Kaksi asiaa:
1) Mädchen zum Kotzen -listan jäsenet.
En pidä siitä, jos sellainen nainen, jonka katsomisesta saattaa lentää laattaa, lähestyy minua. Yleensä kysymys on brittinaisista tai irlantilaisista. Joku Merja Kyllösen tapainen jokinorsu kuuluu samaan kategoriaan
2) Fyrkan pummijat ja muut hyväksikäyttäjät.
En hyväksy sitä, että joku yrittää multa jotain drinkkiä tai jotain. Mihin meni vanha kristillinen näkems, että pitää antaa asioita niin sitten saa itsekin. Jeesus jakoi muutaman kalan ja leivän. Nyt ties kuinka moni on jotain pyytämässä. Mielummin niin, että ehdotetaan jotain win-win-tilannetta. Niinkuin yksi brasilialainen malli ehdotti mulle kahta luksuspropertya São Paolosta, kun satuin vahingossa keskustelussa lipsauttamaan, että mulla on Euroopassa myynnissä 60, 30 ja 20 miljoonan propertyt. Siis sellaiset, jotka olen käynyt katsomassa ja joiden omistajat haluavat, että keksin, kuinka ja kenelle ja kuinka brändättynä ne saadaan kaupaksi. Eli tässä tapauksessa nainen ajattelee, että ok lähetän speksit ja jos siitä tulee jotain niin molemmat tekee rahaa, eikä niin, että yritetään pummata multa jotain drinkkiä tai dinneriä. Sillä ei oo tasa-arvon kanssa mitään tekemistä. En mä ainakaan halua jäädä häviölle. Jos kisataan jostain niin mä haluan voittaa aina. Tai ainakin yrittää voittaa. Lähtökohtaisesti en ala mitään drinkkejä häviämään.