä, että liigajoukkueet perustavat ns. harrastejoukkueita, joissa kausimaksut ovat pienempiä, mutta kuitenkin sellaisia, että Ry kerää niistä voittoa ja pystyy lisäämään tarvitsemiaan jäävuoroja, joita voidaan sitten jakaa myös niille A-, B- ja C-junnujen edustusjoukkueille. Ry:n kannalta on sitten toisaalta myös ihan yhdentekevää tuleeko näistä harrastajista ammattipelaajia vai pysyvätkö harrastelijoina. Edustusjoukkueiden ylläpitäminen niin naisissa kuin miehissä taas auttaa siinä, että pelaajamääriä on helpompi pitää korkealla ihan jokaisessa ikäluokassa, kun on teoriassa suora polku luistelukoulusta edustusjoukkueeseen.

Siitä olen tosin myös samaa mieltä, että Oy:n pitäisi antaa naisten edustusjoukkueelle ainakin sellaiset toimintaedellytykset, että Liigajoukkueella olisi oma edustusjoukkue myös Naisten puolella, joko SM-Liigassa tai ainakin Naisten Mestiksessä. Tästä Oy:lle tulisi ainakin imagohyötyjä, mahdollisia lisätuloja katsojien ja harratajamäärien potentiaalisen kasvun seurauksena ja toki myös paremmin voiva Ry hyödyttää pidemmän päälle myös Oy:tä. Tarkennan vielä, että toimintaedellytykset tarkoittaa mielestäni vain a) päätoiminen valmentaja, b) ilmainen pelaaminen naisten edustusjoukkueessa ja c) päätoiminen kehityspäällikkö/urheilutoimenjohtaja/mikä titteli nyt onkaan sopiva, jonka tehtävänä on markkinoida seuraa, hoitaa sponsoreita, hommata pelaajia ja tehdä muita joukkuetta kehittävää toimintoja. Nämäkin tosin mielestäni vain siinä määrin kun naisten edustusjoukkue ei pysty kattamaan kuluja itse, eli Oy toimii vain "takaajana" sille, että kyseiset toiminnot saadaan hoidettua vaikka naisten joukkueen tulovirrat sakkaisivat. Kaikki ylimenevä raha taas sitten menisi suoraan niihin pelaajien palkkioihin, lisäresurssien hankkimiseen ja palkkaamiseen, mutta tämä pitää tulla naisten edustusjoukkueen työllä, eikä Oy:n tukemana. Nythän vaikuttaa päällepäin siltä, ettei Naisten SM-Liigassa ihan älyttömästi tehdä mitään sellaista näkyvää, joka saisi potentiaalisia katsojia, jääkiekon seuraajia tai sponsoreita kiinnostumaan.

Näillä edistysaskelilla voisi sitten olla mahdollista saada jollain aikavälillä ammatillaispelaajia tai puoliammattilaispelaajia Naisten SM-Liigaan, jotka voisivat auttaa myös maajoukkuetta. Nyt vain vaikuttaa siltä, että suurin keskustelu pyörii 20 apurahaurheilijan ympärillä, mikä on isossa kuvassa vain pieni murunen parantaa naisten jääkiekon tasoa tai ammattimaisuutta Suomessa.

 

[lunde]

Siitä Vierumäen Leijonaluolan seinälle vähän motivaatiotaulua.

Linkki: https://twitter.com/IIHFHockey/status/1567112038517710849

Olympiavuoden elokuussa pelattavien MM-kisojen hyvä puoli on, että jos korona suo, revanssia ei tarvitse odottaa vuotta, vaan reilun puolen päästä on taas uusi MM-turnaus. Tosin kolikon kääntöpuoli on, että muutoksiinkin on tavallista vähemmän aikaa eli jo vuoden kestänyt tilanne jatkuu edelleen. Olen edelleen samaa mieltä, että IIHF laajensi liian pian MM-kisojen pelaamisen myös olympiavuosille, vaikka muutos onkin sinänsä hyvä. Päätös tapahtui vasta viime syksynä, eikä siitä puhuttu julkisesti ainakaan kovin paljon sitä ennen.

Onneksi Suomen maajoukkueringin pohjataso on kaikesta huolimatta kuitenkin edelleen maailman TOP 4 -tasolla, vaikka B-lohkosta lähdetäänkin kirimään takaisin tutummille sijoituksille. Nyt vaan palaset oikeaan järjestykseen antamatta tasoitusta muille pelillisesti tai ulkourheilullisilla häiriötekijöillä.

Vaikka muutoksia on epäilemättä edessä, täytyy silti toivoa, että tämä nöyryyttävä turnaus ei kuitenkaan johda siihen, että pelillisesti joukkuetta kannattelevat pelaajat päättävät maajoukkueuransa ja leijonapaitaa jää kantamaan vain parikymppisiä tulevaisuuden lupauksia. Toivottavasti se Espoon MM-kisojen jälkeen alkanut monta vuotta kestänyt enemmän tai vähemmän hallittu sukupolvenvaihdos jatkuu edelleen muutama pelaaja kerrallaan, eikä puoli joukkuetta kerrallaan.

 

[Redimor]

Mikä olisi miesten liigan palkkataso, jos katsomossa olisi alle tuhat ihmistä ja maksu-tv:tä ei tilaisi kukaan tai fanituotteita myytäisi laajemmin? Miten tienaavat pääsarjatason käsipalloilijat tai uppopalloilijat verrattuna jääkiekkoileviin kollegoihinsa? Ei lajit, liigat tai joukkueet ole mitenkään tasa-arvoisia.

Hyvinhän nuo hengissä selvisivät koronastakin vaikkei katsomoissa ollu yhtään katsojaa isoon osaan peleistä.

Juu juu, heittohan tämä mutta tehdäänhän tänä päivänä paskasta musiikistakin markkinoinnilla tulosta, niin miksei naisten lätkästäkin voisi tehdä?

 

[juba]

Hyvinhän nuo hengissä selvisivät koronastakin vaikkei katsomoissa ollu yhtään katsojaa isoon osaan peleistä.

Juu juu, heittohan tämä mutta tehdäänhän tänä päivänä paskasta musiikistakin markkinoinnilla tulosta, niin miksei naisten lätkästäkin voisi tehdä?

Kyllähän NHL on melko suosittua vaikka suurin osa on flipperikiekkoa kaukalon koon takia ja vain noin 3 minuuttia pelissä kiekko pysyy hallussa.

 

[5hole]

Aika jännä juttu, ettei ole näkynyt lainkaan. Ihan esimerkkinä, joka siis valtakunnan perspektiiviin zoomattuna on ikävänkin yleinen asia, on itse kannattamani seura JYP, joka taas luopui sarjapaikastaan ja työstään naisten kiekon eteen ja tämä ei ole siis edes kerta ensimmäinen. Ilmoitus, ettei löydy riittävästi pelaajia, jotta sarjaa voisi pelata, herättää heti kysymyksen, että millä aktiivisuudella seura on naisten kiekkoa eteen päin vienyt? Ollaanko oltu enempi passiivisia, menköön painollaan vai onko oikeasti laitettu rukkaset kouraan ja tehty jotakin asian eteen.

Kyllä ne ikävästi siellä rakenteissa ja panostuksissa syyt sepät tuppaa olemaan. Valtakunnallisesti tämä ei lie edes mitenkään harvinaista. Muutama seura on panostanut ja niissä on menty eteenpäin ja JYP ei ole edes opiskelija kaupunkina, jossa on liikuntatieteen laitos, kyennyt löytämään mestikseen riittävästi pelaajia. Kummasti tätä pystyy muut lajit, pesäpallo etc. hyödyntämään, eli onko JYP ollut oikeasti aktiivinen ja kääntänyt kivetkin asian eteen? Veikkaan että ei.

Minun on vaikea löytää muita syitä, kuin arvostuksen puute ja syyt yleensä on pelossa, että nykymenoon tulee muutoksia, siis muutosvastarinnassa ja pelossa mitä se vaikuttaa vakiintuneisiin käytäntöihin ja kustannuksiin, vaikka olisi selkeä polku nähtävissäkin, se noilla perustein yleensä esitetään pelkkänä kuluna ja olosuhteiden heikennyksenä, ihan ideologisin syin, kun kukaan ei viitsi ottaa pännää kouraan selvittää asioita todella.

Siis tämä kuulostaa tutulta myös seurassa jossa itse olen vaikuttanut.
Seuran päästä ei tukea löydy tyttö tai naiskiekolle ja panostus on hyvin näennäistä. Rivien välistä tuntuu tuon olevan täysi kirosana seurassa. Hyvin vähänlaista markkinointia tai suunnittelua ollut seuran puolelta esim. valtakunnalliseen GHD:n. Viime vuonna taisi olla ihan yksittäinen facebook päivitys asiaan.
Se tiedetään että täälläkin olisi vanhoja pelaajia jotka olisivat innookaana auttamassa seuraa esim. tyttökiekkokoordinaattorina ihan palkattakin, kävisivät esittelemässä toimintaa ja pitäisivät vaikka teemajäitä tutustumista silmällä pitäen. Seuraa ei kiinnosta vaikka tiedossa on ettei ole todellakaan siitä kiinni etteikö olisi varaa toteuttaa. Itsehän näen tuossa mahdollisuuden erottua tällä alueen seuroista nimenomaan sillä, että koitettaisiin tuoda tyttökiekkoa esille. Omakin yritykseni olisi valmis tukemaan tällaista toimintaa reilulla rahallisella panoksella ja tiedän myös että niitä olisi enemmän ketkä nimenomaiseen tarkoitukseen tukieuroja ks. seuralle toisivat.

Täälläkin jo lopetettu naisjoukkue sinnitteli pienillä pelaajamäärillä useamman vuoden ihan vain siitä syystä, että joukkueen valmentajat ja joukkueenjohtaja saivat revittyä/kuskattua/taiottua pelaajia naapurikunnista mukaan. Parhaimmillaan taisivat käydä 100km päästä itse hakemassa ja maksoivat siirtomaksutkin omasta pussista että löytyi edes se 10 kenttäpelaajaa. Lopulta seuran päästä vedettiin matto alta ja ei yhdistetty seuraavaa juniorijoukkuetta (U18) naisiin vaan hylättiin vähät naispelaajat ja vuosi tämän jälkeen ei olekaan enää edes tyttöjoukkuetta. Pelitasollisesti tuo U18 sarja ja naisten Suomi-Sarja olivat hyvin lähekkäin ja kustannuksiltaan naisten sarja olisi ollut pienempi...

 

[Alavaari]

Kriteerit ovat monin tavoin vielä aika vaatimattomia ja voin kuvitella, että tätäkin tullaan tähän ketjuun varmasti mollaamaan. Jostain tuokin homma pitää kuitenkin aloittaa. Ainakaan kynnys ei ole kovin iso päästä jo tuolle pronssitasolle. Kaikki pienetkin edistysaskeleet kuitenkin edistävät tyttöjen ja naisten jääkiekkoa.

Jatketaan offtopicia sen verran, että nuo kriteerit tuohon kultatasolle ovat tosiasiassa mielestäni melko kovat. Varsinkin poikajoukkueiden arkeen tottuneille ehkä eivät. Mutta esim. tuo sarjatoimintaan osallistuminen vaatii melko paljon pohjatyötä, ja samoin Mini Auroraan. Ei edes isommissa seuroissa ole kovinkaan usein joukkueellista esim. U12-tyttöjä. Ja vaikka helposti tulisikin mieleen, että eri seuroista voisi yhdistellä porukkaa yhteiseen joukkueeseen, niin mikään tuosta ei tapahdu itsestään, ja asioiden koordinoiminen eri seurojen kanssa ristiin rastiin vie helposti melko paljon aikaa. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta, sillä olin mukana kasaamassa tällaista ryhmää viime kevään Mini Auroraan, ja kieltämättä meidänkin seuramme komeilee tämän ja muiden toimenpiteiden seurauksena tuolla kultadiplomiseurojen listalla.

Toisaalta, kaiken turnausrumban, Global Girls' Gamen, Girls' Hockey Dayn ja muiden hankkeiden jäljiltä meidän pelaajamäärämme oli keväällä pienempi kuin ennen näitä rekrykampanjoita. Syitä voi olla monia, ja varmasti asioita voi tehdä paremmin, mutta tehtiin kyllä niin hyvin kuin osattiin. Yksi syy väen vähenemiselle on se, että useampi pelaaja koki keväällä ajan olevan kypsä siirtymiselle kovempiin peleihin. No, pelaajamäärätappiosta huolimatta kausi oli monella mittarilla meille suurmenestys. Mutta tämä ihan vain esimerkkinä, että tuo tyttöjen saaminen lajin pariin on kovaa hommaa.

 

[JypFabu]

Toisaalta, kaiken turnausrumban, Global Girls' Gamen, Girls' Hockey Dayn ja muiden hankkeiden jäljiltä meidän pelaajamäärämme oli keväällä pienempi kuin ennen näitä rekrykampanjoita. Syitä voi olla monia, ja varmasti asioita voi tehdä paremmin, mutta tehtiin kyllä niin hyvin kuin osattiin. Yksi syy väen vähenemiselle on se, että useampi pelaaja koki keväällä ajan olevan kypsä siirtymiselle kovempiin peleihin. No, pelaajamäärätappiosta huolimatta kausi oli monella mittarilla meille suurmenestys. Mutta tämä ihan vain esimerkkinä, että tuo tyttöjen saaminen lajin pariin on kovaa hommaa.

Hyvä ja ajatteluttava kirjoitus. Äkkisesti tulee mieleen, että miksei liitto tukisi vaikka näitä seuroja, joilla ei täysiä tyhmiä mitenkään löydy, sponssaamalla lajitaitoryhmän/yksilötaitoryhmän pitämistä seurassa? Tämä ymmärtääkseni ihan pelaajienkin suulla toivottu asia. Eikä se estäisi poikienkaan ryhmään osallistumista. Omaan silmään ihan liigaa myöten on puutteita yksilön pelitaidollisissa (luistelussa, syöttötaidoissa ja kiekonhallinnassa), eli homma hoituisi molemmille yhdellä lajitaito valmennuksella kuitenkin.

Koska myös pelaaminen on kehittymisessä ensi arvoista, voisi sitten liitto koordinoida näistä lajitaitoryhmistä joukkueita turnaustyyppisiin tapahtumiin. Hommaa tervehdyttäisi vielä se, että ne seurat joilla on todellinen panostus naisten ja tyttöjen kiekkoon, löytäisivät näistä pelaajia rostereihinsa ja siirroista lajitaito seura saisi asiallisen kasvattaja korvauksen. Näin olisi kannuste kaikilla jollain tavoin osallistuvilla jatkaa työtä ja panostaa siihen. Tämä vain noin pikaisella mietinnällä.

 

[Alavaari]

voisi sitten liitto koordinoida näistä lajitaitoryhmistä joukkueita turnaustyyppisiin tapahtumiin.

Kyllä, minusta olisi erittäin tervetullutta, että pelattaisiin paljon nykyistä laajemmin tyttöjen Pohjola-leirin kaltaisia "turnauksia" tyyliin "Annit, Ellut, Nellit vs Viivit", eri seurojen pelaajista sekoitelluin kokoonpanoin. Ja siis ei pelkästään Pohjola-leirin ikäluokissa, vaan paljon nuoremmissakin.

 

[lunde]

Jatketaan offtopicia sen verran, että nuo kriteerit tuohon kultatasolle ovat tosiasiassa mielestäni melko kovat. Varsinkin poikajoukkueiden arkeen tottuneille ehkä eivät. Mutta esim. tuo sarjatoimintaan osallistuminen vaatii melko paljon pohjatyötä, ja samoin Mini Auroraan. Ei edes isommissa seuroissa ole kovinkaan usein joukkueellista esim. U12-tyttöjä.

Kiitos viestistä. Avaa tosi hyvin konkretiaa, mitä tyttöjen rekrytointi on ja minkälaisen vaivan takana on edes yhden joukkueen saaminen kasaan.

Todellakin kriteerien vaativuus riippuu hyvin paljon perspektiivistä. Tyttökiekon nykytilan näkökulmasta kriteerit ovat monella paikkakunnalla vähintäänkin ihan kohtuullinen haaste. Jos taas tosiaan tarkastelee miesten ja poikien joukkueiden puolelta, jossa on vuosikymmenten aikana ainakin isommilla paikkakunnilla muodostunut vakiintuneita pelaajapolkuja ja "tuotantolinjoja", niin silloin kriteerit saattaa näytää hieman harhaanjohtavastikin vaatimattomilta.

Mutta tämä ihan vain esimerkkinä, että tuo tyttöjen saaminen lajin pariin on kovaa hommaa.

Todellakin. Itse olen nähnyt sitä käytännössä vain sivusta. Jalkapallon puolelta hieman omaakin kokemusta, mutta sielläkin vain vähän. Vaikka jalkapallossakin joukkueiden saaminen kasaan on välillä haastavaa, niin ainakin Tampereella pelaajamäärät ovat aivan eri suurusluokissa jääkiekkoon verrattuna.

 

[JypFabu]

Kyllä, minusta olisi erittäin tervetullutta, että pelattaisiin paljon nykyistä laajemmin tyttöjen Pohjola-leirin kaltaisia "turnauksia" tyyliin "Annit, Ellut, Nellit vs Viivit", eri seurojen pelaajista sekoitelluin kokoonpanoin. Ja siis ei pelkästään Pohjola-leirin ikäluokissa, vaan paljon nuoremmissakin.

Juu ja tällä saisi rakennelman, jossa kuitenkin eri olosuhteissa painivat toimijat myös tukisivat oikeasti toisiaan valtakunnallisesti. Lopulta moinen ei tulisi edes järkyttävän kalliiksi liitollekaan panostaa, toki sieltä pitäisi lisäksi tulla toimet, jolla taataan naisten edustuskiekon näkyvyys ja luodaan pohja heidän varainhankinnalleen, näkyvyys = sponsorit = resurssit

 

[Glove]

Yritin joku vuosi sitten järjestää tytöille viikonlopun kestävän 6 tai 8 joukkueen turnauksen. Oikeastaan oli ihan "avaimet käteen" periaatteella: oli valmiina majoitukset, ruokailut ja kaikki muukin. Sen kun ilmestyy paikalle. En nyt enää muista hintaa, mutta sekään ei ollut kohtuuton. Neljä joukkuetta sain mukaan, mutta sillä taas turnaus olisi tuottanut persnettoa, joten jouduin perumaan koko homman.

Että voi sitä itsekin yrittää, ei aina tarvi olla liitto sitä, liitto tätä.