Viestin lähetti varjo
Andrej:En pysty kumoamaan näkemystäsi. Kuitenkin uutiset mm. suvaitsemattomuuden lisääntymisestä nuorison joukossa, armeijan lisämäärärahojen vaatimukset ja jopa kaupunkialueella pidettävät sotaharjoitukset ovat jotensakin pelottavia merkkejä.
Tämä kappale herätti suurta kummastusta ristiriitaisuudellaan.
No juu, ei se ehkä kaikkein helpoiten aukeva lauseeni ollut. Sorry, yritän kirjoitella selvemmin jatkossa.
Mutta pointti nyt lähinnä oli että minulla ei ole tutkimustuloksia osoittamaan tuota militarisoitumista, ainoastaan oma näppituntuma. Asenteet armeijaa kohtaan ovat
minun mielestäni muuttuneet kritiikittömämmiksi noin niinkuin yleisellä tasolla. En pidä tilannetta koko yhteiskunnan tasolla millään lailla vakavana, tällä hetkellä ei armeijalla ole liikaa vaikutusvaltaa. Sen sijaan muutamien melko äärimmäisyyksiin menevät kommentit ovat kyllä huolestuttavia.
Ensinnäkin millä lailla nuorison suvaitsemattomuus liittyy militarismiin, siis onhan uusnatsien toiminta puolisotilaallista mutta niin on muuten partiokin. Onko siis partiojärjestötkin kiellettävä militaristisina?
Aika hyvä. :)
Partio ei käsittääkseni vaadi kovin pitkälle meneviä valoja (no, onhan se vala, mutta käsittääkseni se kuitenkin on aika yleisluontoinen, eikä alaikäisen vannomana pätevä), eikä kouluta tappamiseen. Ymmärtääkseni myöskään poliittista mielenmuokkausta ei nykyisellään juuri harrasteta.
Lisäksi ymmärtääkseni partioliikkeen yhtenä periaatteena on juuri suvaitsevaisuus, ainakin nykyisellään.
Sen sijaan jos näin ei ole, partioliikkeen pitäisi mielestäni hieman miettiä arvojaan: pitääkö alle kouluikäistä alkaa koulimaan sellaiseen toimintaan, jonka kanssa heillä ei pitäisi olla tekemistä vielä vuosikausin.
Kuitenkin se, mitä tarkoitin suvaitsemattomuudella, oli lähinnä tuollainen "muiden" pelko, joka tuntuu usein olevan pinnassa myös niillä ryhmillä, jotka kaikkein ihailevimmin armeijaan suhtautuvat. Ja tällä en nyt sitten todellakaan tarkoita ihmisiä, joiden mielestä armeijan käyminen on parempi ratkaisu kuin siviilipalvelus, vaan huomattavasti kauempana äärilaidalla olevia.
Armeija tarvitsee rahoja jotta kyettäisiin uskottavan puolustuksen ylläpitoon, raja on nyttenkin jo lähes maanpinnan tasolla
En ole muuta väittänyt. Ja tällä hetkellä armeija ei saa lisää rahaa aina kun sitä pyytää.
koska omakohtaista tietoa sinulla ei ole et mielestäni ole kykenevä arvostelemaan tätä asiaa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Kuten sanoin jo aiemmassa viestiketjussa aikoinaan: instituutioita ja yhteiskunnallisia elimiä, niiden toimia ja jopa rahan käyttöä on voitava kritisoida, vaikka ei itse niiden toiminnassa mukana olisikaan.
Millä lailla arveluttavaa, suurin osa lapsista todennäköisesti hyppisi ilosta jos oikea "tankki" olisi ollut lähellä.
Kuuluvatko sinun mielestäsi sotilas ja lapsi samaan tilaan? Tarkoitan tässä nyt siis nimenomaan sotilasta sotilaana, en sotilasta ihmisenä. Minun mielestäni eivät.
Tuskinpa tankin ilmestyminen katukuvaan tekee kenestäkään tappajaa?
Enpä käsittääkseni ole näinkään väittänyt. Pointti oli se että sotaharjoitukset eivät kuulu hiekkalaatikon vierelle.
Lapset leikkivät sotaleikkejä, eikä siinä sinällään mitään pahaa ole. Aikuisten sotaharjoitukset kuitenkin ovat niin paljon lähempänä todellista tappamista, että niitä ei mielestäni pitäisi ihan pikkulasten lähistöllä harrastaa.
Mitenkäs aviovala menikään "Myötä ja vastoinkäymisissä..." tarkoitatko tuolla sitä että rakastat maatasi niin kauan kuin kaikki menee hyvin ja se "antaa" sinulle mutta heti vastoinkäymisten sattuessa hylkäät sen.
Enkö minä juuri tuolla aiemmin sanonut, että haluan olla mukana rakentamassa Suomea? Enkö minä myös maininnut, että on mahdollista, että katson jonkin asian uhkaavan tätä valtiota niin paljon, että sitä puolustan jopa asein?
Voitko Andrej luetella ne syyt mikset ole valmis puolustamaan Suomea hengelläsi
En voi. Näyttäisi nimittäin siltä että siinä Suomessa, jota jotkut aiemmin tähän ketjuun kirjoitelleet näyttävät ihanteenaan pitävän, olisi huomattavasti hengenvaarallisempaa kieltäytyä aseista kuin lähteä rintamalle. Ja kuten aiemmin sanoin, voi olla että Suomea joskus puolustan asein. Hengellään ei sitä kukaan puolusta; kuoleminen ei tuo sodassakaan voittoa, vaan hengissä pysyminen.
Sen sijaan ne syyt joiden vuoksi en menisi armeijaan, vaikka minua ei asevelvollisuudesta vapautettaisikaan, on käsitelty aiemmin ketjussa "Marko Tuomainen?" En jaksaisi hirveämmin uusiksi kirjoittaa, vaikka osan jo tuonne vastaukseeni taalarille naputtelinkin.
vaikka ehkäpä oma elämäsi on säästynyt terveydenhuollon ansiostasi ja osaat kirjoittaa ilmaisen koulutuksen ansiosta.
Sillä, että maksan veroja ja äänestän sellaisia ehdokkaita, jotka käsitykseni mukaan puolustavat juuri näitä tärkeitä yhteiskunnan toimintoja, ei tietenkään ole mitään merkitystä?
Olen myös ateistina oppinut jo kauan sitten että sellaisille ihmisille on turha edes puhua jotka perustavat mielipiteensä tunteelle, uskolle tai vastaavalle idealismille ja optimismille.
Eikö mielestäsi ole mahdollista, että sinunkaan subjektiivinen realismisi ei kuitenkaan ole se absoluuttinen totuus? Ihmisillä kuitenkin on erilaisia näkemyksiä jopa sellaisista asioista, joiden voisi kuvitella olevan päivänselviä. Myönnän auliisti, että joskus sorrun itsekin ajattelemaan olevani selkeästi oikeassa.
Kuitenkin mitä tulee tässä pääasiallisesti käsittelyn alla olevaan aiheeseen, en mielestäni ole missään väittänyt olevani varmasti oikeassa. Tällä hetkellä oma kantani kuitenkin on se, ettei armeijan käyminen nykyisessä muodossaan ole minun velvollisuuteni. Varusmiespalveluksen suorittamisesta seuraa velvoitteita, joita en ole valmis kyseenalaistamatta suorittamaan.
Lisäksi minua hieman mietityttää tuo tunteiden poistaminen keskustelun perusteista. Otan esimerkin: Jos ihan pelkällä kylmällä järjellä ajateltaisiin, ei yhteiskunnan kannattaisi hoitaa parantumattomasti sairata ja siten työkyvyttömiä. Kuitenkaan kukaan ei vakavissaan ehdota hoidon lopettamista, koska se ei ole oikein. Ja tuo "oikein" on mielestäni aika paljolti tunnekysymys. On myös olemassa muutamia asioita, joihin ei oikein voi asennoitua muuten kuin uskomalla. Minä uskon olevani ainakin oikeilla jäljillä tässä armeija-asiassa. Vaikka kirkosta eronnut olenkin enkä jumaliin usko.
Toivon tosissaan että nämä tämän keskusteluryhmän ääripäät keskittyisivät perustelemaan mielipiteitään järkevämmin kuin "...Koska sotaveteraanitkin tekivät...sivarit on homoja" tai "Itse en ole mitään velkaa Suomelle joten.... intti on sotahullujen militasristien paikka"
Sitten voisitkin osoittaa, missä allekirjoittanut on syyllistynyt yleistämiseen. Minä olen hyökännyt paria nimimerkkiä vastaan melko voimakkaasti, mutta jos luet viestit joihin olen tuolla tyylillä vastannut, huomaat varmastikin miksi näin teen. Sen sijaan en ole ymmärtääkseni MISSÄÄN sanonut yhtikäs mitään armeijaan menevistä yleisesti.
Se, mitä tässä ketjussa olen sanonut, ei ole missään vaiheessa koskenut ketään muita, kuin näitä hilpeästi niskalaukauksia jakelevia kirjoittajia.
Kiitos, muuten, kiihkottomasta viestistäsi. Joitakin leimoja kaiketi yritit lyödä, mutta viestisi oli kokonaisuudessaan mielyttävän asiallista luettavaa. Suorastaan mukavaa vaihtelua.
(Lisäyksenä vielä että on toki tässä ketjussa ollut muitakin asiallisia viestejä, kuten mm. teemu_s:n teksti, Tämä siksi ettei kukaan saisi sellaista virheellistä kuvaa että Andrej yleistäisi. :) )
EDIT: Pari selventävää pikkusanaa sinne tänne.