Siis jos muutetaan sääntöjä pelin jälkeen niin se on niin noloa puuhaa, että Suomen olisi syytä boikotoida seuraavia kisoja. Eihän noin vaan voi toimia. Yhtä hyvinhän voisi mestaruusottelunkin jälkeen ilmoittaa, jos pelin tulos on väärä, että ei kun jaetaankin mestaruus maailmanrankingin perusteella tmv.
Reilu ja urheilullinen ratkaisu, terveisin Kansainvälinen Jääkiekkoliitto yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa
Ei todellakaan pitäisi toimia noin. Tässä ketjussa ei olekaan asiaa vielä mainittu, mutta loppuottelun jälkeen Juhani Henriksson totesi studiossa IIHF:n vahvistaneen heille, että Suomi pelaa ensi keväänä MM-kisojen pääsarjan B-lohkossa ja säännöt eivät ole muuttuneet. Vielä aamullakaan ei tosin ole tullut vastaan mitään IIHF:n tiedotetta mustaa valkoisella. Sen sijaan muuttunut sääntöteksti on edelleen ainakin
naisten turnauksen kotisivuilla. Ehkä yrittävät vielä keksiä jotain hyvää syytä, miksi lähtivät sorkkimaan sääntötekstejä kesken turnauksen.
Suomessa on satoja, ellei tuhansia miespelaajia, jotka suhtautuvat pelaamiseen intohimoisesti ja ammattimaisesti ja sen lisäksi maksavat vielä siitä. Tai lähipiiri maksaa.
Sama todellisuus on valitettavasti naisillakin. Poikien junnusarjojen ja miesten Mestiksen vertailu Naisten Liigaan ei ole kuitenkaan kaikilta osin ihan mielekästä, vaikka niitä yhdistääkin monella pelaajalla tarve maksaa pelaamisestaan.
Ero on siinä, että kun pojilla ja miehillä on olemassa tavoitteena kotimaassa se yli 300 pelaajaa työllistävä täysiammattilaisten SM-liiga ja maailma täynnä vastaavia euroliigoista aina NHL:ään asti, niin naisilla vaihtoehtoja täysiammattilaisuuteen ei juurikaan ole, vaikka olisi kuinka hyvä pelaaja lajissa.
Siksi tasa-arvoa olisi antaa naisille pääsarjatasolla nykyistä paremmat mahdollisuudet pelata maksutta tai saada siitä jopa jonkinlaista korvausta, vaikka se edellyttäisi liitolta ja seuroilta varojen ohjaamista "epätasa-arvoisesti" naisille. Kukaan ei ole vaatinut Naisten Liigan pelaajille "samaa palkkaa kuin miehille" eli jotain liiga- tai jopa NHL-tason palkkaa. Se on enemmän olkiukko, jota tykkää mätkiä sellaiset, joiden mielestä naisten sarjoihin ei pitäisi jostain syystä antaa euroakaan.
Naisten Liigan keski-ikä lienee jossain 20 ikävuoden paikkeilla. Yli 25-vuotiaiden kohdalla pelaajamäärät suorastaan romahtavat, kun siinä vaiheessa kalliin harrastuksen jatkamisen sijaan tulee eteen kysymykset työ- ja perhe-elämään keskittymisestä. Pelillisesti voisi olla vielä annettavaa, mutta lajin tuottama hyvä ei monen kohdalla kuitenkaan ylitä uhrauksia rahassa ja ajankäytössä. Monella onkin siinä vaiheessa jo jopa 10 kautta takana pääsarjatasolla.
Kun katsellaan Kanadan ja USA:n maajoukkueita, niin siellä joukkueen keski-ikä oli näissä kisoissa maailmanmestari Kanadalla 26,9, USA:lla 25,1, pronssimitalisti Tšekillä 24,0 ja Suomella 23,7. Erot näyttävät pieniltä lukuina, mutta kun jokainen joukkueen pelaaja on elänyt huippu-urheilijan elämää keskimäärin 2-3 vuotta pidempään, niin kyllä se vaan näkyy kaukalossakin.
Toki Suomellakin on joukkueessa ikäkeskiarvoa nostavia kokeneita pelaajia, joita kuormitettiin päättyneissä MM-kisoissa liikaakin. Toinen tapa tarkastella joukkueen ikärakennetta onkin syntymävuodet. Listaan alle mitalijoukkueista ja Suomesta vuonna 1995 tai aiemmin syntyneet pelaajat, sekä tällä vuosituhannella syntyneet pelaajat:
Kanada 13 & 1
USA 10 & 5
Tšekki 5 & 7
Suomi 5 & 10
Tietenkään ikä ei ole yksin ratkaiseva tekijä. Paljon vaikuttaa myös pelaajamassa, josta valita maajoukkueeseen parhaat pelaajat, olivat he sitten nuoria tai kokeneempia pelaajia. Maajoukkueen kannaltakin on ongelma, jos pääsarjan olosuhteiden vuoksi pelaajaurat katkeavat taloudellisista syistä liian aikaisin. Silloin se pelaajamassa kapenee ainakin vanhemmasta päästä liian aikaisin ja nuoremmassakin päässä saatetaan miettiä lajivalintaa jonkin toisen lajin eduksi, jos on useassa lajissa hyvä.
Muutamalla jättiläisellä (HIFK, Kärpät, Tappara yms.) on varmasti mahdollisuus panostaa tähän ja ovat sen tehneetkin, mutta näiden ulkopuolelle kun mennään alkaa väistämättä keskustelu millä naiskiekkoiluun panostetut resurssit kustannetaan.
Noista kolmesta oikeastaan vain HIFK on panostanut tyttö- ja naiskiekkoon nyt noin 7 vuoden ajan isosti. Sitä ennen heillä ei ollut naisten joukkuetta ollenkaan noin 25 vuoteen. Tapparalla ei ole ollut naisten joukkuetta ollenkaan noin 6 vuoteen. Poikien mukana pelaa joitain tyttöjä, kuten maajoukkueen nokialainen Sanni Vanhanen pelasi 4 kautta ennen tämän kesän siirtoa HIFK-paitaan. Kärpillä on perinteisesti melko hyvin menestynyt naisten joukkue, mutta se pyörii ymmärtääkseni pitkälti ryn voimin, eikä miesten oy ole juurikaan tukenut heitä. Sama tilanne on sarjan perinteisimmällä joukkueella Ilveksellä. TPS ja HPK ovat viime vuosina saaneet HIFK:n tavoin niin taloudellista kuin muutakin tukea miesten edustusjoukkueelta.
Paljon olisi parantamisen varaa tässä seurojen sisällä tapahtuvassa yhteistyössä. Aina ei ole kyse edes rahasta, vaan ihan vain arvostuksen antamisesta tekojenkin muodossa ja esimerkiksi miesten joukkueiden laajempien tiedotusverkostojen hyödyntämisestä naisten joukkueen pelien ja muiden tapahtumien sekä kuulumisten osalta.