Muse

[penkinlämmittäjä]

Melkein tekisi mieli sanoa että paras keikka mitä oon päässyt koskaan todistamaan. Ja sanonkin. Hitto.

Mites Bellamyn kinttu? Oliko kepeillä? Otti varmaan ainakin melko iisisti?

 

[Alamummo]

Päättyikö taas huuliharppukostajaan?

 

[FASlapsi]

Mites Bellamyn kinttu? Oliko kepeillä? Otti varmaan ainakin melko iisisti?

Bellamyn astellessa lavalle mies klenkkasi aika vaivalloisen näköisesti - mutta se taisi olla vaan jotain teatterivittuilua vai vetikö adrenaliini sitten kivut pois, keikan aikana ei meinaan missään näkynyt että jalassa on murtumia, mies melttosi lavalla ihan normaalisti ilman mitään ontumisia ja kävi lavan edessä yleisönkin morottamassa, minkäänlaista varomista ei meiningissä omaan silmään ollut. Keppejä ei ollut, paitsi niitä semmosia mistä lähtee ääntä kun niitä sormilla lerputtelee. Mitä ne nyt on, kitaroita?

Ensimmäinen encore päättyi Knights of Cydoniaan, mutta tulivat sen jälkeen toistamiseen vetämään vielä Starlightin ja Survivalin.

 

[U2]

Olipas eilen aika perkeleen hyvä keikka Hartwall Areenalla!

Niin oli. Perskeles, että meni kylmät väreet selkäpiitä pitkin toistuvasti! Pakkohan se melkein on Olympiastadionillekin liput hommata.

Paikat oli hyvät, alakatsomosta lavalta katsottuna etuvasemmalla, koko lavan näki oikein nätisti.

Kappas, oltiin myös rouvan kanssa kutakuinkin samoilla huudeilla.

Niin, tuossa kun Bellamyn kintusta oli puhetta, niin minusta näytti siltä, että oikeassa jalassa oli jonkinlainen lasta tai jokin muu tuki kengästä n. puolisääreen.

Keikka oli siis huikea. Biisivalinnat tosin olivat vähän yllätyksettömiä. Sunburn oli ainoa, jota en etukäteen osannut odottaa tulevaksi. Vastaavasti taas Map of the Problematique:n puuttuminen oli ainoa miinus lähes täydellisessä setissä (olisivat vaikka korvanneet Supermassive Black Holen sillä). The 2nd Law:lta tuli kaikki biisit kahta (Big Freeze ja Save Me) lukuunottamatta. Showbiziltä ei tullut kuin yksi biisi, lopuilta levyiltä sitten suht' tasaisesti.

 

[Hawk #22]

Huikea keikka oli, vaikka jäikin vähän harmittamaan etteivät vetäneet New Bornia. Muuten varmasti paras konsertti, jossa olen koskaan ollut, vaikka paikat olikin vähän huonot (yläkatsomosta). Soitto kuului kuitenkin todella hyvin ja meininki oli mahtava, joten ei paljoa paikat haitanneet. Erityisesti Animals ja Sunburn jäivät mieleen siitä, että olivat valovuoden parempia kuin levyllä. Harmi kun Olympiastadionin keikka taitaa jäädä väliin intin takia, mutta ensi kerralla sitten...

EDIT:

The 2nd Law:lta tuli kaikki biisit kahta (Big Freeze ja Save Me) lukuunottamatta.

Minun muistaakseni vetivät Big Freezen (muistan siitä, kun kaverini kysyi biisin nimeä), eli taisi jäädä tuo Save Me ainoaksi jota eivät vetäneet uudelta levyltä. Tässäkin tapauksessa kaikki biisit kuulostivat paremmilta livenä kuin levyltä, eli on Muse kyllä kova bändi... Ainoa mikä ei ehkä toiminut niin hyvin oli Panic Station, koska Matthewilla tuli vähän kiire vetää taustoja, vaikka tahtia olikin hidastettu jonkin verran. Hyvältä sekin kyllä kuulosti.

 

[U2]

Huikea keikka oli, vaikka jäikin vähän harmittamaan etteivät vetäneet New Bornia.

Niin, siinä "ruletissahan" oli New Born ja Stockholm Syndrome ja kuula pysähtyi SS:n kohdalle. Hienoja biisejä molemmat, eikä olisi ollut vääryys, vaikka molemmat olisi vedetty.

Ainoa mikä ei ehkä toiminut niin hyvin oli Panic Station, koska Matthewilla tuli vähän kiire vetää taustoja, vaikka tahtia olikin hidastettu jonkin verran. Hyvältä sekin kyllä kuulosti.

Panic Station on tosiaan vähän paha vedettävä livenä, kun se on levyllä tupattu aika täyteen tavaraa. Mutta kyllä se myös mun mielestä ihan komeasti lähti. Ne jammailevat vihreät örkit videoscreenillä Panic Stationin aikana oli ihan helmeä:-)

 

[rosba70150]

Oli kyllä ehdottomasti yksi parhaista keikoista mitä olen ikinä todistanut. Visuaalisesti ehdottomasti hienoin. Itse istuin piippuhyllyllä suoraan lavaa vastapäätä ja itseasiassa oli yllättävän hyvät paikat, ottaen huomioon että osa porukasta istui lavan takana. Nyt vaan raavin päätä että laitanko perjantaina puhelimen/netin tulille ja alan jahtaamaan kesäksi lippuja. Tässä vielä biisilista (kopioituna hs.fi:n sivuilta, tosin kirjoitusvirheet ja väärät biisinimet korjattuna):

Unsustainable, Supremacy, Hysteria, Panic Station, Resistance, Supermassive Black Hole, Animals, Explorers, Sunburn, Time Is Running Out, Liquid State, Madness, Follow Me, Undisclosed Desires, Plug In Baby, Stockholm Syndrome, Isolated System, Uprising, Knights of Cydonia, Starlight, Survival

 

[Jospa]

Aivan huikea keikka oli kyllä! Aikaisemmin tullut käytyä katsomassa bändiä Resistance-tourilla sekä Tukholmassa jäähallissa sekä Kaisaniemessä, mutta eilinen oli kyll ehdottomasti paras! Settilista oli hyvä ja uuden levyn biisit toimivat livenä erittäin hyvin.
Olympiastadionille liput jo hankittu ja mielenkiinnolla odotan millainen kokemus silloin on luvassa.

 

[rosba70150]

Aivan huikea keikka oli kyllä! Aikaisemmin tullut käytyä katsomassa bändiä Resistance-tourilla sekä Tukholmassa jäähallissa sekä Kaisaniemessä, mutta eilinen oli kyll ehdottomasti paras! Settilista oli hyvä ja uuden levyn biisit toimivat livenä erittäin hyvin.
Olympiastadionille liput jo hankittu ja mielenkiinnolla odotan millainen kokemus silloin on luvassa.

Siis hetkinen.. eikös ne tule perjantaina myyntiin??

 

[obi-wan]

Muse.mu ja fan zone tms. Oli x kpl prebuy-lippuja tarjolla.

 

[FASlapsi]

En oo ikinä tajunnut tota Supermassive Black Holea, mun mielestä tylsä ja mitäänsanomaton biisi ja voitaisiin tosiaan korvata vaikkapa Map of the Problematiquella tai mieluummin vielä samalta levyltä löytyvällä Invinciblellä, jota en ole koskaan livenä päässyt kuulemaan. Eipä tuota ole taidettu kyllä aikoihin enää oikein soitellakaan..

Panic Stationin violetit örkit oli kyllä metkoja, varsinkin kun siinä oli semmonen hyvä kontrasti, se vitun pyramidihökötys laskeutui just ennen sitä biisiä uhkaavan kovaäänisesti ja muuten pimeään areenaan punaista valoa kajastaen sieltä lavan päältä, ja sit yhtäkkiä alko letkeä bassonpomputtelu, tuli valoa ja uhkaava pyramidi täyttyi tanssahtelevista örkeistä joita ajoittain säesti sympaattinen saksofonia soitteleva alieni. Mistä ne noita keksii?

Itse kyllä ajattelin jättää tuon kesän stadikkakeikan väliin. Kaisaniemen keikka oli itselleni aikoinaan vähän pettymys, enkä jaksa uskoa että valoisassa heinäkuun illassa saa yhtä maagista valo-showta luoduksi mitä Hartwall Areenalla toissapäivänä nähtiin. Biisitkin luultavammin on aika samaa mitä nyt nähtiin, joten väkisin tulee mieleen että tää stadikkakeikka olisi vain hailakampi versio areenakeikasta.

Jännä kyllä että näinkin iso bändi tulee Suomeen esiintymään kahdesti saman vuoden aikana, joku 10 vuotta sitten vielä oli hyvä jos kerran vuodessa tuli edes joku vähän maailmalla tunnetumpi esiintyjä Suomessakin vahingossa kääntymään. Onneksi levyjä ei kukaan enää osta ja artistien pitää saada fyffensä keikoilla.

Vaimolle oli muuten töissä joku keikalla ollut täti alkanut pätemään että huomasitko mimmosen virheen ne oli tehnyt, kun siinä ruletissa luki Stockholm eikä Helsinki, aijai aika noloa, kyllä me naurettiin että tommosen mokan tekivät. Vaimo selitti ja selitti mutta millään ei saanut uppoamaan sen kaaliin että siinähän arvottiin biisi kahden väliltä, ja näiden biisien nimet oli Newborn ja Stockholm Syndrome, siksi siinä luki se sana Stockholm, ei siinä mitään keikkapaikkaa mainostettu. Mut eikä ku ei, kyllä se oli moka ja siinä ois pitäny lukea Helsinki Syndrome sitten ja aijai miten noloa ja kyllä me naurettiin ja maailmanluokan bändi eikä tiedä missä ovat ja ammu minua päähän just nyt.

Onkohan siinä muuten mahdollisuutta että se kuula tipahtaisi vihreään ruutuun, sekin meinaan siinä ruletissa pyöri mukana? Mitä sit käy? Alkaisko ne soittaa Mamban "Vielä on kesää jäljellä"?

 

[obi-wan]

4 kpl kenttälippuja hankittuna Stadikalle. Eli heinäkuussa sitten taas uutta kekkeriä

 

[Perusjäbä]

Olympiastadionin keikka onkin tänään, nopeasti aika mennyt viime kerrasta joulukuussa.

Hieno show on varmasti taas tulossa. Saa nähdä esitetäänkö tänään jotain eri kappaleita mitä viime keikalla.

Paljon porukkaa pitäisi olla ainakin paikalla, niin eiköhän hyvä tunnelma ole taas paikan päällä.

 

[Perusjäbä]

Loistava keikkahan se oli taas. Showta oli tällä kertaa myös enemmän mukana esim. pukumies heittämässä rahaa, jätti hehkulamppu, iso robotti. Musiikki eli tärkein onnistui tietenkin, niin kuin aina, Muse ei petä.

Tunnelmaa oli myös, jopa istumapaikoilla, joissa istuin tällä kertaa. Seuraavaa kertaa joutuu varmaan odotella pitempään.

 

[Barney]

No mitäs jengi tykkää Drones-albumista? Itse en ole ehtinyt kuin muutaman Official Lyrics Videon raapaisemaan, mutta jo nyt tuntuu askeleelta oikeaan suuntaan – ihan vielä en "parasalbumiikinä"-julistukseen ryhdy, mutta ensituntumalta kepittelee pari edellistä.

"parasalbumiikinä" on Absolution, eikä sitä tule koskaan yksikään levy voittamaan. The Resistancesta itse tykkäsin, mutta The 2nd Law oli muutamasta hyvästä biisistä huolimatta pettymys. Uutta levyä en ole paria biisiä enempää ehtinyt kuuntelemaan, joten arvostellaan kun joskus on riittävästi aikaa kuunnella se läpi.

 

[Hawk #22]

No mitäs jengi tykkää Drones-albumista? Itse en ole ehtinyt kuin muutaman Official Lyrics Videon raapaisemaan, mutta jo nyt tuntuu askeleelta oikeaan suuntaan – ihan vielä en "parasalbumiikinä"-julistukseen ryhdy, mutta ensituntumalta kepittelee pari edellistä. Pitääkö tässä vielä vanhoilla päivillään lähteä Provinssirockiin kuuntelemaan livenä?

Levy tullut kuunneltua pariin otteeseen ja täytyy sanoa, että erinomainen levy kyllä! Ei ehkä paras ikinä, mutta lähelle päästään. Oikeastaan jokainen kappale on omalla tavallaan hyvä, tosin viimeinen biisi ("Drones") menee ehkä hieman liikaa klassisen puolelle. Omia suosikkejani levyltä ovat "Dead Inside", "Psycho" ja "Reapers". Kaikki hyvin erilaisia kappaleita, mikä on yhtenä teemana oikeastaan koko levyllä. Yksikään biisi ei ole toisensa kopio, Pakko tämä oli hankkia ihan fyysisenäkin kappaleena, mitä teen nykyään todella harvoin.

Mielenkiintoa lisää myös se, että levy kertoo samalla tarinan, jossa teemana on sodankäynti. Muselle tyypillisesti kyseessä on siis hyvin johdonmukainen ja yhtenäinen levy, vaikka kappaleet ovatkin ihan laidasta laitaan. Voi ehkä sanoa, että tässä on nyt "historiapläjäys" Musen kaikista levyistä, joita biisit enemmän tai vähemmän edustavat.

Provinssin ehkä jätän kuitenkin väliin tänä vuonna, sillä nuo festarikeikat ovat aina pykälää huonompia, ainakin omasta mielestäni. Muse on tosin ehkä maailman kovin live-bändi, eli ei tuollakaan varmasti pety. Ehkä odotan kuitenkin, että tulevat vetämään ihan oman keikan (varmaan joskus talvella tai keväällä).

 

[penkinlämmittäjä]

Parasta Musea piiiiiitkään aikaan! Muutaman kerran rullannut läpi ja uskon olevan vaihteeksi kulutusta kestävä lätty. Hieman pelolla odottelin, mutta mitä vielä. Loistavaa kamaa.

 

[Alamummo]

Hesarissa on artikkeli Musesta ja uudesta levystä. Siinä sanotaan mm näin "The Drones ei myöskään ole mikään tavallinen poplevy. Se on keulahahmo Matthew Bellamyn henkilökohtainen suurteos – konseptilevy, jossa kiteytyy hänen näkemyksensä maailmasta. Bellamyn keskeinen visio nykyajasta on, että psykopaateista on jotenkin tullut aikamme ihailtuja hahmoja."

Koko juttu (linkki HS): http://www.hs.fi/kulttuuri/a1433732649731

 

[U2]

No niin, viimein sain Dronesin hankittua. On se kumma, että noinkin suositun bändin tuoretta levyä ei saa Prismasta eikä CM:stä. Elastisen levyä olisi sitten ollut metritolkulla... No onneksi tuli tänään ohi ajaessa poikettua Kodin Ykköseen ja sieltähän tuo himoittu lätty löytyi!

Nyt on kolmas kuuntelukerta menossa ja on pakko jo nyt sanoa, että nyt ollaan hyvän ääressä! Pidin kovasti The Resistancesta ja The 2nd Law:stakin, mutta Drones menee jo näin lyhyellä tutustumisella heittämällä ohi! Vertailuun Origin of Symmetryyn, Absolutioniin tai Black Holes & Revelationsiin en edes halua lähteä - todella vahvoja levyjä kaikki.

Biiseistä mieleen on tässä vaiheessa jäänyt vahvimmin Mercy, joka menee kyllä tosi korkealle kaikkien aikojen Muse-biisien listalla. Dead Inside, Reapers, Revolt ja The Handler ovat myös kovia. Ja vahvaa suorittamista on muukin levy kaikin puolin. Vesi kielellä odotan, koska stadion/areenakiertue julkaistaan. Provinssi pitää jättää väliin kun eivät saaneet Teignmouthin poikia Pe tai La-iltaa tähdittämään.

*****/*****

 

[U2]

Kiekko on pyörinyt soittimessa ahkerasti ja paremmalla aikaa voisin laittaa levystä biisi biisiltä omia ajatuksia.

Mutta sitä ennen on sanottava, että The Handler on ihan järkyttävän kova biisi! Vaikeahan Musen parhaimmistoa on absoluuttiseen järjestykseen pistää, mutta meneehän tuo biisi ihan kärkikahinoihin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Piti yrittää pihistellä kuuntelua ettei kyllästy, ja ihan hyvin se onnistuikin, nyt kahteen kuukauteen joku 10-15 kuuntelukertaa ja biisit alkavat olemaan hyvin muistissa, ja nämä kyllä kestävät kuuntelua. Kai tästä nyt uskaltaa jo kirjoittaa.

Ensimmäisellä kuuntelukerralla tuli vaan hoettua ääneen, että "vittu mikä kettu" ja että "se kyllä tietää mistä kutittaa". Ja toisella. Ja kolmannella. Ja vielä äsken. Vaikka edellinen albumi The 2nd Law bassovetoisine (jopa elektronis-) meininkeineen kolahti kovaa, niin kyllä näin onnistunut kitaran palautus keskiöön iskee vielä lujempaa. Raastavat drop-d -riffit ja se jatkuva kaiken täyttävä harmonia jonka kärkenä se kylmille väreille vetävä laulu, jotenkin se kokonaisuus vaan on niin hunajaisinta hunajaa omille korville, ja tuskinpa olen ainut. Ihan joka kerta levyyn uppoutuu niin ettei voi tehdä mitään muuta kuin suunnilleen keskittyä nauttimaan ihan joka tahdista. En nyt kovasti musiikista ymmärrä, mutta siinä missä turhat tekniset pippelinvenyttelyt kitaralla on jätetty sinne kymmenen vuoden taakse, on Domin soitto paljon teknisempää kuin koskaan aiemmin. Ehkä sitä kehittyy kun 20 vuotta rumpuja paukuttaa. Tykkään myös groovesta. Pistää pään heilumaan.

Alkupään viidestä (tai kuudesta ml. "drill sergeant") ensimmäisestä biisistä jokainen on todella hyvä, joku kirjoitti etteivät levyn biisit ole kopioita toisistaan, mutta aika samalla kaavallahan meitä näissä taas huijataan. Psychosta en pitänyt muutamalla ensimmäisellä kuuntelulla, se kuulosti jotenkin teennäiseltä tai ehkä hitiksi kirjoitetulta, mutta kyllä siinäkin sitten lopulta rytmi ja riffi vei mennessään. Ihan hyvä biisi, mutta tämän alkupään viisikon heikoin.

Mercy taas on Musen kaikkien aikojen paras biisi. Täydellinen.

Mercyn jälkeen Reapers menee niin vahvasti sinne 2nd Law:n ohella lähes täydellisten levyjen eli Absolutionin / Black Holes and Revelationsin juurille, joiden kypsempi serkku tämä Drones on, ja on niin pikkukiva biisi, että että melkein alkaa kyllästyttää (liekö tarkoituskin?), kunnes se jäätävä outro räjähtää naamalle mielestäni käynnistää koko levyn kerronnan.

Ja se, miten tämä erottuu vielä edukseen muutenkin kuin Musen parhaana levynä rockin osalta, on tuo tarina, jota viisi (kuusi) ekaa biisiä vasta tavallaan alusti. Minusta yksinkertaisena ajattelijana on mukava kun tarina pureskellaan näin valmiiseen muotoon kuin lapselle, että minäkin sen voin jokseenkin tavoittaa. Siinä missä nuo alkupään rallittelut kuuntelee hyvällä fiiliksellä, niin Reapersin hälytyssireeni herättää itseään etsivän heikon päähenkilön "johonkin", ja sitten ollaankin jo aivopestyjä, alistettuja.

Minähän tulkitsen georgistisen (wikipedia) Mattin suuren tarinansa kertovan meidän länsimaalaisten hiljaisesta hyväksynnästä hegemoniaamme ylläpitäville resurssisodillemme, kuinka meitä ohjataan siihen hyväksyntään valheilla ja salailulla, ja kuinka meidän tulisi tätä toimintaamme kyseenalaistaa.

En tiedä onko niin tarkoitettu, tuskin, mutta itse tulkitsin tuon levyn jälkipuoliskon aika kronologisesti, The Handlerissa ollaan siellä toisen maailmansodan jälkeisissä CIA:n MK-Ultra -meiningeissä, JFK:sta en tiennyt moneen viikkoon onko äänessä JFK, Johnson vai Nixon, mutta siinä ja Defectorissa eletään Vietnamin sodan aikaa, kunnes tullaan Mercyn ohella mielestäni levyn toiseen helmeen, Revoltiin.

Revolt vei mut heti ensi tahdeilla 80-luvun aurinkoiseen Los Angelesin, maailmaan jossa harrikka, hihattomat revityt farkku- ja nahkaliivit ja punainen bandana on ok, öljyä taas riittää ja se on halpaa, talous kasvaa eikä huolta ole oikeastaan mistään muusta kuin normi suurkaupungin paheista. Aivan loistava biisi poljentoneen, riffeineen ja sooloineen... huh. Äijä vaan naittaa muse-rockiinsa kasaripoppia ja siitä tulee yksi bändin parhaista biiseistä. Mun kronologisessa tarinantulkinnassakin toimii hyvin pirteänä hengähdystaukona synkkyyden keskellä, tuntuuhan se silloin aina siltä kun sotia ei ole, ettei niitä enää koskaan tulekaan.

Aftermath-balladissa tullaan (persianlahden) sodasta, mutta palataan loppubiisin ajaksi business-as-usual siihen kasarin huolettomaan hommaan. Ei paljon tartte pahuutta miettiä, kun maailmassa on rakkautta. Nautittava biisi sekin.

Globalistissa mennäänkin sitten nykypäivään ja/tai lopulta fiktiiviseen tulevaisuuteen, jossa painetaan punaista nappia tunnetuin hirvittävin seurauksin. Jollain kuuntelukerroilla sen neljän-viiden minuutin kohdalla soivan riffin, joka arabihenkisine taustaulinoineen on taivaallinen taustamusiikki hienolle video-otokselle aavikolla muodostelmassa porhaltavasta Humvee-kolonnasta, kerronnallinen yltiörealistinen raadollisuus alkoi jopa vituttaa. Hienosti tavoitetttu. Ja "there's no countries left"...

Dronesia en tajua. En jaksa kuunnella, skippaan aina.

Mattin mukaan päähenkilö on levyn alussa hukassa, ja sitten herää taisteluun ja löytää toivon. Minä en löydä levyn lopusta mitään toivoa, vaan tuhon. Jäljelle jää ristiriitainen fiilis. Onpa meillä paska maailma. Mutta onpa pirun hyvä levy. Paras ikinä koskaan missään.

Täytyy sovitella taas kitaraa käteen monen vuoden tauon jälkeen tämän takia.

Ja typerä Live Nation boikotti täytyy lopettaa ja hallissa käydä, sen jälkeen voisivat mennä vaikka kymmenen vuoden tauolle. Ei tästä voi enää parantaa.

 

[U2]

No niin, pari kuukautta on levy pyörinyt soittimessa. Ja voin valehtelematta sanoa, että tämä on ainoa albumi, jota olen koko aikana kuunnellut. Eli nyt on varmaankin oikea aika analysoida levyä tarkemmin.

1. Dead Inside

Yksi kolmesta biisistä, jonka olin kuullut jo ennen levyn ilmestymistä. Toimi heti eka kuulemalla ja toimii edelleen. Sanoitus toimii mainiosti levyn tarinan aloittajana. Biisin loppu on ihan silkkaa timanttia, Bellamy laulaa upeasti. "On the outside I'm the greatest guy - Now I'm Dead Inside!" -kohta saa toistuvasti kylmät väreet selkään.

2. & 3. Drill Sergeant & Psycho

Psycho oli eka biisi, jonka levyltä kuulin ja se oli jo heti alkuunsa hienoinen pettymys. Onhan se sinällään ihan hauska rokkibiisi, mutta ei tuo mun mielestä kanna riittävän pitkälle, että tehdään hyvästä riffistä koko biisi. Ehkäpä koko levyn heikoin biisi, vaikkakin jälleen sanoituksiltaan istuu tähän kohtaan levyä kuin Palolan Opa yläkulmaan.

4. Mercy

No tämä on tietysti se kolmas ennen levyn ilmestymistä kuulemani biisi. Ihan hemmetin hieno kappale! Mercy tuo jollain tapaa mieleeni Starlight -kappaleen, mikä ei tietenkään voi olla mitenkään paha asia. Bellamy laulaa jälleen todella hienosti ja levyn tarina jatkaa upeasti matkaansa. Levyn parhaita biisejä, lähellä jopa Musen parhaimmistoa.

5. Reapers

Ja tarina jatkuu taas loogisesti eteenpäin. Mr. Wolstenholme on aivan liekeissä bassotteluissaan tässä biisissä! Muutenkin kerrassaan mainio biisi muhkeine riffeineen ja rumpufilleineen. Tämä toimii livenä varmasti ihan helvetin hyvin!

6. The Handler

Aivan käsittämättömän hieno biisi! Levyn tarinan kaari jatkuu taas katkeamatta ja saavuttaa "päähenkilön" osalta aallonpohjan tässä biisissä. Kuten Reapersissakin, Wolstenholme bassottelee varsin maukkaasti tässäkin biisissä ja Bellamyn falsetti saa jälleen kylmät väreet iholle! N. 2:25 kohdasta eteenpäin biisi on sellaista tykitystä, että sukat pois! Juuri tämä on se "mun Muse". Levyn paras biisi ja mahdollisesti jopa Musen kaikkien aikojen paras biisi, vaikka helmien järjestykseen laittaminen onkin käytännössä mahdotonta.

7. & 8. JFK & Defector

Tarinan sankari alkaa löytää itsensä ja päästä tilanteen herraksi. Hieno ja hauska, kitarasooloa myöten varsin Queen-mainen biisi. Tämä tuo jollain tapaa mieleeni The Resistance -levyn United States of Eurasia -biisin.

9. Revolt

Sinällään outo lintu levyllä, koska se vedetään kokonaan duurissa. Ihan hauska pop/rock-kappale tarttuvine kertseineen. Kertsin lähes tuplanopeus A-osaan verrattuna toimii hienosti.

10. Aftermath

Varsin epätyypillinen Muse-biisi. Voisiko tätä jopa kuvailla sanalla "voimaballadi"? Alun kitarointi tuo mulle voimakkaasti mieleen U2:n One -biisin, mutta sehän ei toki ole huono asia. Kaunis biisi, tykkään erityisesti siitä "tiluttelu-kitarasoolosta".

11. The Globalist

Alun vihellys ja kitaran "länkkärisoundi" tuo mieleen Knights of Cydonian ja saa siten odotukset korkealle. Ja ne odotukset täyttyvät myös. The Globalist on helposti heti The Handlerin jälkeen levyn toiseksi paras biisi. The Handlerin tapaan tykkään erityisesti biisin keskiosan "tykitysvaiheesta". Matthewin piano & laulu -osuus on myös todella hieno. Tämäkin on mielestäni yksi Musen kaikkien aikojen parhaista biiseistä.

12. Drones

Pakkohan se on myöntää, että onhan tämä hiukan outo biisi, jopa virsimäinen. Matthew laulaa stemmoja itsensä kanssa... Tosin sanat niputtavat koko levyn kasaan ja sanoitukseltaanhan tämä on täydellinen lopetus levylle.

Summa summarum, tämä on erittäin, erittäin hyvä levy. Erityisesti muhun tekee vaikutuksen tuo koko levyn läpi kantava konsepti, joka sopii tämän päivän maailmankuvaan kuin nyrkki silmään. Lisäksi levy sisältää pari Musen kaikkien aikojen Top-10 -biisiä.

Teki kipeää jo 2000-luvun parhaat levyt -äänestyksessä miettiä kumpi on parempi, Absolution vai Black Holes and Revelations. Ja nyt Drones änkee vielä sinne rinnalle! Tämä voi hyvinkin olla Musen paras levy, mutta sen selvittämiseen mennee vielä ainakin vuosi tai pari. Joka tapauksessa tämä on selvästi parempi kuin The Resistance ja Dronesilla on ainakin kaksi biisiä, jotka ovat parempia kuin yksikään biisi The 2nd Law -albumilla.

Edelleen *****/*****

Euroopan Stadion-/hallikiertuetta odotellessa...

 

[U2]

Muse tulee taas Suomeen. Päivä on 14.6.2016 ja paikkana Hartwall Arena. Liput tulevat myyntiin tiistaina 28.9. klo 9.

Vähän on paha keikkapäivä tuo tiistai, mutta kai sitä pitää piletit varoksi hommata, jos saisi tuon järkkääntymään.

 

[Rod Weary]

Piletit on jo tilauksessa. Kerran nähty livenä ja ihan mieluusti näkee vielä uudelleen.

 

[nummenkallio]

Permantoliput lunastettu. Väittivät permannon loppuunmyydyksi jo minuutin yli yhdeksän ja parhaat alakatsomot vain muutamaa minuuttia myöhemmin, mutta eiköhän noita vapaudu myyntiin vielä.

Moneskohan Musen keikka tämä on Suomessa? Lukumäärä alkaa lähennellä kymmentä. Näistä olen ollut useimmilla, mutta viime kesän Provinssi jäi väliin, viikolla kun oli.

Lupasivat lipunostajille uusimman levyn kaupan päälle. Kiva, en ollut ehtinyt sitä vielä ostaakaan. Silti tuo tallennetun musiikin arvottomuus jotenkin häiritsee. Mutta siitä täytyy lähteä, että tähän on tultu.