Olenko nyt aivan hakoteillä, vai eikös näissäkin kisoissa ainakin yksi keltainen tullut nimenomaan sivurajaheiton viivyttelemisestä? Muistaakseni vieläpä eka puoliajalla. Uhka on käsittääkseni jo olemassa, mutta eipä se tunnu paljon tahtia haittaavan. Edelleen joukkueet pyrkivät rikkomaan vastustajan hyökkäyksen rytmin viivyttelemällä omia vapareitaan ja sivurajojaan.
Kyllä pelin viivyttelystä voi saada teoriassa kortin, käytännössä se on kuitenkin minimaalinen. Ja tosiaan puhutaan lähinnä kortista 1000 tapauksesta, ei käytännön uhasta. Sama koskee muutenkin ajan pelaamista, jota tapahtuu monessakin muodossa. Näistä ehkä helpoiten tuo tulee maalipotkuista maalivahdille, sivurajaheitoista en muista nähneeni montaa korttia, vaan sen suhde maalipotkuihin on mutulla luokkaa 100:1.
Rytmiä koitetaan(tietenkin)rikkoa silloin kun esim. jäädään makaamaan kun vastustaja saa vastahyökkäyksen tai vastustaja hyökkää, niin rikotaan tahallaan. Joko ihan virheellä tai sitten pallo pistämällä yli rajoista. Itsellä pallon ollessa rajaheitossa/vapaapotkussa pelataan taas puhtaammin aikaa, vaikka samalla toki myös pystytään ryhmittämään joukkue uudelleen. Turha siis antaa nopeata heittoa tai vaparia, jos oma pakko on ihan levällään. Pahimmassa tapauksessahan nopean vaparin/heiton jälkeen tulee heti riisto ja sitten onkin joukkue ihan levällään jolloin voi kolista hyvin omissa. Varsinkin ns. modernissajalkapallossa suurin osa maaleista ja tilanteista kun tulee juuri vastustajan virheen/pallonriiston jälkeen.
Tämän lisäksi tietenkin erikoistilanteissa voidaan hakea se Stankevicius linkoamaan tai odottaa että omat parhaat pääpelaajat pääsevät puskemaan erikoistilanteita. Jolloin voi hyvinkin kestää erikoistilanteissa, vaikka tarkoituksena ei ole ollenkaan peliä sinällään viivytellä.
Luulin että tämä rytmiasia nyt olisi vihdoin auennut sinullekkin, mutta ilmeisesti ei.