Mainos

Naisten Liiga 2020–2021

  • 27 079
  • 88

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Pleijarit käyntiin!
Mielestäni ennakkoon mielenkiintoisin puolivälierä pelataan Hämeen joukkueiden kesken. Vaikka Hpk voitti jokaisen keskinäisen ottelun kauden aikana niin pelit olivat aika tasaisia.
Hpk:n materiaali on kenties hieman parempi kuin Ilveksen, mutta Ilves on osittanut että se pystyy taistelemaan ketä vastaan tahansa ja sijoittuikin liigassa juuri Hpk:n edelle ja saa näin kotiedun puolivälieriin. Ilves on Lindan valmennuksessa pelannut erittäin kurinalaisesti ja Anni Keisala on ollut erittäin hyvä Ilveksen maalilla. Ottelusarja on myös maalivahtien kaksintaistelu ja Ilveksen Keisala on ollut kokonaisuutena parempi kuin Hpk:n Meeri Räisänen. Kääntyykö asetelma pudotuspeleissä?
Vaikka kerho voitti kaikki keskinäiset pelit niin on erittäin vaikea veikata kumpi joukkue menee jatkoon, mutta uskon että Ilves avaa voittotilin kerhoa vastaan ja ottelusarjassa nähdään 3 ottelua. Veikataan nyt että kerho jatkaa voitoin 2 - 1.

Hifk - Tps
Toiseksi mielenkiintoisin ottelusarja nähdään Hifk:n ja Tps:n välillä. Hifk on ollut erittäin hyvä Saara Niemen valmennuksessa ja lähtee suosikkina ottelusarjaan. Ifk voitti joukkueiden keskinäiset pelit kauden aikana 3 - 1 ja Ifk:lla on sarjan parhaat ulkomaalaiset pelaajat, vaikka hyvät ne on myös Tps:llä. Tps:llä on etu maalivahtipelissä ja onkin mielenkiintoista nähdä kumpi maalivahti Ifk:lla aloittaa pudotuspelit. Muuten materiaalietu on Ifk:lla ja uskon että Ifk menee jatkoon voitoin 2 - 0.

K-Espoo - Kuortane
Kuortane selvitti tiensä pudotuspeleihin viimeisessä pelissään Rovaniemellä ja lähtee selkeänä altavastaajana Sami Haapasen valmentamaa K-Espoota vastaan. Joukkueet pelasivat kaudella vain yhden keskinäisen pelin jonka Espoo voitti Kuortaneella maalein 5 - 3. Espoo voitti runkosarjan tehden eniten maaleja ja päästi vähiten niin joukkue lähtee pudotuspeleihin suurinpana ennakkosuosikkina. Espoo jatkaa välieriin voitoin 2 - 0.

Kalpa - Kärpät
Kärppien via dolorosa tulee päätökseen. Kärppien kausi on ollut vaikea ja Kuortaneen tavoin Kärpät varmisti pudotuspelipaikan viimeisessä pelissään. Jos vuosi sitten välierä oli joukkueiden välillä tasainen ratketen vasta 5 ottelussa Kalpalle niin nyt ei voi sanoa samaa. Kalpa on ollut koronan takia karanteenissa, mutta se ei Kuopiolaisten menoa haittaa vaan joukkue voitti 2 viimeistä peliään runkosarjassa ja varsinkin vierasvoitto Espoossa nostaa joukkueen itseluottamusta mestaruusjahdissa. Joukkueen hyökkäys on ylivertainen Kärppiin nähden ja oikeastaan kaikkiin muihinkin nähden. Maalissa Tiina Ranne oli liigan torjuntatilaston ykkönen ja Kalpa jatkaa välieriin voitoin 2 - 0.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kiitos pudotuspeliennakoista @kilpakiekko. Minäkin kirjoitan muutaman ajatuksen jokaisesta sarjasta. Aika paljon samaa, mutta muutama eriäväkin huomio.


Kiekko-Espoo - Team Kuortane

Runkosarjavoittaja Kiekko-Espoo lähtee puolivälieräsarjaan selvänä ennakkosuosikkina. Nuorella Kuortaneella ei ole tällä kertaa kuin voitettavaa ja joka tapauksesssa arvokasta pudotuspelikokemuksen keräämistä. Kuortane on monesti ollut kevään joukkue, mutta tällä kertaa jo syksy oli harvinaisen vaikea karanteeneineen ja Tyttöleijonien MM-kisojen perumisineen. Joukkue on tuttuun tapaan täynnä tulevaisuuden tähtiä, mutta nyt keväällä 2021 Kiekko-Espoo on heille todennäköisesti liian iso haaste edes kahden otteluvoiton yllätyksen järjestämiseen. Joukkueet kohtasivat tosiaan vain kerran alkusarjassa, kun Espoon ottelu jäi pelaamatta alkusarjan jäätyä kesken ennen viimeistä viikonloppua. Kuortaneen pelistäkin molemmilta joukkueilta puuttui maajoukkuepelaajat korona-altistumisen vuoksi.

Kauden aiemmat kohtaamiset runkosarjasta:

14.11.2020 Kuortane-K-Espoo 3-5


KalPa - Kärpät

KalPan ja Kärppien syksyt menivät ihan päinvastoin. Kuopiolaiset lensivät kaukalossa voitosta voittoon. Sen sijaan oululaiset puristivat poikkeuksellisen pahasti mailaa ja hävisivät lähes järjestäin kaikki tiukat kamppailut paikasta ylempään jatkosarjaan. Jatkosarjassa KalPan voittokulku ei ollut enää ihan niin ylivoimaista, kun seitsemästä ottelusta joukkue voitti hieman yli puolet eli neljä. Karanteenit sotkivat joukkueen arkea ja kolme peliä jäi pelaamatta kokonaan. Kärpät sai pelata alemmassa jatkosarjassa aika piilossa suuremmalta huomiolta. Pudotuspelipaikan varmistaminenkin jäi kolmen joukkueen tiukassa kisassa viimeiseen peliin, kun 10 otteluun mahtui myös yhdet tappiot Kuortaneelle ja RoKille. Oululaiset saivat kuitenkin takalinjoilleen merkittävän vahvistuksen Isa Rahusen muodossa ja muutenkin ainakin alemman jatkosarjan joukkueita vastaan alkoi näkyä merkkejä tutusta joukkueelle tyypillisestä betonipuolustuksesta. Tässä jos jossain on Kärppien mahdollisuudet KalPaa vastaan. Avoimessa maalintekokilpailussa KalPalle ei pärjää Naisten Liigassa kukaan. Sen sijaan kuopiolaisetkaan eivät ole haavoittumattomia. Sen ovat näyttäneet tällä kaudella niin muut kärkijoukkueet kuin keskikastinkin joukkueet vähemmän kauniilla, mutta sitkeällä puolustamisella.

Kauden aiemmat kohtaamiset runkosarjasta:

28.11.2020 KalPa-Kärpät 3-2
06.09.2020 Kärpät-KalPa 2-4


HIFK - TPS

Ykköstien pudotuspelisarjassa on helppo nostaa HIFK ennakkosuosikiksi, mutta sarjasta ei tule heillekään mikään läpihuutojuttu. Viimeistään runkosarjan viimeinen ottelu näytti sen, kun HIFK voitti lopulta vain yhdellä maalilla. HIFK:n kausi on sujunut tähän mennessä hyvin vakuuttavasti. Joukkueen tekeminen niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin on toisteisen laadukasta. Onnistumiset eivät ole sattumaa, vaan järjestelmällisen työnteon looginen seuraus. Myös TPS pelasi todella hienon syksyn. Joukkue varmisti ensimmäistä kertaa paikan pudotuspeleissä ja edelliseen kauteen verrattuna kokoonpanossa oli enemmän laadukkaita pelaajia ja ennen kaikkea sarjan eturiviin kuuluvat kärkipelaajat. Hienon alkusarjan jälkeen tapahtui kuitenkin jotain ja toinen ranskalaistähdistä lähti Unkariin, jatkosarja alkoi tappioputkella ja päävalmentajalle näytettiin ovea. Parhaimmillaan TPS:llä on eväät lyödä HIFK ja kahdesta voitosta pelatessa tuon todennäköisyys onkin hieman isompi kuin pidemmässä ottelusarjassa olisi. Isabella Laiho pystyy jo yksinään pitämään turkulaiset voittotaistelussa mukana. Kääntöpuolena on sitten mahdollisuus jatkosarjassakin muutamaan otteeseen nähtyyn joukkueen täydelliseen romahtamiseen Laihosta huolimatta.

Kauden aiemmat kohtaamiset runkosarjasta:

14.10.2020 TPS-HIFK 3-4 JA
23.10.2020 HIFK-TPS 4-7
08.01.2021 HIFK-TPS 8-2
28.02.2021 TPS-HIFK 3-4


Ilves - HPK

Sen verran korjaisin hämäläisten kauden aiempien kohtaamisten osalta, että HPK voitti neljästä kamppailusta kaksi varsinaisella peliajalla ja yhden voittolaukauksilla. Ilves haki Hämeenlinnasta voiton varsinaisella peliajalla marraskuun lopulla.

Tuosta sarjasta näyttäisi ennakkoon tulevan todella tasainen ja vaikeasti ennustettava, enkä ihmettelisi, että ratkaisuun tarvittaisiin kolme ottelua. Joukkueet tuntevat toisensa hyvin ja usealla pelaajalla onkin kokemusta molemmissa joukkueissa pelaamisesta. HPK:lla jäi viime kaudella hieman piippuun puolivälierissä Kuortanetta vastaan, vaikka joukkue saikin silloin kaksi ottelua sarjan katkaisemiseen. Nyt Hämeenlinnassa vahvistettiin joukkuetta ennen pudotuspelejä vielä muutamalla ulkolaisella maajoukkuepelaajalla ja siellä ollaankin selvästi tosissaan. Ilves yllätti alkusarjassa ja jatkosarjassakin pärjäsi ajoittain todella hyvin, vaikka oli useassa ottelussa vielä alkusarjaakin enemmän altavastaajan asemassa. Kun Ilveksen puolustuspeli toimii, sitä vastaan on todella vaikea tehdä maaleja.

Kauden aiemmat kohtaamiset runkosarjasta:

17.10.2020 Ilves-HPK 1-2
27.11.2020 HPK-Ilves 2-4
17.01.2021 HPK-Ilves 3-2 VL
30.01.2021 Ilves-HPK 2-5


***

Tiistaina julkaistiin myös Naisten Liigan palkitut runkosarjan osalta. Piste- ja maalipörssin osalta kävi juuri niin kuin ennakoin ja pelkäsin. Naisten Liiga toisti samat virheet nyt jo kolmatta kautta putkeen. Sen sijaan, että koko runkosarjan tilastot ylivoimaisesti voittanut Elisa Holopainen olisi voittanut molemmat palkinnot, ne jaettiin pelkästään ylemmän jatkosarjan tilastojen perusteella eli otanta oli alle kolmasosa koko runkosarjasta.

Michaela Pejzlova voitti Marianne Ihalainen -palkinnon keräämällä 8 ottelussa 13 pistettä. Myös Johanna Juutilainen keräsi 13 pistettä paremmalla pistekeskiarvolla vain 7 ottelussa, mutta hänellä oli vain kolme maalia, kun Pejzlovalla oli 7 maalia. Molemmat pelasivat kaikki joukkueensa ottelut jatkosarjassa. Matilda Nilsson voitti Tiia Reima -palkinnon tekemällä 8 maalia 7 ottelussa.

Pistepörssivoittaja Pezlova jätettiin kakkostähdistökenttään, kun koko runkosarjan pistepörssissä Holopaisen jälkeen eniten pisteitä kerännyt Estelle Duvin valittiin ykköstähdistökentän sentteriksi. Pejzlovaa ei sentään jätetty kokonaan tähdistökenttien ulkopuolelle, kuten kaudella 2019-20 tehtiin Saila Saarelle.

Pistepalkinnot jaettiin siis nyt kolmatta kautta peräkkäin vain ylemmän jatkosarjan tilastojen perusteella. Sen sijaan tulokaspalkinto jaettiin nyt kolmatta kautta peräkkäin alemman jatkosarjan joukkuetta edustaneelle pelaajalle, kun hienon kauden pelannut Anna-Kaisa Antti-Roiko nimettiin kauden tulokkaaksi. Kahden edellisen kauden tulokkaat olivat Krista Parkkonen, HIFK ja Ida Kuoppala, Sport.

Jääkiekkoliiton virallisen tilastokirjan eli Jääkiekkokirjan uratilastoissa lasketaan pelaajien tilastoihin myös alkusarjan otteet. Sen sijaan alemman jatkosarjan tilastoja siellä ei huomioida Naisten Liigaksi, vaikka muissa yhteyksissä senkin pelit listataan iloisesti Naisten Liigaksi.

En oikein enää tiedä, pitäisikö tilanteelle itkeä vai nauraa. Turhauttavaa tuo joka tapauksessa on, kun samoja virheitä toistetaan kaudesta toiseen.
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Kiitos korjauksesta Lunde. Tulipa itse katsottua tuo Hpk - Ilves peli jonka Ilves voitti, mutta näyttää muisti pätkivän.
Hyviä huomioita sinulla muutenkin ja jos joku kääntää Ifk - Tps sarjan Turkulaisille niin se on nimenomaan maalivahtipeli.
Laiho on yksi sarjan parhaita maalivahteja ja tottunut voittamaan Espoon aikoinaan.
Ja todellakin Isa Rahunen palasi Kärppiin ja hän on iso pelaaja Kärpille niin kentällä kuin pukukopissakin, mutta vastaavasti Kärppien alkukauden yksi parhaista puolustajista Heli Allinen putosi pois jo marraskuussa ja Kalpaa vastaan se on iso menetys.
Pitää toki myöntää että en ole Kärppien pelejä alemmassa sarjassa nähnyt muuta kuin tuon viimeisen Kuortane pelin, niin arviointi on vaikeaa.

Sitten on oma lukunsa tämä alkusarjan "mitätöinti" pistepörssissä. Jos nykyisellä järjestelmällä pelataan niin ymmärrän sen että alemmassa jatkosarjassa kaikki alkaa nollasta kun uusia joukkueita tulee, mutta miksi ihmeessä ylemmässä jatkosarjassa tai liigassa kuten liitto sen nimeää jää kuitenkin joukkueiden pisteet voimaan (kuten tietysti pitääkin jäädä), mutta ei henkilökohtaiset pisteet?
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Minulle on sinänsä ihan sama, jos palkinnot halutaan jakaa vain 7-8 pelin perusteella, kuten nyt kävi. Sitten pitäisi vaan olla looginen sen suhteen mitä Naisten Liiga tarkoittaa missäkin yhteydessä. Palkinnoilla on myös historiaa yksiosaisen runkosarjan (26-31 ottelua) osalta, joten historiallisestikin ratkaisu on mielestäni väärä.

Ylemmän jatkosarjan nimeäminen tulospalvelussa pelkäksi Naisten Liigaksi on nähdäkseni liiton reagointia, jolla tämä perseily näennäisesti oikeutetaan. Samaa turhaa nimikikkailua kuin sarjan nimenkin kanssa keväällä 2017. Vielä viime kaudella alkusarja oli samassa tulospalvelussa pelkkä Naisten Liiga ja jatkosarjat oli sitten eritelty pilkun jälkeen. Kahdella aiemmallakin kaudella on kritisoitu näistä asioista ja muun muassa palkinnoista kertovaan uutiseen lisättiin, että "Marianne Ihalainen -palkinto jaetaan ylemmän jatkosarjan pisteiden perusteella". No, eipä jaettu ennen nykyisten jatkosarjojen ottamista käyttöön syksyllä 2018, vaan koko runkosarjan pisteet huomioitiin.

Tosiaan joukkueiden pisteet jäävät alkusarjasta ylempään jatkosarjaan voimaan, mutta pelaajien pisteet palkintojen suhteen eivät. Jääkiekkokirjan uratilastoissa lasketaan mukaan myös alkusarjan pisteet, mutta ei alemman jatkosarjan pisteitä. Alemman jatkosarjan sarjataulukon nollauksen ymmärrän siinä mielessä, että Mestis-karsinnasta nostetulla joukkueellakin olisi tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä siinä. Tosin oma kysymyksensä on, pitääkö Mestis-karsinnasta kautensa aloittavalla joukkueella olla edes mahdollisuutta päästä Naisten Liigan pudotuspeleihin?

Niin tai näin sarjataulukko nollaamalla kuitenkin heitetään niiltä muutamalla pisteellä ylemmästä jatkosarjasta ulos jääneiltä joukkueilta koko 20 ottelun syksy roskikseen. Ylipäätään koko Mestis-karsinnasta joukkueiden nostaminenkin on aiempien purkkavirityksien korjaava purkkaviritys, joilla yritetään korjata monesta näkökulmasta virheeksi osoittautunutta päätöstä kasvattaa joukkuemäärää 10 joukkueeseen.

Näissä yhteyksissä alkusarja on tai ei ole Naisten Liigaa. Alempi jatkosarja taas ei ole pisteistä puhuttaessa ollenkaan Naisten Liigaa. Jostain kumman syystä alempi jatkosarja sittenkin kuitenkin löytyy tulospalvelusta Naisten Liigan alta muodossa "Naisten liiga, alempi jatkosarja". Samoin Naisten Liigan sometileillä ja Leijonat.fi-sivuston uutisissa alemman jatkosarjan tapahtumista ja tuloksista uutisoidaan kuin sen ottelut olisivat Naisten Liigaa.

Tälle pitää tulla loppu, että osa Naisten Liigasta on ja ei ole yhtä aikaa Naisten Liigaa. Helpoin ratkaisu olisi palata yksiosaiseen runkosarjaan, jolloin moni asia ratkeaisi itsestään ja kukaan liiton/sarjan johtoryhmän tyyppi ei joutuisi myöntämään tehneensä virheitä. Sarjan tasokin on laajentunut useaan joukkueeseen niin paljon, että pelättyjä murskalukemia nähdään yhä harvemmin.

10 joukkueen sarjassa yksiosaisesta runkosarjasta aiheutuu kuitenkin vaikeuksia, kun runkosarjaotteluiden määrä täytyisi yrittää pitää noin 30:ssä. Pääosin viikonloppuisin pelattavassa sarjassa loppuu isommilla pelimäärillä viikonloput kesken ennen perinteisesti huhtikuussa pelattavia MM-kisoja. Olympiavuosina toki kausi keskeytyy helmikuussa joka tapauksessa.

Esimerkiksi 3x9 on 27 ottelua ja siihen parin ottelun aloitusturnaus olisi lähellä tuota määrää, mutta silloin joukkueille tulisi eri määrä kotiotteluita eri joukkueita vastaan. Vastaavan ongelman kanssa myös jalkapallon Veikkausliiga paini pitkään.

Toinen ratkaisu olisi kaksi kierrosta kaikkia joukkueita vastaan ja sitten miesten SM-liigan tyyliin välisarjat vaikka maantieteellisin perustein eli 2x9 + 2x4 + aloitusturnaus = 28 ottelua. Maantieteellisten välisarjojen ongelma on suurella todennäköisyydellä urheilullinen. Toisessa välisarjassa joukkueiden taso voi olla matalampi.

Nykyisellä joukkuemäärällä välisarjojen joukkueet voisivat mennä esimerkiksi näin:

Etelä
HIFK
Kiekko-Espoo
TPS
HPK

Lukko (Etelässä, jos ei putoa)
Ilves (Etelässä, jos Sport putoaa ja Pohjoisessa, jos Lukko putoaa)
Sport (Pohjoisessa, jos ei putoa)

Pohjoinen
Kuortane
KalPa
Kärpät
RoKi

Maantieteelliset välisarjat jakaisivat joukkueiden matkustuskustannuksia ja rasitusta myös epätasaisesti. Esimerkiksi tuossa mallissa Ilveksen toimistolla revittäisiin peliverkkarit pohjoisen reissujen lisääntyessä. Otteluohjelma on siis jälleen yksi näkökulma lisää alleviivaamaan sarjan laajentamisen järjettömyyttä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Minulle on sinänsä ihan sama, jos palkinnot halutaan jakaa vain 7-8 pelin perusteella, kuten nyt kävi. Sitten pitäisi vaan olla looginen sen suhteen mitä Naisten Liiga tarkoittaa missäkin yhteydessä. Palkinnoilla on myös historiaa yksiosaisen runkosarjan (26-31 ottelua) osalta, joten historiallisestikin ratkaisu on mielestäni väärä.

Ylemmän jatkosarjan nimeäminen tulospalvelussa pelkäksi Naisten Liigaksi on nähdäkseni liiton reagointia, jolla tämä perseily näennäisesti oikeutetaan. Samaa turhaa nimikikkailua kuin sarjan nimenkin kanssa keväällä 2017. Vielä viime kaudella alkusarja oli samassa tulospalvelussa pelkkä Naisten Liiga ja jatkosarjat oli sitten eritelty pilkun jälkeen. Kahdella aiemmallakin kaudella on kritisoitu näistä asioista ja muun muassa palkinnoista kertovaan uutiseen lisättiin, että "Marianne Ihalainen -palkinto jaetaan ylemmän jatkosarjan pisteiden perusteella". No, eipä jaettu ennen nykyisten jatkosarjojen ottamista käyttöön syksyllä 2018, vaan koko runkosarjan pisteet huomioitiin.

Tosiaan joukkueiden pisteet jäävät alkusarjasta ylempään jatkosarjaan voimaan, mutta pelaajien pisteet palkintojen suhteen eivät. Jääkiekkokirjan uratilastoissa lasketaan mukaan myös alkusarjan pisteet, mutta ei alemman jatkosarjan pisteitä. Alemman jatkosarjan sarjataulukon nollauksen ymmärrän siinä mielessä, että Mestis-karsinnasta nostetulla joukkueellakin olisi tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä siinä. Tosin oma kysymyksensä on, pitääkö Mestis-karsinnasta kautensa aloittavalla joukkueella olla edes mahdollisuutta päästä Naisten Liigan pudotuspeleihin?

Niin tai näin sarjataulukko nollaamalla kuitenkin heitetään niiltä muutamalla pisteellä ylemmästä jatkosarjasta ulos jääneiltä joukkueilta koko 20 ottelun syksy roskikseen. Ylipäätään koko Mestis-karsinnasta joukkueiden nostaminenkin on aiempien purkkavirityksien korjaava purkkaviritys, joilla yritetään korjata monesta näkökulmasta virheeksi osoittautunutta päätöstä kasvattaa joukkuemäärää 10 joukkueeseen.

Näissä yhteyksissä alkusarja on tai ei ole Naisten Liigaa. Alempi jatkosarja taas ei ole pisteistä puhuttaessa ollenkaan Naisten Liigaa. Jostain kumman syystä alempi jatkosarja sittenkin kuitenkin löytyy tulospalvelusta Naisten Liigan alta muodossa "Naisten liiga, alempi jatkosarja". Samoin Naisten Liigan sometileillä ja Leijonat.fi-sivuston uutisissa alemman jatkosarjan tapahtumista ja tuloksista uutisoidaan kuin sen ottelut olisivat Naisten Liigaa.

Tälle pitää tulla loppu, että osa Naisten Liigasta on ja ei ole yhtä aikaa Naisten Liigaa. Helpoin ratkaisu olisi palata yksiosaiseen runkosarjaan, jolloin moni asia ratkeaisi itsestään ja kukaan liiton/sarjan johtoryhmän tyyppi ei joutuisi myöntämään tehneensä virheitä. Sarjan tasokin on laajentunut useaan joukkueeseen niin paljon, että pelättyjä murskalukemia nähdään yhä harvemmin.

10 joukkueen sarjassa yksiosaisesta runkosarjasta aiheutuu kuitenkin vaikeuksia, kun runkosarjaotteluiden määrä täytyisi yrittää pitää noin 30:ssä. Pääosin viikonloppuisin pelattavassa sarjassa loppuu isommilla pelimäärillä viikonloput kesken ennen perinteisesti huhtikuussa pelattavia MM-kisoja. Olympiavuosina toki kausi keskeytyy helmikuussa joka tapauksessa.

Esimerkiksi 3x9 on 27 ottelua ja siihen parin ottelun aloitusturnaus olisi lähellä tuota määrää, mutta silloin joukkueille tulisi eri määrä kotiotteluita eri joukkueita vastaan. Vastaavan ongelman kanssa myös jalkapallon Veikkausliiga paini pitkään.

Toinen ratkaisu olisi kaksi kierrosta kaikkia joukkueita vastaan ja sitten miesten SM-liigan tyyliin välisarjat vaikka maantieteellisin perustein eli 2x9 + 2x4 + aloitusturnaus = 28 ottelua. Maantieteellisten välisarjojen ongelma on suurella todennäköisyydellä urheilullinen. Toisessa välisarjassa joukkueiden taso voi olla matalampi.

Nykyisellä joukkuemäärällä välisarjojen joukkueet voisivat mennä esimerkiksi näin:

Etelä
HIFK
Kiekko-Espoo
TPS
HPK

Lukko (Etelässä, jos ei putoa)
Ilves (Etelässä, jos Sport putoaa ja Pohjoisessa, jos Lukko putoaa)
Sport (Pohjoisessa, jos ei putoa)

Pohjoinen
Kuortane
KalPa
Kärpät
RoKi

Maantieteelliset välisarjat jakaisivat joukkueiden matkustuskustannuksia ja rasitusta myös epätasaisesti. Esimerkiksi tuossa mallissa Ilveksen toimistolla revittäisiin peliverkkarit pohjoisen reissujen lisääntyessä. Otteluohjelma on siis jälleen yksi näkökulma lisää alleviivaamaan sarjan laajentamisen järjettömyyttä.

Erittäin asiallista kritiikkiä nykyisestä sarjasysteemistä, palkintojen jakamisesta ja tilastoinnin vertailukelpoisuudesta. Puuhastelun maku sieltä paistaa läpi, varsinkin kun puhutaan tuosta pistepörssin "voittajasta". Aikaisemmin tässä ketjussa pohdin sitä, miten pitkäjänteisesti tulisi yrittää ammattimaistaa Naisten Liigaa. Myös tuo sarjajärjestelmän muutos tulisi olla osa tätä. Laitan siis oman mielipiteeni asiasta.

Kymmenen joukkuetta ja nelinkertainen sarja (ei mitään loppusarjoja). Tulisi 36 peliä ja varmasti pitäisi pelata enemmän arkipelejä. Kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja toiseksi viimeinen karsisi Mestiksen toiseksi parasta vastaan ja viimeinen tippuisi suoraan ja Mestiksen paras nousisi. Mielellään ei mitään aloitusturnausta, vaikka siinä varmaan hyvätkin puolet on. En tiedä kuinka pyhä lehmä Kuortaneen projektijoukkue on, mutta siitä luopuisin esim. neljän vuoden aikajänteellä. Samoin ajattelen siitä, että akatemiajoukkue pelaa Mestiksessä. Tällainen pitäisi sitten varmaan korvata laadukkaalla nuorten joukkueella, joka pelaisi nuorten SM-sarjaa (onkohan edes tällä hetkellä naisten puolella tällaista).

Kieltämättä tuossa on haasteensa. Pelejä tulisi aika paljon ja jos samalla naisten maajoukkueen pelejä tulisi lisää esim. EHT-turnausten muodossa, niin väistämättä arkipelejä tulisi lisätä merkittävästi. Onko tämä ylitsepääsemätön ongelma? En tiedä, mutta esim. SDHL:ssa pelattiin tänä vuonna kymmenellä joukkueella 36 peliä. Mestistä pitäisi myös muuttaa/kehittää samalla ja luoda jonkinlaiset juniorisarjat. Tähän suuntaan kun päästäisiin, niin olisi varmaankin hyvä. On siinä pähkinää purtavaksi, mutta tavoite pitää olla.

Tänään kuitenkin päästään jännittämään play-offeja! Eiköhän K-Espoo ja Kalpa mene helposti jatkoon, kahdessa muussa parissa on tiukempaa. Harmi, että puolivälierät ovat paras kolmesta. Siinä tulee nopea loppu kaudelle häviäjille.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kymmenen joukkuetta ja nelinkertainen sarja (ei mitään loppusarjoja). Tulisi 36 peliä ja varmasti pitäisi pelata enemmän arkipelejä. Kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja toiseksi viimeinen karsisi Mestiksen toiseksi parasta vastaan ja viimeinen tippuisi suoraan ja Mestiksen paras nousisi. Mielellään ei mitään aloitusturnausta, vaikka siinä varmaan hyvätkin puolet on.
Kun sarjan pelaajat ovat enimmäkseen koululaisia, opiskelijoita sekä työssäkäyviä ja mahdollisesti myös perheellisiä aikuisia, niin nykyisen täysin amatööripohjaisen sarjan osalta en näe kovin suuria mahdollisuuksia lisätä runkosarjaan säännöllisiä arkipelejä. Pudotuspelit jokseenkin vielä menevät muutaman poikkeusviikon projektina ja kauden huipentumana, mutta puolen vuoden jaksolla tuo tuskin onnistuisi kaikille. Silloin olisi riskinä, että jo valmiiksi ikärakenteeltaan hyvin nuoren sarjan vanhemmasta päästä pelaajia putoaisi vielä nykyistäkin enemmän pois.

36 ottelua tarkoittaisi 18 kappaletta kahden ottelun viikonloppuja, mikä on aika paljon syyskuun alun ja tammikuun lopun välillä, jolloin Naisten Liigan runkosarjavaihe on yleensä pelattu. Nykyiseen ohjelmaan se tarkoittaisi kuutta arkipeliä viikonloppujen lisäksi.

Tosin ensi kaudella on olympialaiset 4.-20.2.2022 eli kausi keskeytyy joka tapauksessa. Olympialaisten jälkeen ei ole samalla tavalla enää kiirettä saada kautta pakettiin, koska olympiavuosina ei pelata ollenkaan MM-kisoja. Niinpä ensi kaudella tuollainen voisi olla mahdollista, mutta sen tavoitteena pitäisi samalla sitten olla joukkuemäärän vähentäminen edes 9 joukkueeseen, jolloin jatkossa nelinkertainen sarja tekisi hieman helpomman 32 ottelua joukkuetta kohden.

Toinen vaihtoehto on pelata kaksinkertainen runkosarja (18 ottelua) ja pudotuspelit kokonaan jouluun mennessä ennen kuin maajoukkue alkaa valmistautua olympialaisiin. Jos koronatilanne viivästyy kesällä ja syksyllä, niin tuo voisi tietyllä tavalla olla järkevääkin. Silloinkin olisi vielä olympialaisten jälkeen tarvittaessa aikaa jatkaa kautta.

Aloitusturnaus ei tarkoita automaattisesti lisäpelejä, vaan joinakin vuosina siinä pelatut kaksi peliä ovat vieneet joukkueilta yhden kotipelin ja yhden vieraspelin. Toki siitäkin sitten ilmeisesti tuli nurinaa, kun joukkueilta jää silloin yhden kotipelin lipputulot saamatta. Joinakin vuosina sitten aloitusturnauksen kaksi ottelua ovat olleet ylimääräisiä pelejä, mikä puolestaan asettaa joukkueita urheilullisesti eri asemaan. Otteluparit noihin on yleensä valittu edellisen kauden menestyksen pohjalta, eikä ne välttämättä vastaa kesän aikana muuttuneita voimasuhteita.

Vaikka aloitusturnauksia ei olekaan onnistuttu hyödyntämään sarjan näkyvyyden tai jonkinlaisen naiskiekkokarnevaalin muodossa, niin ne ovat silti olleet ainutlaatuisia mahdollisuuksia nähdä heti kauden alkuun kaikki joukkueet yhden viikonlopun aikana kahdesti. Tietyllä tavalla olisi hienoa, jos runkosarja sekä alkaisi, että loppuisi tuollaiseen viikonlopputurnaukseen. Olisi jännittävää, kun pudotuspelipaikat ratkeaisivat tuollaisen viikonlopun aikana. Todennäköisesti kaksi tuollaista viikonloppua ei kuitenkaan onnistu, koska joukkueet haluavat lyhytnäköisesti ne 50 katsojaa omaan halliinsa sen sijaan, että tuollaisen viikonlopun ympärille voisi rakentaa isompia katsojamääriä houkuttelevia ja siten naiskiekkoa lajina paremmin palvelevia tapahtumia.

En tiedä kuinka pyhä lehmä Kuortaneen projektijoukkue on, mutta siitä luopuisin esim. neljän vuoden aikajänteellä.
Kuortane keinotekoisena joukkueena jakaa mielipiteitä, mutta ilman sen olemassaoloa vastaavanlaisen kehitysprojektin työ pitäisi tehdä jossain muualla. Joukkueen ensisijainen tavoitehan on palvella N18-tyttöleijonien rungon kehittymistä sekä samalla rakentaa omalta osaltaan pohjaa tulevaisuuden Naisleijonille. U18-tyttöjen MM-kisat eivät ole olleet Suomelle mikään menestystarina, mutta onneksi turnauksessa on nähty viime vuosina jonkinlaista noususuhdannetta. Kuortaneellakin on siinä varmasti jonkinlainen osuus. Toki aina voidaan esittää vastakkainenkin mielipide, että saisiko samalla rahallisella panostuksella saman tai paremman tuloksen jollain toisella tavalla. Sitä on hyvin vaikea mitata ja todentaa suuntaan tai toiseen. Toistaiseksi eri paikkakuntien tyttöjen pelaajaputket ovat ahkerasta kehittämisestä huolimatta vielä niin alkutekijöissään, että Kuortane tai jotain vastaavaa valtakunnallista taidetaan tarvita vielä useamman vuoden ajan.

Parhaassa tapauksessa Kuortane palvelee erityisesti naiskiekkotyhjiössä olevien pienempien paikkakuntien tyttöjä, joilla tie nousee 15 vuoden lähestyessä pystyyn poikien sarjoissa. Toki Kuortaneen ympäristö ja mahdollisuudet keskittyä vain jääkiekkoon on houkutellut tyttöjä myös naiskiekkopaikkakunnilta, mikä on välillä herättänyt närästystä etenkin Naisten Liiga -seuroissa. Ymmärrän niin seurojen, pelaajienkin kuin liitonkin näkökulman. Liitto haluaa maajoukkueen pärjäävän niin tyttöjen kuin naistenkin MM-kisoissa, seurat haluavat pärjätä Naisten Liigassa ja pelaajat haluavat kehittävän ympäristön, jossa voivat keskittyä jääkiekkoon. Kuortaneella kaikki pelaajan tarvitsema on kävelymatkan päässä ja sen kanssa monella seuralla on ymmärrettävästi vaikeuksia kilpailla. Tietysti Kuortane herättää varmasti myös jonkinlaisen haaveen päästä Tyttöleijonien kokoonpanoon. Maajoukkueen runko kun on projektin aikana muodostunut pitkälti Kuortaneen pelaajista, vaikka senkin ulkopuolelta ikäluokan parhaat kyllä on poikkeuksetta valittu mukaan.

Samoin ajattelen siitä, että akatemiajoukkue pelaa Mestiksessä. Tällainen pitäisi sitten varmaan korvata laadukkaalla nuorten joukkueella, joka pelaisi nuorten SM-sarjaa (onkohan edes tällä hetkellä naisten puolella tällaista).
Se on tietysti vähän huono suuntaus Naisten Liigan joukkueiden rotaation kannalta, jos Mestis on täynnä Naisten Liiga -seurojen akatemiajoukkueita. Käytännössä Naisten Liigasta muodostuu aika pian silloin suljettu sarja hieman miesten SM-liigan tavoin, koska alemmalta sarjatasolta ei muodostu tarpeeksi voimakasta nousupainetta.

Nuorille on eri ikäluokissa joitain alueellisia ja valtakunnallisia sarjoja ja SM-turnauksia, mutta niitäkin vähän vesittää, että ikärajat eivät ole naisten ja tyttöjen sarjoissa kovin kiveenhakattuja. Tavallaan ymmärrän tuon, että verrattain pienessä pelaajamassassa varmasti kaikille halukkaille löytyy pelipaikka ja joukkueet saadaan ylipäätään kasaan. Mutta onhan se vähän hassua, kun tyttöjen U18-sarjassa pelaa lähemmäs kolmekymppisiäkin pelaajia.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Onhan tuo Naisten Liigan ja yleisesti nais- ja tyttökiekon kehittäminen iso savotta. Väistämättä se vaatii useamman vuoden perspektiivin. Tärkeintä olisi olla tavoite (yleisömäärien nosto, pelaajien keski-iän nosto ja kohti ammattimaisempaa toimintaa) sekä suunnitelma, miten tämä saavutetaan. Naisten jalkapallon puolella tällaista on viime vuosina Palloliiton toimesta ansiokkaasti alettu tekemään. Jotain samanlaista toivoisin Jääkiekkoliitolta.

Mutta joo, eipä nämä spekulaatiot täällä varmaan paljoa käytännössä auta. Silti ihan mielenkiintoisia asioita keskusteltavaksi.
 

Glove

Jäsen
Ihan ensimmäiseksi pitäisi saada enemmän tyttöjä jääkiekon pariin. Ei niin, että niitä on muutama per ikäluokka jossain poikajoukkueessa vaan niin, että tyttöjä olisi tarpeeksi tyttöjoukkueeseen.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ilves- HPK 0-1

Tiukka matshi, jossa Ilves oli imo taktisesti selvästi edellä koko matshin, Kerho meni pitkälti paremman henkilökohtaisen taidon varassa.

Toki siellä oli muutamia läpiajoja molemmilla, mutta pelitilanteissa Kerho ei juuri maalipaikoille päässyt, sen verran hyvin Ilves keskustan miehitti (naisitti?? suomenkieli …)

Ilveksellä taas hyökkäykseen lähdön onnistuessa oli lähes aina maalipaikka ja yv hyökkäyksiä oli useita. Ilveksen likkojen kädet vaan jääty paikoissa (tai no, laukasutaidossa ois kehittämistä).

Keisala oli toki hyvä, mutta Kerho joutui laukomaan kaukaa ja maskeja ei juuri ollut, kun keskusta oli hyvin tukossa.

Se miten kausi alkoi, viisikkopelin kehittämisellä, näky kyllä kentällä. Lindalle kyllä sulka hattuun pelin kehittämisestä.



Vähän lähetys pätki, toivottavasti jatkossa paremmin
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Huikeesti Ilves välieriin! Kuka ois uskonu kauden alla?


Ilves oli kyllä kaks jälkimmäistä erää aika purjeessa ja varsinkin kolmannessa Ilves oli tosi väsynyt (syötöt ei onnistunu millään, eikä purut eikä avaukset), mutta se pelikuri pysy, ja keskustaa miehitettiin todella nöyrästi.

HPK yritti yksilöinä, eivät koskaan ottaneet viisikko kasaan, vaan aina kiekon saatuaan pelaajat lähti ylös.. vähän kun Ilves viimekaudella.


tiukkoja matsheja, väitän että joukkuepeli voitti yksilöiden vapaan pelaamisen.



Molemmat maalivahdit oli kyllä hyviä
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Puolivälierät pelattu ja vaikka pari otteluparia vaikutti ennakkoon aika selvältä sekä tänään Kuortane romahti K-Espoota vastaan niin silti mielestäni voidaan sanoa että pelattiin uskottavat puolivälierät kahdeksalla joukkueella jota ei vielä muutama vuosi sitten olisi voinut uskoa eli taso on noussut liigassa!
No joku kyyninen voi toki sanoa että muutaman joukkueen hyvät ulkomaalaiset pelaajat nostavat sarjan tasoa ja niinhän se toki onkin, mutta vastaavasti Suomalaisten pelaajien terävin kärki pelaa ulkomailla niin kyllä liigan taso on noussut selvästi.
Tänään tuli katsottua Kärpät - Kalpa peliä sillä ajatuksella olisiko Kalpasta voittamaan seuran historian ensimmäinen mestaruus?
Alussa Kalpa oli parempi ja menikin heti alkuun 1 - 0 johtoon. Maalin teki sarjan paras pelaaja Elisa Holopainen joka pääsi kyllä vetämään hyvästä paikasta sekä maskiakin oli, mutta silti maali oli helpohko. Sitten Kärpät pääsi peliin paremmin mukaan, mutta maalit teki Kalpa. Kalpan 3 - 0 maalissa oli myös tuuria kun kiekko muutti suuntaa Kärppien pelaajasta, mutta hyvällä joukkueella on myös tuuria. No siinä vaiheessa itse ajattelin että peli oli ohi ja Kalpa on valmis taistelemaan mestaruudesta, mutta sitten tapahtui jotain mitä ei mestaruudesta taistelevassa joukkueessa saisi koskaan tapahtua ja varsinkin kun kyse on Kalpasta joka jahtaa seuran historian ensimmäistä mestaruutta. 3 - 0 tilanteessa ei kaikki Kalpan pelaajat enää pelanneet joukkueelle vaan itselleen ja se aika harvoin johtaa hyvään lopputulokseen play off sarjoissa.
Ja se oli kostautua tänään Kalpalle. Kärpät tuli 5 vs 3 ylivoimalla tekemällään 1 - 3 kavennusmaalilla peliin mukaan ja siirtyi 4 - 3 johtoon ajassa 56.11 ja siinä vaiheessa Kalpan tilanne näytti aika tukalalle, mutta Kärpät otti jäähyn ja Elisa Holopaisen loistava yksilösuoritus ylivoimalla toi Kalpan tasoihin ja mentiin jatkoajalle. Jatkoajalla Kärpät koki oikeusmurhan. Puhtaammin ei juuri voi kiekkoa vastustajalta riistää kuten Reetta Lindholm teki riistäessään kiekon Elisa Holopaiselta joka pelasi tilanteessa tyhmästi ja kaatui päin laitaa ja tuomari meni halpaan viheltäen jäähyn Kärpille. Kalpa hyödynsi ylivoiman ja meni välieriin.

Kalpan pelin jälkeen tuli katsottua hetki Hpk:n ja Ilveksen peliä ja tasaiselta näytti kuten yllä nimimerkki Tarinankertoja totesikin. Ilves puolusti hyvin ja Anni Keisalan peli näytti nyt juuri niin rauhalliselta kuin voittavan ja hyvän maalivahdin pelin pitääkin näyttää. Iso ero oli siihen muutaman vuoden takaiseen Anni Keisalaan joka suli finaaleissa Espoota vastaan ja silloin Kärpät joutui vaihtamaan viidenteen ja ratkaisevaan finaaliin maaliin Susanna Airaksisen. No näitä kasvutarinoita on aina hieno seurata ja nyt Anni Keisala voi johdattaa Ilveksen mitalleille.

Ilveksen voiton jälkeen kerkesi vielä nähdä vähän aikaa Kuortaneen ja Espoon peliä, mutta valitettavasti lähetys katkesi ja siinä vaiheessa kun kuva palasi peli oli jo ratkennut, mutta odotetusti K-Espoo jatkaa välieriin.

Välierät:
Kalpa - Hifk
Mielestäni mielenkiintoisempi välierä pelataan Kalpan ja Ifk:n kesken, koska Ifk pelaa ensimmäistä kertaa välierissä ja Ifk:n peli on kehittynyt kauden aikana todella paljon. Kalpa taas raivasi viime keväänä ensimmäistä kertaa tiensä finaaliin jotka jäi koronan takia pelaamatta ja se oli Kuopiossa tietenkin suuri pettymys. Välierissä kohtaa Kalpan viime kauden maalivahdit Iina Kuusela ja Tiina Ranne. Kalpalla on maalivahtipelissä etu jos Tiina Ranne pelaa samalla tasolla kuin tänään ensimmäiset 30 minuuttia sekä ensinmäisessä puolivälierässä. Puolustuksen osalta Kalpalta nousee esiin Kuortaneelta tullut Elli Mäkelä, mutta muuten isoa eroa ei puolustuksessa ole. Hyökkäys on hyvä molemmilla joukkueilla, mutta toki Kalpan hyökkäys Elisa Holopaisen johdolla on sarjan paras.
Ifk on ollut Kalpalle paha vastus tällä kaudella, mutta siitä huolimatta Kalpa lähtee ottelusarjaan suosikkina. Kalpan kotietu on merkittävä koska Kuopion isossa kaukalossa Kalpan taitavilla hyökkääjillä on tilaa ja aikaa enemmän kuin malmin kaukalossa.
Ifk:n pitää voittaa kerran Kuopiossa ja se ei ole helppoa, mutta erittäin mielenkiintoinen välierä on tulossa ja jos nyt veikkaamaan rupean niin Kalpa menee finaaliin voitoin 3 -2.
Tässä välierässä kohtaa myös mittavan pelaajauran tehneet nykyiset valmentajat Ifk:n Saara Niemi ja Kalpan Marjo Voutilainen.

K-Espoo - Ilves
Anni Keisala vastaan K-Espoo? No ei se nyt ihan noin ole, mutta kyllä Ilveksellä selkeä etu maalivahtipelissä on. Tiia Pajarinen on hyvä maalivahti, mutta pelin taso heittelee paljon. Puolustus on K-Espoolla sarjan paras, mutta Ilves puolustaa kurinalaisesti ja jos Ilves "ajaa bussin maalin eteen" niin vaikeaksi voi Espoon maalinteko mennä. Hyökkäys on myös parempi Espoolla ja kokonaisuutena materiaalietu on selkeästi K-Espoolla niin vaikea on nähdä että Ilves pystyisi Espoon voittamaan kolmesti.
Tähän kun lisätään se että Sami Haapasen joukkue puolustaa myös viisikkona hyvin niin aika suurena ennakkosuoksikkina Espoo välieräsarjaan lähtee. Tässä ottelusarjassa kohtaa merkittävän pelaajauran tehnyt tuore valmentaja Linda Leppänen ja mestaruuksia voittamaan tottunut menestyskoutsi Sami Haapanen. Espoo finaaliin voitoin 3 - 1.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Vaikka Naisten Liigan taso ei olisikaan noussut, niin ainakin tasoerot ovat kaventuneet eri joukkueiden välillä ja kilpailukykyisiä joukkueita on aiempaa enemmän. Väittäisin, että SM-sarjan/Naisten Liigan absoluuttinen taso putosi ainakin 2016 kevään jälkeen, kun JYP:in tähtisikermä hajosi ja sen jälkeen alkoi maajoukkuepelaajien joukkopako Ruotsiin. Toki viidessä vuodessa sarjan ja pelaajien kehittyminen ovat kuroneet tuota eroa kiinni ainakin osittain.

Vuosittaisesta vaihtuvuudesta huolimatta Tyttöleijonien rungon muodostavan Kuortaneen menestys toiminee jonkinlaisena mittatikkuna nyt kun urheiluopiston projektilla on jo 11 kautta kasassa. Kun viime vuosikymmenen alussa joukkue oli lähes vuosittain karsintasarjassa, niin vuosikymmenen puolivälistä lähtien urheiluopiston joukkue on pelannut joka vuosi pudotuspeleissä. Tällä kaudella se tosin teki tiukkaa kahdeksasta pudotuspelijoukkueesta huolimatta, mikä indikoisi sarjan tason kyllä nousseen varmasti ulkomaalaispelaajienkin ansiosta.

Ulkomaalaispelaajat ovatkin ainoa oikotie parantaa joukkueen kilpailukykyä nopeasti, koska kotimaisen pelaajamassan kasvattaminen ja pelaajien kehittyminen ovat hitaampia prosesseja. Toki naisilla eri kausien välillä tapahtuva pelaajaliikenne on perinteisesti heilauttanut joukkueiden voimasuhteita välillä rajustikin.

Tosiaan kahdeksan joukkueen pudotuspelit olivat nyt toista kautta putkeen ihan perusteltu ratkaisu. Toivottavasti nuo kaventuneet tasoerot otetaan huomioon myös tulevien kausien sarjajärjestelmää päättäessä, kuten tuossa jossain aiemmassa viestissä avauduinkin nykyisen ongelmista.

***

Katselin myös tuota Kärpät-KalPa-ottelua ja valitettavasti täytyy olla samaa mieltä, että tuomaritoiminta oli yksi ottelun ratkaisuun suuresti vaikuttaneista osa-alueista. En kovin mielelläni lähde tuomareita haukkumaan, koska tuomaritilanne on monin paikoin muutenkin hankala ja suon heille inhimillisyyden virheineen samoin kuin pelaajillekin. Toki jäähyt tai viheltämättä jättämiset eivät vielä yksin ratkaise pelejä, vaan niiden antamat mahdollisuudet pitää myös hyödyntää. Lopulta molemmat joukkueet hyödynsivät omia mahdollisuuksiaan.

Ensiksi Kärpät aloitti kirin, kun KalPa sai samassa vaihdossa kaksi jäähyä. Kärppien Isa Rahunen on tietysti kokenut pelaaja, mutta ei kahdella tuollaisella kontaktilla pitäisi silti saada pudotuspeleissä edes Naisten Liigassa kahta minuuttia kahden pelaajan ylivoimaa. KalPan 4-4-tasoitusmaalia edeltänyttä Suvi Käyhkön koukkausjäähyä en ymmärrä vielä videota kelaamallakaan. Joko jäähy tuomittiin väärälle pelaajalle tai sitten rikettä ei yksinkertaisesti ole tallentunut ottelulähetykseen.

Ratkaisevaa jatkoaikamaalia edeltänyttä kontaktia en minäkään pidä jäähyn arvoisena, varsinkin kun kovempia kontakteja oli pitkin peliä jäänyt tuomitsematta. Tilanteessa Holopaiselta vietiin kiekko yhtä helposti kuin Marianne Ihalainen -palkinto ja tuomari meni halpaan. En tiedä, oliko teatraalinen kaatuminen tarkoituksellista ja aiemmista jäähyistä suivaantumista vai ihan vain huonosta tasapainosta johtuvaa, mutta lopputulos oli kuitenkin sama. Toki tuomaria varmaan hämäsi, että Holopainen oli kaatuessaan noin metrin verran irti laidasta, mikä voisi kyllä oikeasti voimakkaan kontaktin kohdalla olla vaarallinen paikka. Sinänsä asiaan varsinaisesti asiaan liittymättä Isa Rahunenhan töytäisi viime kaudella ilman rangaistusta Elisa Holopaisen Oulussa avoimeen vaihtoaition luukuun, minkä seurauksena Holopaiselta jäi joitain pudotuspelejä väliin.

No, joka tapauksessa minun silmin katsottuna Kärpät olisi kaikista näistä käänteistä huolimatta ansainnut vielä kolmannen puolivälierän Kuopiossa. Urheilu on välillä - ja aika useinkin - tällaista.

***

Toinen tiukka ottelu nähtiin tosiaan Hämeenlinnassa. Edellä onkin hyvin kuvattu, että kärjistäen sarja oli taitavien yksilöiden ja organisoituun puolustuspeliin nojaavan altavastaajan kohtaaminen. Oli myös mielenkiintoista nähdä maajoukkuemaalivahtien kaksinkamppailu. Meeri Räisänen ja Anni Keisala taistelevat myöhemmin keväällä jopa Naisleijonien ykkösvahdin paikasta, mikäli Noora Rädyn loukaantuminen estää MM-kisoihin osallistumisen tai täyteen pelikuntoon palaamisen. Molemmat maalivahdit olivat kyllä ilmiömäisiä. Kuitenkin toisen veräjänvartijan seurakauden oli päätyttävä tähän sarjaan.

Ottelu alkoi Ilveksen hallitessa, mutta mitä pidemmälle se eteni, sitä enemmän painopiste siirtyi vierasjoukkueen päätyyn. Ilves puolusti maalinedustan ja keskustan tiiviisti. Toisaalta ajoittain luokaton avauspeli ja HPK:n korkea karvaus ajoi Ilveksen pitkäksi aikaa pyöritykseen omassa päässä. HPK:lla se hyökkäyspään hallinta jäi kuitenkin joitakin potentiaalisia maalipaikkoja huolimatta aika pitkälle laidoissa pörräämiseksi.

Jännä nähdä, oliko tässä sarjassa nähtävissä viitteitä Naisten Liigan pelillisten trendien tulevaisuudesta. HPK edusti ikään kuin vanhaa Naisten Liigaa, jossa parhaimmillaan muutamalla poikkeusyksilöllä voi kuskata kiekkoa ja ratkaista otteluita. Ilves puolestaan edusti pidemmälle jalostuneempaa joukkuepeliä, jossa pelaaja yksilönä punnitsee koko ajan ratkaisujaan ja jättää toisinaan riskejä ottamatta, vaikka ne onnistuessaan johtaisivatkin näyttäviin suorituksiin. Jälleen nuo ääripäät ovat tässä esityksessä kärjistettyjä, mutta ehkä ymmärrätte eron.

Hämeenlinnan ottelun voittomaaliakin tuli kelailtua vielä videolta ja minun silmiini sitä näyttäisi edeltävän paitsio. Mielestäni Helen Puputti viilettää siniviivan yli ennen kuin Jenna Suokko tuo kiekon hyökkäysalueelle. Kun marginaalit ovat näin tiukkoja, niin tuollaiset sinänsä inhimilliset virheet harmittavat. Joka tapauksessa vähämaalinen ottelusarja oli varsinainen jännitysnäytelmä ja senkin kohdalla harmittaa, että sarja loppui jo kahden ottelun jälkeen.
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Helppo olla samaa mieltä siitä että naisten sm-sarjan taso laski kun Jypin joukkue hajosi ja paljon maajoukkuepelaajia lähti Ruotsiin. Mielestäni kuitenkin taso on noista ajoista noussut, kun katsoo pelaajien taitotasoa ja sitä mistä Ilveksen pelistä mainitsitkin eli joukkueena pelaaminen on mennyt eteenpäin. Tietenkin edelleen joukkueiden sisälläkin on vieläkin erittäin isoja eroja taitotasoissa sekä hyvät ulkomaalaiset pelaajat nostavat sarjan tasoa.
Mikä sitten on mahdollistanut tämän kehityksen? Onneksi nykyisin monessa seurassa tyttö / naispelaajille on rakennettu pelaajapolkuja ihan samalla tavalla kuin pojille on tehty jo kauan. Lahjakkaat tyttö / naispelaajat saavat harjoitella poikien kanssa sekä sitten muutamilla liigan joukkueella on päätoimiset valmentajat ja se mahdollistaa paljon paremman valmennuksen kuin oto pohjalta.
Kuortane herättää tunteita, mutta mielestäni se on ollut erittäin hyvä projekti Suomalaisessa naiskiekossa. Kuortaneelle on hakeutunut paljon pelaajia pienistä seuroista ja näille pelaajille omassa seurassa pelaamisessa olisi monesti noussut tie pystyyn kun naisten joukkuetta ei ole. Sitten joskus on ilmoille heitetty ajatuksia että Kuortaneeseen käytettävät rahat liitto voisi jakaa naisten joukkueille. Jaettaisiinko rahat kaikkien naisten joukkueiden kesken vai vain liigaseurojen kesken? Olisiko se oikeudenmukaista jakaa pelkästään liigajoukkueiden kesken? No jos Kuortane lopetettaisiin ja rahat jaettaisiin vain liigajoukkueille niin siitä tulisi reilusti alle 10000 euroa per liigaseura. No olisihan se raha toki käytettävissä liigajoukkueiden kuluihin, mutta ei sillä rahalla kyllä Suomalaista nais / tyttökiekkoa juurikaan eteenpäin vietäisi liigaseuroissa.
 

Glove

Jäsen
Kuortaneelle on hakeutunut paljon pelaajia pienistä seuroista ja näille pelaajille omassa seurassa pelaamisessa olisi monesti noussut tie pystyyn kun naisten joukkuetta ei ole.
Tästä esimerkkinä vaikka JHT:n kasvatti Jenna Kaila. JHT:llä ei taida naisten joukkuetta olla ollenkaan. Sieltä kuitenkin Kuortaneelle ja nyt oli valittu jo naisten maajoukkueeseen.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
HIFK haki Kuopiosta ensimmäisessä välieräottelussa vierasvoiton ja nappasi samalla kotiedun itselleen.

HIFK:n naisten joukkueen omaan ketjuun jo kirjoitinkin, että en ole kovin yllättänyt helsinkiläisten voitosta, vaikka toki pidinkin KalPaa jonkinlaisena ennakkosuosikkina otteluun. Samassa ketjussa on ottelusta muitakin viestejä ja moni niiden kirjoittajista on nähnyt itse pelinkin toisin kuin allekirjoittanut, joka on näin arkipäivisin klo 13.00 yleensä töissä.

Tästä päästäänkin taas näihin naiskiekossa liian usein eteen tuleviin arvostuskysymyksiin, että kun samassa hallissa pelaavalla miesten SM-liigajoukkueella on tavallinen runkosarjapeli klo 18.30, niin silloin naisten pudotuspeliottelu pelataan klo 13.00 vaikka arkipäivänä.

Asiassa osapuolina on ainakin pudotuspelien otteluohjelman laativa liitto ja samassa hallissa pelaavan saman seuran SM-liigajoukkue. Ongelman voisi ratkaista monella tavalla, koska mahdollinen peliaikoihin liittyvä konflikti tai ainakin mahdollisuus sille on ollut tiedossa jo pudotuspeliohjelman julkaisun jälkeen. Silti kaikista mahdollisista ratkaisuista päädyttiin siihen mielikuvituksettomimpaan eli naisten pelin pelaamiseen arkipäivänä klo 13.00. Tällä tavalla naisten jääkiekko-otteluiden katsojamäärät eivät tule koskaan kasvamaan.

Nyt kun koronavirusrajoitusten vuoksi katsojia ei oteta sen paremmin miesten kuin naistenkaan peleihin, SM-liigapelin olisi voinut aloittaa ihan hyvin vaikka klo 16.00. Suurin osa pelin katsojista pystyy katsomaan ottelun myös jälkilähetyksenä, jos klo 16.00 on liian aikaisin. Silloin naisten pelin olisi voinut aloittaa esim. klo 19.30. Toisin päin ottelutapahtumien aikavaraukset eivät mahdollista noin tiivistä aikataulua varsinkin, kun pudotuspeleissä on myös riskinä ratkaisun venyminen jatkoajalle. Naisten kohdalla toki vain ylimääräinen erätauko, 20 minuutin jatkoerä ja voittolaukauskilpailu. Eli ratkaisu ei veny missään tapauksessa aamuyöhön.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kiekko-Espoo voitti odotetusti ensimmäisen välierän Ilvestä vastaan. Kotijoukkue joutui kuitenkin tekemään täyden työn voiton mahdollistavien maalien eteen. Espoo piti suurimman osan ottelusta kiekkoa hallussa, mutta vaaralliset maalipaikat olivat lopult aika vähissä Ilveksen puolustaessa tiiviisti. Avausmaali syntyi vasta 34 minuutin jälkeen, kun vieraiden merkkaus oman maalin edessä petti siihen mennessä harvinaisesti. Sofia Nuutinen löysi keskeltä Tinja-Mariia Haukijärven, joka ohitti yli 150 minuuttia pudotuspelien alusta ilman takaiskuja pelanneen Anni Keisalan: 1-0.

Ottelu alkoi saada kolmannen erän alussa ratkaisun makua, kun hienoa kevättä pelaava Emilia Vesa kiersi ylivoimalla koko Ilves-neliön ja upotti tarkan laukauksen yläkulmaan: 2-0. Ilves puolusti koko pelin uhrautuvasti, katkoi syöttöjä ja karvasi väsymättömästi espoolaisten iholla. Ottelu ratkesi kuitenkin lopulta siihen, että tupsukorvat eivät kiekon saadessaan pystyneet rakentamaan kummoistakaan hyökkäyspeliä. Se jäi lopulta yksittäisten riistojen ja vastahyökkäysten varaan. Organisoidut hyökkäykset loistivat poissaolollaan, mikä johtui aika pitkälle HPK-sarjassakin nähdystä luokattomasta avauspelistä ja pitkien kiekkojen roiskimisesta.

Tuollaisella pelisuunnitelmalla joukkueen pitäisi olla äärimmäisen tehokas harvoissa paikoissaan. Nyt edes ylivoima ei meinannut saada kiekkoa espoolaisten päätyyn, pakkopelistä puhumattakaan. Ilves oli hajottanut HPK-sarjan jälkeen ykkösylivoiman kahteen viisikkoon, minkä seurauksena tupsukorvilla ei ollut enää yhtään vaarallista ylivoimakoostumusta. Kolmannessa erässä espoolaiset pystyivät varjelemaan kahden maalin johdon melko vaivattomasti, eikä Ilvekselle tullut lopussa oikein edes mahdollisuutta hakea kavennusta ilman maalivahtia.
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Samaa peliä Lunden kanssa ollaan katsottu kun puhutaan K-Espoo - Ilves välierästä. Linda Leppänen on varmaan luonut parhaan mahdollisen pelitavan omalle joukkueelle ja kuten vanha viisaus sanoo mestaruudet voitetaan puolustamalla. No kuten Lunde tuossa totesikin niin sitten pitäisi pystyä tekemään ne tarvittavat maalit vastaiskuilla tai ylivoimalla, mutta nyt ei onnistunut kumpikaan. Sinällään vaikka ensimmäisessä erässä kiekko pyöri suurimman osan ajasta Ilveksen kenttäpäädyssä, mutta ei siellä kovin montaa vaarallista paikkaa ollut ennen kuin Ilvekselle tarjoutui paikka tehdä maali läpiajosta. Olisi sinällään ollut mukava katsoa kuinka peli olisi muuttunut jos Ilves olisi päässyt johtoon. Mutta parempi toki voitti ja Pajarinen otti ne harvat Ilveksen maalipaikat hyvin pois.

Kalpan ja Ifk:n peli oli tosiaan poikkeukselliseen aikaan, mutta näin korona rajoitusten aikana pystyin sitäkin peliä vähän töiden lomassa seuraamaan. Laitanpa nyt sitten Kalpan ja Ifk:n pelistä muutaman huomion kun Lunde jo tuosta K-Espoon pelistä niin hyvin kirjoittikin.

Ifk nöyryytti, nöyrtyikö Kalpa? Ifk näytti mallia mitä on play off kiekko. Kalpan ensimmäinen maali syntyi ilmasta ohjaamalla, mutta sen jälkeen ei Ifk juuri kaksinkamppailuja hävinnyt kummankaan maalin edustalla. Silmiinpistävä ero oli myös etäisyyksissä. Siinä missä Ifk:n viisikko oli tiivis niin Kalpalla tiiviitä viisikkoja ei näkynyt kuin hetkittäin. Kalpan kaksi muuta maalia olivat hienoja suorituksia Kalpan kärkipelaajilta. Toisessa erässä Kalpa muutti ykköskenttänsä muotoon Holopainen - Niskanen - Nilsson. Kalpan toisessa maalissa Nilsson ja Holopainen pelasivat kahdella poikkisyötöllä Niskasen läpiajoon eikä Niskanen erehtynyt. Kalpan kolmas maali oli puhtaasti Elisa Holopaisen hyvä yksilösuoritus, mutta minkälaisia maaleja tehtiin Kalpan päätyyn? Kuten Lunde tuossa jo aikaisemmin totesikin niin maalin edestä Ifk teki maalinsa voitettuaan kaksinkamppailut. Ifk:n ensimmäinen maali tuli riparista jossa Ifk:n pelaaja oli ensin.
Toinen Ifk:n maali oli hieno ylivoimakuvio jossa Miressä Mäkelä ohjasi hyvän syötön ihan yläkulmaan. Tässä maalissa Mäkelä unohtui vapaaksi koska kaksi Kalpan pelaajaa keskittyi vain kiekolliseen pelaajaan.

Ifk:n kolmas maali kuvaa eilistä Kalpaa mielestäni hyvin. Kiekko puretaan keskialueelle ja jokainen varmasti näki että kiekko meni suoraan Ifk:n pelaajalle. Siitä huolimatta 3 Kalpan pelaajaa lähtee vaihtoon ja päästää Ifk:n hyökkäämään vapaasti ja yllätys yllätys tämäkin maali tuli lopulta maalin edestä hävityn kaksinkamppailun sekä huonon oman pään täytön takia.
Sitten Kalpa tuli maalin päähän ja mitä tapahtui seuraavassa vaihdossa? No Ifk iski ja taas riparista. Kalpan pelaajia oli useampiakin oikealla paikalla, mutta tahto kamppailla oli vaan Ifk:lla niin paljon kovempi että niin vain Ifk siirtyi taas 2 maalin johtoon.
Holopainen toi sitten Kalpan taas maalin päähän ja eipä taida tarvita kertoa mitä tapahtui seuraavassa vaihdossa.. No tietenkin Ifk iski riparista joukkueen taas 2 maalin johtoon.
Jos kolmas maali kuvasi eilistä peliä hyvin niin samaa voi sanoa Ifk:n kuudennesta maalista. Kalpa epäonnistuu purkukiekossa ja kiekko jää siniviivalle josta se toimitetaan kohti maalia. Kiekko pomppii ja Kalpan kärkipelaajia tekee vain ison kaarroksen ja lopulta Mieressa Mäkelä iskee kiekon maaliin kahden Kalpan pelaajan välistä!
Ottelusarja on vasta alussa ja kaikki on auki, mutta mielenkiintoinen asetelma kyllä torstaille on luvassa. Ifk oli joukkue joka oli valmis kamppailemaan ja pelasi niin kuin play off peleissä kuuluu. Kalpa oli taas enemmän vain yksilöitä ja jotenkin olin aistivinani että muu joukkue lähinnä odottaa vain sitä että muutamat yksilöt ratkaisee pelin Kalpalle. Jos Kalpa haluaa mennä finaaliin niin nyt koko joukkueen on nostettava tasoa eikä odottaa vain että ykköskenttä ratkaisee pelin ja samalla myös kärkipelaajien pitää parantaa peliään varsinkin puolustuspäässä. Ifk:n sen sijaan ei tarvitse muuttaa mitään vaan jatkaa samalla tavalla.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Tiistain välieräotteluista on julkaistu maalikoosteet Jääkiekkoliiton YouTube-tilillä.

K-Espoo-Ilves-ottelun maalikooste



KalPa-HIFK-ottelun maalikooste



Jääkiekkoliiton koosteista puuttuu tuttuun tapaan äänet, mutta maalien synnyn näkee kuitenkin videon muodossa. Halutessaan halliäänet ja selostuksen voi kuitenkin äännellä itse ihan vapaasti, eikä siihen niksiin tarvita edes sukkahousuja. Etevimmät selostajat voinevat ilmoittautua vaikka Team Kuortaneen joukkueenjohtajalle, niin saadaan ensi kaudella liiton oman joukkueenkin lähetyksiin selostus.

Kiekko-Espoon YouTube-tililtä löytyy ensimmäisen välierän maalikooste myös äänien kanssa, jos niitä haluaa kuunnella. Hienoa, että myös K-Espoo on liittynyt niiden harvalukuisten Naisten Liigan joukkueiden seuraan, jotka julkaisevat otteluista maalikoosteen. Toivottavasti jatkavat samaa tulevienkin otteluiden osalta.




***

Välieräsarjat jatkuvat tänään Helsingin Malmilla ja Tampereen Tesomalla.

Malmin ottelussa kiinnostaa, miten KalPa on reagoinut avausottelun runsasmaaliseen tappioon. Kahdessa päivässä ei todennäköisesti ehdi tehdä suuria muutoksia ja joukkueet jatkanevat idetiteettinsä mukaisen jääkiekon pelaamista, mitä ovat pitkin kautta oppineet pelaamaan.

Historiallisen ensimmäisen voiton tiistaina klo 13.00 alkavat pudotuspelit -kategoriassa napanneen HIFK:n ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä kovinkaan suuria muutoksia. Jos peli jatkuu samanlaisena kuin Kuopiossa, niin maksimissaan viiden ottelun sarjan vie silloin suurella todennäköisyydellä HIFK. Helsinkiläiset pystyivät Kuopiossa tasaisempaan suoritukseen koko joukkueella. Hieman kärjistäen KalPa elää ja kuolee huippuyksilöidensä mukana ja se harvemmin riittää joukkuepelissä noin organisoitua vastustajaa vastaan.

Ulkourheilullisena toiveena pelille olisi Malmin muikkuverkon poistaminen kameran ja katsomon edestä. Katsomossa kun ei saa olla katsojiakaan, niin sen ei pitäisi olla edes mikään turvallisuuskysymys. Hassusti esimerkiksi 2019 MM-kisoissa Tapiola 2:sta poistettiin samanlainen muikkuverkko, vaikka katsomot olivat täynnä B-lohkon otteluissa. Muutama viikko aiemmin verkko oli vielä paikoillaan loppuotteluissa. MM-kisojen jälkeen verkko palasi takaisin Tapiolaan ja on sittemmin ollut säännöllisesti ruutukameroiden tarkennusautomatiikan kiusana. Harmillista, että HIFK:n naisten pelit siirtyivät pudotuspelien alkaessa Töölön harjoitushallista takaisin Malmille. Oli niin mahtavaa katsella HIFK:n otteluiden laadukasta monikameralähetystä ilman verkkoja.

Vaikka peli alkaakin 0-0-tilanteesta, niin tässä vielä kauden aiempien kohtaamisten tulokset:

12.09.2020 KalPa-HIFK 3-2
22.11.2020 HIFK-KalPa 8-4
13.02.2021 HIFK-KalPa 2-1
jatkosarjassa KalPa-HIFK peruttiin

09.03.2021 KalPa-HIFK 3-7 (1. välierä)

***

Myös Tesoman peli on mielenkiintoinen. Tapiolassa peli pysyi tiukkana, kuten runkosarjakohtaamisissakin, mutta lopulta voittajasta ei jäänyt minkäänlaista epäselvyyttä.

Runkosarjassa näiden joukkueiden välillä nähtiin pieni erikoisuus, kun molemmat joukkueet voittivat omat kotiottelunsa. Ensimmäisen Tesoman ottelun alla Espoo oli pelannut edellisenä päivänä tiukan KalPa-ottelun, mutta jatkosarjassa ottelun alla ei ollut tällaisia tekijöitä, vaan Ilves kiri ensimmäisen erän kahden maalin tappioasemasta voittoon. Toki Ilves oli näistä joukkueista silloin ainoa, jolla oli sarjasijoituksen suhteen ottelussa vielä panosta.

Toisen välierän alla kiinnostaa, pystyykö Ilves jatkamaan omalta osaltaan tuota "kotitaikaa". Joka tapauksessa ottelun pysyessä tiukkana ja vähämaalisena pienetkin pomput saattavat kääntää ottelun myös pelilliselle altavastaajalle, joita tamperelaiset ovat selkeästi tässäkin ottelussa. Altavastaajan voitto edellyttää kuitenkin vastustajan virheiden kyttäämisen lisäksi myös itse rakennettua hyökkäyspeliä.

Kiekko-Espoolla on vähemmän muutettavaa, mutta toki heidänkin pitää yrittää löytää lisää keinoja, miten selkeä kiekonhallinta muutetaan useammin vaaralliseksi maalipaikaksi Ilveksen sumppupuolustusta vastaan. Varsinkin jos tupsukorvat sattuisivat onnistumaan avausmaalin tekemisessä, jopa espoolaisetkin saattavat kohdata samanlaisia ongelmia kuin HPK:lla oli puolivälierässä. Tiia Pajarinen hoiti avausottelussa vähät vaaralliset tilanteet hyvin, mutta hän ei kuitenkaan joutunut vielä todelliseen testiin. Tuollainen asetelma on ylipäätään vaikea maalivahdille, koska keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään, vaikka omalla maalilla joutuukin seisoskelemaan pitkiä pätkiä toimettomana.

Ilves-valmentaja Linda Leppänen nostaa Aamulehden otteluennakossa kaukalon koon yhdeksi eroksi Tesoman ja Tapiola 2:n välillä. Itse en osaa tuosta erosta sanoa ja voisiko siitä olla Ilvekselle jotain hyötyä K-Espoota vastaan. Joka tapauksessa mielenkiintoinen yksityiskohta. Myös HIFK:n Saara Niemi nosti saman asian esille TPS-sarjassa viitaten Kupittaan isompaan kaukaloon.

Ilveksen kokoonpanoissa on tehty ensimmäisen ottelun jälkeen hieman muutoksia. Ne näkyvät etenkin keskushyökkääjien osalta, kun ykkösketjun keskelle on siirretty Venla Riipinen, kolmosketjun keskelle Sanni Vanhanen ja nelosketjun keskelle Mari Tervala. Muutokset viittaavat siihen, että Ilves haluaa jakaa syömähampaansa vielä useampaan ketjuun ja peluuttaa koko kokoonpanoa vieläkin tasaisemmin. Etenkin sarjan pitkittyessä tuosta saattaa olla tupsukorville hieman etuakin yleensä kolmella ketjulla pelaavaa Espoota vastaan. Ilveksellä on myös kotikaukalossaan oikeus vaihtaa viimeisenä.

Ylivoimakoostumuksia Facebook-päivityksessä ei näy, mutta ihmettelisin, jos Ilves ei palauta kärkipelaajiaan takaisin ykkösylivoimaan. Hajauttaminen kahteen viisikkoon ei toiminut Tapiolassa yhtään.




Kiekko-Espoon kokoonpanoja ei ole vielä julkaistu liiton tulospalvelussa tai joukkueen sometileillä.

Tässä vielä kauden aiempien kohtaamisten tulokset:

26.09.2020 K-Espoo-Ilves 3-1
22.11.2020 Ilves-K-Espoo 4-2
06.02.2021 K-Espoo-Ilves 2-1
27.02.2021 Ilves-K-Espoo 4-2

09.03.2021 K-Espoo-Ilves 2-0 (1. välierä)

***

Myös karsintasarjan puolella on tällä viikolla pelattu ja pelataan tänäänkin.

Sarjapaikkansa karsintojen ensimmäisessä ottelussa varmistanut RoKi on vieraspelikiertueella, jossa se kohtaa kolmena peräkkäisenä päivänä karsintojen kolme muuta joukkuetta. Varmasti rankka reissu monellakin tavalla, mutta taloudellisesti todennäköisesti edullisin vaihtoehto kiertää kaikki vieraspaikkakunnat yhdellä kertaa.

Kiertueen ensimmäinen ottelu Sportia vastaan eilen osoittikin, että rovaniemeläiset ovat todellakin säästölinjalla liikenteessä. Normaalisti täydellä kokoonpanolla pelaava joukkue ilmoitti kokoonpanoon 8 hyökkääjää, 5 puolustajaa ja 2 maalivahtia. Peli päättyikin neljällä ketjulla pelanneen Sportin voittoon 2-1 varsinaisen peliajan jälkeen.

Oli syy sitten rahan säästäminen majoitus- ja ruokailukustannuksissa, vaikeudet saada pelaajia mukaan keskellä viikkoa tehtävälle kolmen päivän vieraskiertueelle tai otteluiden panoksettomuus, niin surullistahan tuo on urheilullisesta näkökulmasta. Toki tekisin joukkueen kirstunvartijana itsekin ihan samalla tavalla panoksettomassa tilanteessa, jos sarjajärjestelmä ja -tilanne mahdollistaa sen.

Myös motivoituneita Lukkoa ja JYP:iä vastaan rovaniemeläisille saattaa olla siis luvassa ennakkoon ajatellen yllättäviä pistemenetyksiä.

En tiedä, saako tällaista asiaa sanoa ääneen, mutta sanonpahan kuitenkin. Kun nykyisen sarjajärjestelmän seurauksena RoKin sarjapaikka varmistui jo ensimmäisen karsintaottelun jälkeen, lopuissa viidessä panoksettomassa ottelussa heillä on mahdollisuus vaikuttaa omalla suorituksellaan, mitkä vastustajat saavat heiltä pisteitä ja saavat siten etulyöntiaseman toisesta sarjapaikasta taisteluun. Kartasta voinee katsoa, mistä noista kolmesta vaihtoehdosta on mukavin palata aamuyöllä Rovaniemelle. Vai pitäisikö sanoa vähiten ikävä?
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Eilen tuli yritettyä katsella vähän molempia pelejä ja eihän siinä tietenkään pääse kiinni oikein kummastakaan pelistä. No Ilves oli alakynnessä 2 erää, mutta kolmannessa erässä jo pääsi pelaamaan kunnolla Espoon kenttäpäätyyn, mutta jos et tee maaleja niin et voi voittaa. Onko sarja jo ohi? Jos Kiekko Espoon ajatus ei lähde harhailemaan jo finaalin suuntaan niin sarja ratkeaa lauantaina, niin hyvä Espoo on tällä hetkellä. Mitä Ilveksen pitäisi sitten tehdä jotta sarjassa nähtäisiin vielä 4 ja jopa 5 peli? Ainakin maaleja pitäisi pystyä tekemään ja kenties alusta asti uskaltaa avata peliä rohkeammin, mutta se tarkoittaa myös sitä että silloin Espoo saa myös paikkoja ratkaista sarja. Tai sitten vaan jatkaa tiivistä puolustamista ja luottaa siihen että Espoo ei pysty tekemään maaleja ja itse onnistutaan jossain vaiheessa. Silloin kyllä erikoistilanteissa pitää laittaa kaikki parhaat samaan ketjuun ja vaihtoja viivyttelemällä antaa kärkipelaajille aikaa huilata. Jos veikata pitää niin Espoo menee finaaliin suoraan 3 - 0 voitoin, sillä kokenut valmentaja Sami Haapanen tuskin antaa joukkueen ajatuksen lähteä harhailemaan vaan virittää joukkueen vain ja ainoastaan lauantaiseen peliin.

Ifk - Kalpa. Enpä ennen sarjan alkua olisi uskonut että sarja on katkolla Ifk:lle jo kolmannessa pelissä. No enää se ei ole yllätys kun on nähnyt kuinka hyvin Ifk pelaa ja vastaavasti Kalpa on kaukana siitä mihin tuolla materiaalilla pitäisi pystyä. Kalpan viisikkopelaaminen on todella paljon jäljessä Ifk:n vastaavasta ja se on isoin asia mikä Kuopiolaisten pitää saada kuntoon jos sarjaa halutaan pelata vielä lauantain jälkeen. Viisikkopelaamisesta lähtee myös ongelmat maalinedustapelaamisessa jossa Ifk on ollut todella paljon edellä. Onko sarja ratkennut? Vaikea uskoa että Kalpa voittaisi nykyisessä kunnossa olevaa Ifk:ta kolmesti peräkkäin, mutta jos jompi kumpi ottelusarja jatkaa vielä lauantain jälkeen niin uskoisin että se on Ifk:n ja Kalpan välinen ottelusarja. Uskoisin että nyt Kalpa alusta alkaen lähtee pelaamaan ykköskentällä jossa ovat kaikki maajoukkuepelaajat ja kuormaa heille tulee varmasti paljon, mutta se ei saa näkyä heikompana pelinä omassa päässä tai ottelusarja loppuu lauantaina Kuopiossa.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Molemmissa välieräsarjoissa on sarja katkolla eilisten otteluiden jälkeen. Kiekko-Espoo haki Tampereelta vierasvoiton 0–2-lukemin ja HIFK piti Malmilla kiinni ryöstämästään kotiedusta 5–2-lukemin. Loppuottelujoukkueet saattavat siis selvitä jo lauantain kolmansissa välieräotteluissa.

Seurasin eilen yhtä aikaa molempia välieräsarjoja sekä karsintasarjan Lukko-RoKi-ottelua, joten luvassa ei ole mitään kovin syvällistä analyysia yhdestäkään ottelusta.

***

Tesoman ottelussa K-Espoo kävi Ilveksen puolustuksen päälle vielä Tapiolan otteluakin ärhäkämmin ja se palkittiinkin muutaman minuutin jälkeen jo ylivoimamaalilla. Espoolaiset onnistuivat avauserässä ylivoimalla vielä toistamiseen ja Ilveksen kannalta ottelusuunnitelma meni siis heti alusta asti pieleen.

Toinen erä jatkui ensimmäisen tavoin Ilveksen jäähyillessä ja K-Espoon hallitessa kiekkoa, mutta maaleja ei kuitenkaan nähty. Kolmannessa erässä kotijoukkue sai kaivettua toistaiseksi parasta hyökkäyspeliä, mitä sarjassa on nähty, mutta Tiia Pajarinen oli jälleen Ilves-hyökkäjiä terävämpi maalipaikoissa. Tosin nyt Ilves sai jo ihan itsekin luotua muutamia tilanteita, joista kiekko olisi pitänyt saada maaliin.

Jälleen tiukka peli, mutta Ilveksen voitto ei kuitenkaan ollut kovin lähellä. Jos sarjaa mietitään, niin jonkinlaista ihmettä vaaditaan jo kolmen ottelun voittamiseen peräkkäin, kun kahdessa ottelussa joukkue ei ole onnistunut maalinteossa vielä kertaakaan. Siitäkin huolimatta, että Anni Keisala ja Ilveksen uhrautuva puolustuspeli on siihen antanut mahdollisuuden voitosta taistelemiseen molemmissa peleissä tähänkin asti.

Ottelun maalikoostevideot äänillä



ja ilman ääniä



***

Malmin peli jatkoi aika pitkälle Kuopion ottelun juonta. HIFK onnistui tylsyttämään KalPan pelin vaarattomaksi ja taisteli kiekon useamman kerran KalPa-maaliin. Kuopiolaisten kannalta pahin mahdollinen alku oli alivoimalla syntynyt HIFK-avausmaali ensimmäisessä erässä. Sinänsä HIFK:n peli ei ole mitään rakettitiedettä. Joukkue puolustaa ja hyökkää viisikkona tiiviisti, luistelee ja karvaa paljon, voittaa kaksinkamppailuja sekä toimittaa kiekkoa KalPan maalille. Toki tuon kaiken virittäminen toimivaksi on välillä lähes korkeaa matematiikkaa. HIFK tekee tuon kaiken kuitenkin paremmin kuin KalPa, joka vaikuttaa aseettomalta ja vähän järkyttyneen lamaantuneeltakin.

Vasta kolmannen erän lopun 4–0-tilanteessa, kun KalPalla ei ollut enää mitään hävittävää joukkue pelasi ilman maalivahtia. Nopea onnistuminen poiki toisenkin kavennusmaalin ja kellossa oli vielä neljä ja puoli minuuttia peliaikaa jäljellä. Tässä nähtiin myös KalPan momentum-puoli eli hengen päälle saatuaan joukkue tekee välillä jokaisessa vaihdossa maalin. HIFK:n aikalisä kuitenkin tiivisti kotijoukkueen rivejä ja ainoa lisäosuma nähtiin vain tyhjään KalPa-maaliin.

Kuten @kilpakiekko ylempänä kirjoittaakin, niin KalPan on pakko lyödä itseään säästelemättä kaikki peliin ja katsoa, mihin se riittää. Voi olla, että joukkue nousee vielä sillasta ja se taistelu syö kaikki voimat ennen loppuotteluita. Tästä eteenpäin joukkueella on kuitenkin vain voitettavaa, koska vain voitot kelpaavat. Muut vaihtoehdot johtavat pronssiotteluun.

Hienointa tässä ottelussa oli, että katsomon edessä oleva muikkuverkko oli nostettu pääkameran kohdalla sen taakse, mikä paransi ottelulähetystä ja katsojakokemusta huomattavasti. Hienoa, että tuo järjestely onnistui vihdoinkin. Harmi, että vasta nyt useamman kuukauden jälkeen, kun pelit ovat jo lähes loppusuoralla.

Ottelun kaikki seitsemän maalia on katsottavissa mykkäfilminä liiton YouTube-tilillä.



***

Karsintasarjan ottelussa Lukko-RoKi nähtiin kahdeksan pelitilannemaalia ja voittomaalikilpailu. Ottelu päättyi 5–4 Lukon kahden pisteen voittoon eli RoKi menetti pisteitä Raumallakin. Vaasan peliin nähden RoKi oli saanut yhden hyökkääjän lisää kokoonpanoonsa.

Näissä RoKin kahdessa vierasottelussa Sport nappasi yhden pisteen enemmän kuin Lukko ja onkin kutkuttavaa nähdä, kuinka kriittiseksi tuo piste vielä muodostuukaan.

RoKi jatkaa kiertuettaan vielä tänään Jyväskylään.
 

jypinfani

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, SaPKo, D-Kiekko <3
Vaikeaksi menee JYPillä... Hirveästi ei huvittaisi katsella taas ylivoimaista menoa syksyn Mestiskarsinnoissa.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Vaikeaksi menee JYPillä... Hirveästi ei huvittaisi katsella taas ylivoimaista menoa syksyn Mestiskarsinnoissa.
Ensi kauden sarjajärjestelmää ei ole ymmärtääkseni vielä julkaistu, mutta eiköhän se suurella todennäköisyydellä tarkoita JYP:ille jälleen uuden nousumahdollisuuden hakemista alempaa. Eipä tuossa oikein muuta mahdollisuutta ole, kun alemmassa jatkosarjassa ja karsintasarjassa paukut eivät ole tähän asti riittäneet. Tosin tänään on vielä mahdollisuus kääntää kelkka kohti loppukiriä. Ainakin teoreettiset mahdollisuudet ovat vielä olemassa.

Joka tapauksessa JYP:in pelaajilla on nyt konkreettinen käsitys, millä tasolla pelin pitää olla, että nouseminen olisi mahdollista. Jos Mestiskarsinta ei tarjoa riittävästi haastetta, niin ehkä joukkueen pitäisi sitten sen lisäksi pelata säännöllisesti myös harjoitusotteluita vaikka JYP:in poikia vastaan. Sieltä ainakin luulisi saavan kovan vastuksen ja kehittäviä pelejä.
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Jännäksi tosiaan menee tuo karsintasarja. Jypin tilanne on vaikea, mutta vaikka ensi kaudesta ei ole tietoa kuten Lunde totesi niin iso yllätys olisi jos sarjajärjestelmään tulisi muutoksia, vaikka uudistuksia kyllä toivoisi näkevän tämän nykyisen sarjajärjestelmän tilalle, mutta toivottavasti liitto yllättää...

Katselin tuossa vielä tuon Ifk - Kalpa pelin maaleja niin eipä ole ihme että Kalpa on sarjaa 2 - 0 häviöllä, kun joukkueen kärkipelaajatkin pelaa omassa päässä melkoisen huolimattomasti. Esimerkkinä Ifk:n neljäs maali jossa Kalpan puolustaja häviää irtokiekon kulmassa, jääden ihmettelemään hetkeksi eikä lähde paineistamaan heti. No apuun tulee sentteri maila sivulla eli mailapaine olematon ja kun Ifk:n pelaaja kääntyy Kalpan sentteri ei pysähdy vaan kaartaa väärään suuntaan. Sitten apun tulee laituri jonka ei edes pitäisi mennä tuollaisessa tilanteessa paineistamaan vaan pitää oma pelinpuolen pakki kiinni. No tämä laiturikaan ei onnistu riistämään kiekkoa vaan yksi Ifk:n pelaaja voitti kolme Kalpan pelaajaa yksin ja saa syötettyä vapaana olevalle pakille viivaan kun kalpan laituri jätti pakin vapaaksi ja kaiken kruunaa se että Kalpan toinen puolustaja ei pysty pelaamaan Ifk hyökkääjä Mäkelän mailaa pois vaan Mäkelä ohjaa kiekon ilmasta maaliin. Jos Kalpa haluaa sarjaa jatkaa lauantain jälkeen niin jokainen ei vuorollaan voi käydä häviämässä kaksinkamppailuja varsinkaan omassa päässä.
 

Old referee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, tuomarit
Tästä esimerkkinä vaikka JHT:n kasvatti Jenna Kaila. JHT:llä ei taida naisten joukkuetta olla ollenkaan. Sieltä kuitenkin Kuortaneelle ja nyt oli valittu jo naisten maajoukkueeseen.
Aiemmin jo JHT:stä Kuortaneelle menivät Kiia Nousiainen ja Iina Tohila, jotka Kuortane-uransa aikana muistaakseni voittivat myös U18- kisoista pronssimitalin. Koko Kalajoki-kolmikko pelasi ennen Kuortaneelle menoa JHT:n C-pojissa ja Cowboys NiceHockeyssä naisten Mestistä, Mestiskarsintaa ja Suomi-sarjaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös