redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
2019-2020-ketjusta poimittua: Kirjoittelin minkätasoisia kotimaisia pelaajia SaiPa on hommaillut ja äkkiseltään tuli nämä kolme nimeä mieleen (huhutun Erkinjuntin lisäksi)

Pasi Määttänen 15+12
Janne Tavi 16+11
Topi Nättinen 10+13
Antti Erkinjuntti 7+20

Pari nimeä: Timo Saarikoski 49ott. 16+30- 46pistettä
ja Keijo Säilynoja kahdella kaudella, ei hurjia pistemääriä, mutta muuten melko tärkeä mies joukkueelle.
Joo, tuli nämä veijarit heti kohta myös mieleen. Saarikoski oli ihan timanttia, mutta jos katsotaan niitä tehoja siis ennen siirtymisiään SaiPaan niin saadaan...

Saarikoski 11+17
Keke Säilynoja 3+5

... eli Kekestä nyt ei voi sanoa että olisi ollut kovakin kaappaus. Kaikkihan kuitenkin tiesi mikä mies on ja oli tehopisteitään arvokkaampi ja onneksi halusi tulla jäähdyttelemään Lappeeseen.

Selailin menneitä rostereita ja mainita voisi seuraavia:

Pekka Tirkkonen 9+20 (KalPan kapteeni ja "kultakypärä". KalPa tippui tuolloin pari sarjaporrasta, mutta ottajia luulisi olleen muitakin kuin SaiPa.)
Aki Uusikartano 11+10
Tero Koskiranta 11+16 (Siis toinen tuleminen.)
 

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Eli tämmönen epävirallinen pistepörssi SaiPaan Liigan sisältä siirtyneiden osalta:

  1. Pekka Tirkkonen 9+20=29
  2. Timo Saarikoski 11+17=28
  3. Janne Tavi 16+11=27
  4. Pasi Määttänen 15+12=27
  5. Tero Koskiranta 11+16=27
  6. Topi Nättinen 10+13=23
  7. Aki Uusikartano 11+10=21

Tilastot katsottu Eliteprospectista puoli huolimattomasti johonkin vuoteen 1997 asti. Huhuiltu Erkinjuntti olisi hyvin saipamainen vähän isomman kaliberin haku 7+20=27 pisteellään.
 

Blur

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Seeprat
Jatketaan tähän tämän (SM-)Liiga -taipaleen ulkomaalaiset, jotka ovat siirtyneet liigassa aiemmin pelattuaan. Aikajärjestyksessä ja niin että pelannut Liigassa aiemmin, mutta ensimmäinen kausi SaiPassa, paluumuuttajia SaiPaan ja muutaman pelin pätkätyöläisiä (Polak) ei lasketa.

Kausi kun tuli SaiPaan, nimi, edellisen kauden pelit, pisteet ja seura
14-15 Johan Larsson 28 0+2=2 (Tappara)
13-14 Ryan Glenn 58 7+18=25 (Ilves/KalPa 11-12)
13-14 Dan Spang 42 3+13=16 (HPK/HV71 loppukausi)
12-13 Mark Lee 45 12+19=31 (Ilves/Ässät)
08-09 Shayne Toporowski 54 12+22=34 (Lukko)
05-06 Peter Nylander 2+9=11 (Mora IK, JyP HT 96-97)
04-05 Frank Banham 45 7+9=16 (AHL/RUS, 00-03 Blues/Jokerit)
02-03 Aigars Cipruss 12+17=29 (HIFK)
03-04 Petr Sachl 8 3+3=6 (Ässät)
97-98 Yuri Kuznetsov 48 6+14=20 (HIFK)
 
Lempikarkit ovat harvoin pahoja.
Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen.

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Toporowski on mielestäni ehkä kovin Liigan sisältä kaapattu pelaaja SaiPaan.

Tuohon omaan listaani kotimaisista värväyksistä täsmennän, että katsoin ylipäätään vaan hyökkääjät ja muistikuvatuntumalla klikkailin potentiaaliset kovat haut, eli on voinut joku jäädä huomaamatta. Tarkistin mm. Viitaluoma, Vihko, Koskenkorva... (Pihlstömin ja J.A. Immosen jätin klikkaamatta.) Tehopisteiden ulkopuolelta voisin mainita hyvänä hakuna vaikka Venäläisen Samin, tuli LeKi/Tappara/LeKistä.
 

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Siirretään tänne huhuketjusta:

Tai sitten tässä on käynyt niin, että olemme kaavailleet väärää Zaborskya SaiPan kokoonpanoon. Matus on päättänyt vuoden tauon jälkeen palata kaukaloon ja SaiPa on lyönyt ison tarjouksen pöytään. Onhan SaiPassa jo aikaisemminkin pelannut mm. väärä Timonen, väärä Nylander, väärä Ojanen ja väärä Jarkko Immonen.
Ei pidä unohtaa Gretzkyä ja Lemiaux'ta.

No ei tainnut näköjään Väinön veli sitten pelata peliäkään SaiPassa, mutta mutustelen että jotain yritystä asian tiimoilta olisi ollut.

Muistaako kukaan kummin päin meni tuo Lemieux-juttu: ryöstökalastiko Kärpät taas kaikki meidän nimekkäät pelurit vai tekikö SaiPa vuosisadan kaappauksen?
 

lautamies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Itäsuomalainen jääkiekko.
Tämä Alan Lemieux, taisipa tulla joulun jälkeen vuokramiehenä Kärpistä, sitten jokusen pelin jälkeen loukkaantuminen ja kausi oli siinä.
En tiedä, miksi ei vakuuttanut valmennusta eikä seurajohtoa ilmeisesti kummassakaan seurassa, nuo teholukemat kuitenkin kohtuulliset. Kärpät pääsi hänestä eroon tuolla vuokrauksella SaiPaan ja täältä sitten kotiin loukkaantumisen varjolla, taisi kyllä joku luun murtuma olla kysessä.
 
Totuuden torvi: Minä ja Ernesti Hentusen sanomalehti.
Siirretään tänne huhuketjusta:

Ei pidä unohtaa Gretzkyä ja Lemiaux'ta.

No ei tainnut näköjään Väinön veli sitten pelata peliäkään SaiPassa, mutta mutustelen että jotain yritystä asian tiimoilta olisi ollut.

Muistaako kukaan kummin päin meni tuo Lemieux-juttu: ryöstökalastiko Kärpät taas kaikki meidän nimekkäät pelurit vai tekikö SaiPa vuosisadan kaappauksen?
Ketterä voi leuhkia, että kaikkien aikojen eniten pisteitä NHL:ssä tehneen veljesparin toinen osapuoli on pelannut heidän riveissään 15 ottelua...
 
RAPORTOI

Barney

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rive Kanerva
Ainut vaan ettei Keith ei NHL:ssä pelannu.
Velipoika onkin sitten tehnyt sen verran paljon, että Keith on tuon tilaston kärjessä, vaikka ei ole päässyt edes kaukaloon NHL:n puolella.
 
"NOH EHKÄ ENSI VUONNA SITTEN!!!!!!!"
- Nimimerkki Dille kiteytti SaiPan kannattamisen viiteen sanaan ja seitsemään huutomerkkiin 11.3.2003.

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Velipoika onkin sitten tehnyt sen verran paljon, että Keith on tuon tilaston kärjessä, vaikka ei ole päässyt edes kaukaloon NHL:n puolella.
Sitten puhuttaisiin kyllä veljessarjasta jos NHL:ssä pelaamattomatkin lasketaan mukaan.
 
RAPORTOI

mirasane

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Penguins, sympatiat Ässille
Muistin väärin... No veljessarjoistakin puhuttaessa varmaan TOP3:ssa... Sutterit varmaan kärjessä?
Aloin itsekin miettimään veljessarjoja ja kärkipäähän osuvat varmaan myös Brotenin veljeskolmikko, Neal, Aaron ja Paul.
Phil ja Tony Esposito taisivat molemmat pelata yli 1000 NHL-matsia ja Niedermayerienkin yhteenlaskettu pelimäärä lienee aika komea.
 
"Esittää jotain suurta asiantuntija auktoriteettia, kun tietotaito ja näkemys jääkiekosta on roskalehdistön urheilutoimituksen tasoa"
- dude kuvailee mirasanea
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Löytyykö kisapuiston jäähallista jotain arkistokuvia 70-80 ja 90-luvuilta, kiinostas nähdä, muutta googlella ei löydy.
 
Olen ässäkannattaja, juntti ja kehityksen jarruttaja

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Tää oli miun mielestä paras SaiPa-viikko varmaan pariin vuoteen. Millon on viimeeks otettu 9pts putki 3 otteluun?
Vastaus tähän on 9.2-13.2.2018 kahdesti HPK:ta ja kerran TPS:ää vastaan pelatessa ja sitä edellisen kerran 14.10-21.10.2017 Lukkoa, JYP:iä ja Kärppiä vastaan. Tirkkosen vikalla kaudella oli jopa 4:n kolmen pisteen ottelun putki.
 

ahal

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Päivän uutisiin kuuluu mm. Kaapo Kähkösen eka peli NHL:ssä, ja hyvinhän tuo meni: voitto Minnesotalle torjuntaprosentilla 94,1. Vain kaksi suomalaisveskaria on aiemmin aloittanut paremmin: Jussi Markkanen 100 % kaudella 2001-02 ja Antero Niittymäki 95 % kaudella 2003-04. Jussin maagista aloitusta en enää muistanut.
 
Tanskan kruununprinssi leikkauksessa - hovin mukaan ensi viikolla Suomeen tulee kruununprinsessa. Yle.fi 4.9.2018.

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Zabbo on ollut kyllä hyvä kuten oli odotettavaa ja suotavaa.

En lyö paineita, mutta voisihan joskus joku yrittää rikkoa tätä Oton 30-vuotta sitten duunailemaa 21+39=60 ennätystä...

Zabo tällä hetkellä modernissa ajassa noin 55p vauhdissa... Saattaisi olla kaiken mennessä nappiin mahkuja jopa rikkoa.

Ja tämä Machuldan 29 maalia parinkymmenen vuoden takaa odottaa vielä lyöjäänsä. Rau oli lähellä pari vuotta sitten, mutta tämän kauden joukkueesta ei kyllä löydy haastajaa vaikka tuolla suht päteviä nikkoja, perssoneita ja zaboja onkin.
 

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Etelä-Karjalainen kusipääkiekko kuoli talvella 2008, kun Hessu Mälli puhalsi ratsiassa yli sallitun. Tämän jälkeen siirryttiin Selinin aikaan, jolloin pelaajia ei enää penkitetty, jos yritti maalintekoa rystyllä. Muutama vuosi on toki suhteellinen käsite, mutta kyllä lähes 12 vuotta on enemmän kuin muutama vuosi.
Lainataan tuolta tuoreesta ketjusta, mutta pienessä hiprakassa pientä nostalgiavirtausta aina tulee:

Muistan, kun se Ahlberg näin totesi tuosta rystyvedosta kun Seliini tuli puikkoihin. Mällin aika oli varmaan aika raskasta noille joilla kiekko vähänkin pysyi lavassa muttei osannut koohottaa. Mielestäni yksi missi ainakin oli kun laitettiin Nikifoorukki pihalle.. Siis jos yliopistosta ylipäätään mitään rekrytoidaan niin mitähän siellä on odotettu? Mälli sanoi että se oli kellumista. No onneksi saatiin sitten se greggjohnson - ei ollut pelkoa että kelluisi. Lehdistöhaastattelun muistan hyvin kun Hessu toteaa Nikin kahdesta maalista "kryptiseseti" että hänet on varmaan myyty.

Mutta Mälli on mälli. Se laittoi luun kurkkuun kaikille haihattelijoille. Muun muassa A:ssa hyvin pelannut ja edustukseen nostettu Sinisalon Tomas sai kuulla olevansa leija ja pakkas kamansa eikä siitä kukaan ole kuullut enää sen jälkeen.

Sitten Mälli penkitteli siellä Pena-kaverinsa dumppamia kulta-kypärä-eetu-holmia. Tämä oli sitä SaiPaa parhaimillaan ja huonoimmillaan, mutta ainakaan kukaan vihu ei tullut ilman mustelmia pisteitä hakemaan.

Pleijarisarja Hifkiä vastaan silloin oli jotain. Maailma ja liiga on muuttunut ja en haikaile että nyt pitäisi palata noihin aikoihin.. Mutta olihan tuossa jotain vaaran tunnetta ja jännitystä että tuolla voi tapahtua mitä vain... Shnabeli vetää Nordiksella TÖRKEESTI!!! meidän Paakkarisen puolen vuoden olkapääkuntoutuslomalle ja seuraavassa pelissä Iso-Kristian ottaa Snaabelin aloituksesta käsittelyyn... Vihko ajaa huolimattomasti hifkiläistä ja seuraavassa pelissä Nielikäinen hakee (yrittää hakee) Vihkon pois.

Oli hyvä kehittymisevoluutiokaari tämä Mälli - Selin - Peksi. Tai semihyvä. Selin toi Mällin kiekkoon taitoa unohtamatta kusipäisyyttä. Pexxi jalosti edelleen pidemmälle taidon ja nopeuden mutta unohti valitettavasti kusipäisyyden. Kun saisi näiden parhaat puolet puristettua mankelin läpi yhdeksi teroksi. 2 millin budjetti siihen riittäisi jos on osaamista.
 

Aatu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ippenator, Kimmo Stasi, Blackwolf
Lainataan tuolta tuoreesta ketjusta, mutta pienessä hiprakassa pientä nostalgiavirtausta aina tulee:

Muistan, kun se Ahlberg näin totesi tuosta rystyvedosta kun Seliini tuli puikkoihin.
Ei muutes ollu Sami "Hatrick Gretzky all starsia vastaan" Ahlberg joka tuon totesi, vaan Ville Snellman #81.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, LA Kings, ManU
Hei vaan kaikki vanhat tutut ja uudet palstatoverit. Yli vuoden tauon jälkeen päätin palata tänne palstalle. Törmäsin tuolla KalPan osiossa ketjuun, jossa oli kasattu kuluneen vuosikymmenen all-starskentällistä. Aikani kuluksi kävin miettimään tarkemmin kulunutta kymmentä vuotta ja lopputulemana, realitteetteihin nähden ihan hyvin meillä on mennyt. Edelleenkin se toinen mitali kuitenkin odottaa tulemistaan. Kiusallisen lähelle sillon keväällä 2014 päästiin sitä.

Pieniä ajatuksia kausista:

2010-2011.
Messias palasi näyttävästi. Barney sai potkut ja toimisto rysäytti ja hankki kerralla Salcidon ja maailmanmestari Richard Lintnerin. Ei playoffeja ja 800 000 euron tappiot kaudesta. Nimekäs joukkue oli kasassa, mutta se maksoi hintansa.

2011-2012
Tästä kaudesta ei kovin paljon sanottavaa ole. Jarno Koskiranta nousi EHT-tasolle ja lähti kierrokselleen josta toivottavasti ensi syksynä palaa

2012-2013.
Lock Out meren tuolla puolen toi kotoiseen Liigaamme muun muuassa Erik Karlssonin, Kyle Turrisin, Mikko Koivun ja Alec Martinezin kaltaisia tähtiä. SaiPakin sai omansa kun Corey Emmerton saapui vahvistamaan joukkuetta. Tosin yhden erän ja yhden blokatun laukauksen ajaksi, kiitos murtuneen sormen. Alkusyksystä johdettiin koko Liigaa ja Hattu Nieminen veti sen verta kovan syksyn, että lähti Tammikuussa haistelemaan tuulia KHL:n puolelle. Seitsemän vuoden tauon jälkeen pelattiin kuitenkin pudotuspeleissä, joissa Raato Summasen valmentama HIFK olisi ollut lyötävissä "säälikierroksella". Pekka Tirkkosen ensimmainen kausi oli omalla tavallaan onnistunut ja parempaa oli tulossa.

2013-2014.
Jo Toukokuussa me fanit kuulimme ilouutisia. Urallaan kaiken nähnyt, legendamme 90-luvun lopulta, Jussi Markkanen palaisi kotiin 13 vuoden maailmankiertueen jälkeen. Tästä hankinnasta alkoi usko, maalivahtipeliin ei tultaisi kaatumaan. Eikä Markkanen tullut vain jäähdyttelemään. Kertokoon siitä kaiken valinta tähdistöön, Urpo Ylösen palkinto ja ennen kaikkea uran jatkaminen aina viime vuoteen asti. Jussi Markkanen oli suurin yksittäinen tekijä tämän kauden menestystarinassa. Samaan aikaan toinen ikoninen SaiPa-pelaaja, Ville Koho pelasi elämänsä kiekkoa aina maajoukkueessa asti. Kausi tarjosi paljon kovia pelejä. Varsinkin Jokereita vastaan pelatut pelit ovat iskostuneet mieleen hyvin. Lopulta olimme neljänsiä sadalla pisteellä, vain yhden pisteen päässä kolmannesta paikasta. Jyppiä vastaan käydystä sarjasta ei tarvinne mitään edes kirjoittaa. Omalla kohdalla edelleen se THE MOMENT tällä vuosikymmenellä. Kärpille laitettiin kampoihin, mutta parempi meni jatkoon. Pronssiin oli saumat, mutta sekin meni. Vähän tietysti voi kyseenalaistaa pelaajia, joilla oli sopimus jo taskussa playoff-vastustajan riveihin. Markkasen lisäksi palkittiin myös Tirkkonen kauden valmentajan Kalevi Numminen-palkinnolla.

2014-2015.
Etelä-Karjalaan oli syntynyt SaiPa-ilmiö/huuma. Meidän Pojat. Syksyllä pelailtiin Champions Hockey Leagueta. Ei ihan samanlaista tykitystä mitä edellinen kausi, mutta usko mahdolliseen menestykseen oli vahva. Ehkä hieman yllättäen lähdettiin hakemaan vauhtia sääleistä, Ässiä vastaan. Kotona patapaidat kaatuivat muistaakseni 6-0. Porissa oli tiukempaa kunnes Chad Rau ratkaisi jatkoilla puolivälieräpaikan Lappeenrantaan. Valitettavasti Kärpät sieltä vastaan tuli taas, minkä pysäyttämiseen ei ollut taaskaan edes mahdollisuutta.

2015-2016.
Viimeinen kausi Tirkkos Peksin valmennuksessa. Paperilla oli yksi kovimmista nipuista, ellei peräti kovin. Edellisen kauden loistoonnistujat Rau&Mcintyre saatiin pidettyä ja Jani Nieminen sekä Petteri Nokelainen saapui vahvistamaan joukkuetta loppukesästä. Elokuussa Meidän keskikaistamme näytti näin kovalta: Nokelainen/Järvinen/Koho/Hämäläinen. Ja huomiolle pantavaa McIntyre istutettiin laidalle. Roolitukset joukkueessa oli onnistunut erinomaisesti. Hetken aikaa kasassa pysynyt ykköskenttämme McRauNo oli varmaankin sen hetken paras kenttä koko Liigassa, aina Noksun loukkaantumiseen saakka. Muistan kaudella olleen pitkiäkin tappioputkia ja rumia kyykkäyksiä. Kesken kauden hommattin takaisin vanhat tutut Kaksonen ja SaviLahti-Nagander. Deadlinella tuli vielä Polak ja Henderson, joilla paikattiin aivan käsittämätöntä loukkisumaa. Tosin ei hekään montaa peliä kasassa pysyneet. Playoffeihin mentiin suoraan, jossa sitten JYPin duunariosasto pimensi meidän tähtemme täysin. Sillon tällöin tulee jossiteltua, mitä jos meillä kaikki olisi olleet kunnossa aina Noksusta, Kohosta ja Jussista alkaen. Chad Rau voitti maalipörssin josta kävi kovan taiston nykyisen tähtemme Tomas Zaborskyn kanssa. Lisäksi Raun kaappiin myös herrasmiespelaajan pysti. EI YHTÄÄN jäähyä runkosarjassa. McIntyre hävisi kahdella pisteellä pistepörssin Kristian Kuuselalle. Omasta mielestäni kauen paras pelaaja oli McIntyre

2016-2017.
Neljä kautta upeaa työtä tehneen Tirkkosen oli aika lähteä isommille kaukaloille. Yli vuosikymmenen mukana ollut Ari Santanen sai siis valtavat saappaat täytettäväksi. Chämppäriä pelattiin jälleen ja siellä peli kulki mallikkaasti, jos vertasi miten joukkue kynti Liigassa. Eetu Koski varsinkin sai Mestarien liigassa jonkin ihmeen suonenvedon. Kapteeni Koho oli poissa aina Tammikuun alkuun saakka, jolloin kausi oli jo ohi. Nyt oltiin myyjänä eikä ostajana siirtotakarajalla. Järvinen, Markkanen, Hamilton, Trotter ja Pärre saivat lähteä muihin seuroihin hakemaan onnellista loppua. Viimeiset runkosarjapelit vedettiin A-junnuilla pääsääntöisesti. Tosissaan siellä kuitenkin Tapparaa ja Tepsiä kiusattiin. Sijoitus oli siis viimeinen ja Sanni sai kenkää. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että eihän tuolla joukkueella menestystä ollut odotettavissa. Koko likasanko kaadettiin kuitenkin Santasen niskaan. Mielenkiintoista, että Markkasen ollessa poissa maalilla oli kaksikko Tuohimaa/Olkinuora, jotka tällä hetkellä maajoukkueessakin kovalla tasolla vetävät.

2017-2018.
Tero Lehterä tuli Saimaan rannalle kasvattamaan tammeaan, joka nyt jouluna 2019 on viimeistään kuivunut pystyyn. Katastrofialun jälkeen tulosta alkoi tulla. Tuohimaa oli aivan huikea maalilla ja torjui yksinään monet pisteet. Hyvin mieleen on jäänyt myös peräänantamattomuus. Ei ollut yksi tai kaksi peliä, joissa noustiin takaa rinnalle ja ohi. "Lomarengaskierroksella" Pelicans lähti lauluun ratkaisevan pelin jatkoajalla Ahti Oksasen maalilla. Puolivälierässä Tepsiä vastaan oltiin jo täysin sillassa muun muuassa 0-7 teurastuksen jäljiltä. Lehterä sai rivit kasattua (lue: parkeerattua bussin keskialueelle) ja SaiPa nappiasikin kaksi voittoa oltuaan jo 0-3 häviöllä. Kuudennen pelin TPS vei sitten jatkoilla. Kunnia oli palautettu. Nyt tosin näyttää siltä että tuo Tertsin tulokaskausi on jäämässä hänen parhaakseen.

2018-2019.
70-vuotisjuhlakausi. Isolla budjetilla kasattu kova joukkue. Poikkeuksellisesti joukkue pysyi lähes tulkoon ennallan. Valmennusjohdon radiohiljaisuus mm. loukkaantumistilanteesta sai fanit hieman erkanemaan siitä suuresta yhteisöstä/perheestä, mitä koko vuosikymmen oli luotu. Omalla kohdalla joukkue oli niin harmaa ja väritön palkkasoturijoukko, että lähestulkoon jätin pelitkin katsomatta. Se oli myös osasyynä ettei tänne palstalle huvittanut mitään yli vuoteen kirjoitella. Erikoispaidat lähinnä muistona viime kaudesta. Sääleistä Ilvestä vastaan lomalle. Pajatso tyhjeni pelaajista keväällä.

Sitten se 2010-luvun All Stars joukkue.

Paljon kovia pelimiehiä jäi pois. Esimerkiksi McTavish pelasi yhden kauden ja Toporowski vain puolikkaan kauden tällä vuosikymmenellä. Laiturit ovat vain laitureita. En käy erittelemään oikeita ja vasempia oikeille paikoilleen.

1st. Line

Rau - McIntyre - Kaksonen

Savilahti - Maalahti

Tutkapari mikä elää aina muistoissamme. Eme kovana työntekijänä ja uudelle vuosikymmenelle vievänä kapteenina toisella laidalla.
Maalahti pelasi läpi vuosikymmenen ja nousi kun nousikin yv-pelin priimus moottoriksi. Pärre veti 7 kautta mukana. Game seven keväällä 2014 antaa anteeksi pari viimeistä vuotta.

2nd. Line
Mankinen - Koho - Spina

Lintner - Salcido

C8 kantoi läpi vuosikymmenen kirjainta rinnassa. Pelasi parhaat kautensa. Mankisesta kasvoi kova tekijä Liigaan. Ja Spina nyt vaan oli niin hyvä.
Lintner ei loppujen lopuksi kovin pitkään täällä ollut, mutta jätti kyllä polttomerkkinsä meidän historiaan. Salcido taasen paras kiekollinen pakki ketä täällä on nähty.

3rd. Line
Zaborsky - J.Koskiranta - Löfman

Lofquist - Backman

Zaboa en tälle listalle ollut ajatellut, mutta onhan tämä kuluva syksy ollut jäätävä, ottaen huomioon joukkueen tilan. Jo nyt suurten joukossa. Koskiranta nousi täällä huipulle. Maajoukkueeseen ja SKA:han asti. Toivottavsti vielä joskus vetää keltaisen paidan päällensä. Löfman, omia poikia. Muutama kausi nykäskylässä. Kunnossa ollessaan valtava pala joukkuetta.

4th. Line

Venäläinen - Kunyk - Jokinen

Venis oli TAISTELIJA. Kunyk veti kaksi erittäin kovaa kautta molempiin päihin kaukaloa. Myös Hämäläistä kaavailin tähän. Jokinen toiseen laitaan en tiedä miksi. Vaikka tasaisuuden ja hyvän viimeisen kauden vuoksi.

Maaliin:
Markkanen
Tuohimaa
Nieminen

Jussi on selvä ykkönen. Tirkkosen ajan menetyksellä on Jussi Markkasen kasvot.

Tuohimaa oli jäätävän hyvä. Osoitti jo ensimmäisen kautensa lopussa olevansa hyvä. Nykytilanteessa kova on ikävä Ransua.

Kolmanneksi Hattu. 12-13 kausi oli sen verta kova suoritus ja paluu vielä Keltamustiin sinetöi kolmosmoken rooliin. Bernard kärkkymässä seuraavana.

Päävalmentaja: Tirkkonen

Joitain kovia nimiä jäi varmasti pois. Voitte muut käyttäjät myös tehdä omat tähdistönne ja heittää nimiä joita ehkä unhodin.

Kymmenen vuoden päästä kun analyysiä kirjoitellaan kuluneesta vuosikymmenestä, niin ainakin uusi halli meillä (luultavasti) on. Ja tulevalla vuosikymmenellä me voitetaan se mestaruus. Tai ainakin mitali. Tai no puolivälieräsarja. Tai no....niin.

Siitä huolimatta kerran SaiPa aina SaiPa. Aina tukena. Meidän Pojat. Vielä joskus koittaa Meidän Päivä. Päivä jona Tappara pirstoutuu palasiksi, päivä jona Kärppä kuolee. Päivä jona meidän vuosikymmenten piina ja odotus on lopullisesti ohi.
 
Viimeksi muokattu:
Leijonasydämestä huolimatta aina Slovakian kultaisen sukupolven tukena.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy