Jos samassa kappaleessa kirjoittaa aseiden puuttumisesta ja pään kestämättömyydestä, niin mielestäni tuossa isohko ristiriita ATP-13 ennätysrankingin omaavan pelaajan kohdalla.
Tenniksessähän turnausviikon voi voittaa vain yksi pelaaja ja kaikki muut häviävät, joten siihen nähden finaalipaikkakin on loistosaavutus 32 pelaajan ATP-kaavioissa. Yleensä turnausvoiton ottaa tenniksessä flow-tilassa oleva pelaaja, jolla aseita riittää. Jarkko on peruspuurtamisellaan maksimoinut omat kykynsä, vaikka toki Jarkollakin on peruspelissään aseita, kuten huima liikkuminen ja varsinkin juoksusta lyödyt ohitukset, joihin harva pystyy. Mutta se tärkein, elikä kova syöttö-kämmen yhdistelmä puuttuu, joilla tennismaailmassa yleensä ne turnausvoitot otetaan.
Jos miettii lähtötilannetta. 14 vuotiaana EM-kisoissa Euroopassa sijoilla 9-16(4.kierroksen paikka -81 syntyneissä) ja vielä 16 vuotiaanakin kaukana ikäluokkkansa kärjestä, niin ei voi puhua mistään erityisen lahjakkaasta tennispelaajasta. Suomessa ollut monta lahjakkaampaa tennispelaaja kuin Jarkko, esim. Aki Rahunen, Henri Kontinen ja Henri Laaksonen.
Jarkko toki voitti 18 vuotiaana junnujen US Openin, mutta kun katsoo muita jotka voittaneet 18 vuotiaana junnujen GS-tittelin, niin Jarkko on näistä pelaajista tehnyt yhden kovimmista urista. Monet 18 vuotiaana US Openin junnuvoittajat ovat jääneet jopa ATP-tason ulkopuolelle, kuten vaikkapa -88 syntynyt Tshekin Dusan Lojda.
Pelillisesti minun mielestäni Jarkko on likipitäen maksimoinut tasonsa ja varsinkin tuo uran pituus on häkellyttävä. Toki parhaina vuosina oli pienestä kiinni, että olisi saavuttanut jonkun ATP-8 rankingin, mutta kokonaiskuvaa se ei juurikaan himmennä, vaikka ATP-13 ennätysrankingiksi jäikin.
Finaaleissa Jarkko esitti usein parastaan, kuten vaikkapa Nalbandiania vastaan huikea taistelufinaali, mutta vastustajalla oli enemmän niitä kuuluisia aseita, joilla finaalit voitetaan.