En näe tässä muuta vaihtoehtoa, kun että Toivanen ja Toivola eivät halua enempää panostaa tämän kauden joukkueeseen. Tämän selkeämpää tarvetta joukkueen vahvistamaiselle niin puolustus kuin hyökkäyspäähän on vaikea nähdä.
- Cornetin vamma on ilmeisesti aika identtinen kahden vuoden takaiseen. Sama ranne, mistä Phil totesi syksyllä, että täysin ehjää siitä ei enää koskaan tule. Kaksi vuotta sitten annettiin sama paluuennuste: runkosarjan loppuun. Lopulta saikku taisi silloin olla 6 kuukautta.
- Nenosella meni olkapää sijoiltaan. Jos se pitää leikata, kausi pomminvarmasti ohi. Kuntoutuksellakin vähintään 4-6 viikkoa sivussa. Ja kuntoutukseen voidaan pyrkiä vain, mikäli ei ole mitään mennyt rikki ja siltikin kuntoutus on arpapeliä. Saadaanko olkapää riittäävän tiukaksi.
- Mitat täyttävää pakkia on haettu siitä asti, kun tiedettiin että Lehtivuori lähtee. Brejcakista ei ollut siihen rooliin alun alkaenkaan, nykyisellään ei edes pakiston top4 vahvistavaan rooliin.
Toivaselta on toimitusjohtajana heikko suoritus, mikäli ei ole onnistunut kehittämään fyrkkaa investoinneille tai on viime hetkellä epäröinyt ja pistänyt lompakon kiinni (budjetissa oli julkisesti kuulemma tilaa reagoida).
Mikäli Toivolalla on ollut varaa investoida, mutta ei ole onnistunut löytämään sopivia palasia on sekin heikko suoritus. Etenkin kun muut samoista sijoista kilpailevat jengit on siinä onnistuneet.
Larmin paikkaaminen oli seurajohdolta aikamoista hapuilua, mistä selvittiin kiitos satumaisen tuurin, uskomattoman puolustuspelin ja Larmin hoitoennusteen lyhenemisen. Brejcakin penkittämisen ymmärrän, valmennusjohto päättää peluutuksesta, piste. Mutta mikäli hänelle ei ole roolia, miten ei ole saatu kaupaksi? Sama homma jatkunut kuitenkin toista kuukautta. Ja sitten eilen äijä tupsahtikin kaikkien yllätykseksi kokoonpanoon..
Tästä koko hommasta ei nyt jää kovin hallittu kuva. Missä halu menestyä? Onko minkäänlaista kykyä ottaa edes pientä riskiä? Erikoista hapuilua Toivolalta siksikin, että alkumetrit herra on ollut pestissään hyvin suoraviivainen ja johdonmukainen. Kohtahan se vetää taas kanin hatustaan ja allekirjoittanut syö hatullisen sitä itseään. Aika siirroille vaan tahtoo loppua.