Jotain muistikuvia, että korona-aikaan ainakin aloiteltiin pelejä ihan miten sattuu. Ehkä porrastettiin ainakin joitain, että pystyi katsomaan kaksi peliä samana päivänä, kun hallit olivat tyhjillään. Ei ehkä sinänsä liity tähän.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Muistellaan menneitä – esitetään kysymyksiä ja etsitään vastauksia
- Viestiketjun aloittaja ms.qvist
- Alkaa
- 109 167
- 342
Olihan tuo SaiPan kaikkien aikojen paras ketju. Jumalauta miten kaunista se hetken aikaa oikeasti oli.
Rakastin tuota Sannin ketjua
Jotain kertoo vaikkapa se, että Nokelainen ehti pelata kymmenen matsia ja keräsi peräti yhden miinuksen näiden aikana. Eli poislukien alivoimat, oli kerran jäällä vastustajan maalatessa. Aika kova lukema, etenkin siinä roolissa.
Toki olisi voinut olla myös tuo Nokelainen ketju jos olisi pelannut koko kauden.
Runkosarjassa kyllä. Pleijareissa hyytyi sitten koko kolmikko, kun vastaan tuli JYPin karvaperseketju Kolehmainen-Lahti-Pihlman.
Vieläkin välillä harmittaa, kuinka tuo JYPin kolmikko pimensi täysin sen SaiPan runkosarjassa loistaneen parivaljakon ja näiden takaa ei löytynyt sitten ikävä kyllä muita ratkaisijoita.
Oikea laituri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Joo, kausi 2015-2016 olisi voinut tuoda mitalin, jos meillä olisi ollut kunnon kakkosketju. Kolmonen ja nelonen olivat hyviä rooleissaan, mutta "secondary scoring" puuttui ikävä kyllä täysin ykkösvitjan takaa.
Edelleen harmittaa tuo Tirkkosen vika kausi. Joukkue oli lähestulkoon täydellisesti rakennettu resursseihin nähden, mutta yksi tai kaksi TOP6-hyökkääjää liian vajaaksi jäi. Toinen näistä olisi ollut Nokelainen, mutta se riski ei vaan lopulta kannattanut.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
SaiPa ei tällä kaudella tainnut ollenkaan riehua siirtorajalla? Ehkä sieltä olisi löytynyt se kakkoskentän uhka, mutta hyvä, että säästettiin oikeassa paikassa. Nyt ollaan/ oltiin konkurssikypsä seura ja edelleen ilman mitalia pl. se antiikin ajan pronssi.
edit: Siirtorajalla Henderson ja Polak IN, eli kaikki ilmeisesti yritettiin.
Viimeksi muokattu:
Silloin aika moni pelaaja pelasi loukkaantuneina. Pehkonen mainitsi, jossain kaukaanpäädyn jaksossa. Harmittaa itseäkin. Kyllä sillä joukkueella oisi pitänyt ottaa mitali.
Tuo oli juurikin se riehumisten riehumiskausi, kun siirtorajapäivänä hankittiin Henderson ja Polak, josta taisi taistella kaikki Playoffs-joukkueet. Valitettavasti molemmat kärsivät vammoista tänne tultuaan.
Mctavish85
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
2015-16 kaudella olisi tullut mitali jos Nokelainen olisi pysynyt terveenä ja toki muutama muukin mm. Markkanen pudotuspelien alkaessa. Näin uskaltaisin väittää. Kauden alku oli kyllä suorastaan ihana. 6-7 kierroksen jälkeen SaiPa oli kärjessä ja vuodenvaihteessakin neljäntenä.
Hyvin on vielä mielessä ne vuodenvaihteen 15-16 ottelut molemmin puolin vuotta kun SaiPa otti silloin neljä peräkkäistä 3 pisteen voittoa joissa kaatui vieraissa mm. Ässät ja Lukko. Se oli hienoa aikaa. Lisäksi Lofquist pamautteli lallin kumautuksia ainakin vielä syksyllä -15 mutta kovin maalitehtailu toki hieman hyytyi kevättä kohden, silti se yhdessä HIFK:ta vastaan pelatussa kotiottelussa tehty kumautus on jäänyt mieleen, oli se vaan kova veto. Ei siinä jäänyt veskarille mitään saumoja kun Lofquist sai vedon lähtemään.
Edelleen harmittaa kun Nokelainen 10 ottelun jälkeen loukkaantui eikä enää pelannut. Se oli hienoa aikaa mutta toisaalta raastavaa kun koko ajan odotti Nokelaista takaisin sairastuvalta mutta eihän se koskaan sieltä sitten kokoonpanoon palannut. Siirtorajalla tuli sitten Polak ja Henderson. Hyvin muistaa kun koko ajan seurasi päivityksiä somesta ja F5 näppäin oli ahkerassa käytössä. Ensin sitä luuli että sieltä ei tule ketään ja sitten illalla aivan siirtotakarajalla SaiPa julkaisi nuo Polakin ja Hendersonin sopimukset ja sitten sitä oli ihan onnensa kukkuloilla. Henderson väläytteli alkuun mutta ei sitten lopulta ollut kummoinen vahvistus, Polak teki jokusen nätin maalin mutta taisi loukkaantua pudotuspeleissä eikä pelannut enää lopuissa pudotuspeleissä. McIntyre-Rau kaksikko sen sijaan oli painonsa arvosta kultaa, ihan älyttömän kovia ukkoja. Kyllä niitä aikoja muistelee kaiholla. Toivottavasti saataisiin vielä tuollaiset upeat ajat kokea.
Hyvin on vielä mielessä ne vuodenvaihteen 15-16 ottelut molemmin puolin vuotta kun SaiPa otti silloin neljä peräkkäistä 3 pisteen voittoa joissa kaatui vieraissa mm. Ässät ja Lukko. Se oli hienoa aikaa. Lisäksi Lofquist pamautteli lallin kumautuksia ainakin vielä syksyllä -15 mutta kovin maalitehtailu toki hieman hyytyi kevättä kohden, silti se yhdessä HIFK:ta vastaan pelatussa kotiottelussa tehty kumautus on jäänyt mieleen, oli se vaan kova veto. Ei siinä jäänyt veskarille mitään saumoja kun Lofquist sai vedon lähtemään.
Edelleen harmittaa kun Nokelainen 10 ottelun jälkeen loukkaantui eikä enää pelannut. Se oli hienoa aikaa mutta toisaalta raastavaa kun koko ajan odotti Nokelaista takaisin sairastuvalta mutta eihän se koskaan sieltä sitten kokoonpanoon palannut. Siirtorajalla tuli sitten Polak ja Henderson. Hyvin muistaa kun koko ajan seurasi päivityksiä somesta ja F5 näppäin oli ahkerassa käytössä. Ensin sitä luuli että sieltä ei tule ketään ja sitten illalla aivan siirtotakarajalla SaiPa julkaisi nuo Polakin ja Hendersonin sopimukset ja sitten sitä oli ihan onnensa kukkuloilla. Henderson väläytteli alkuun mutta ei sitten lopulta ollut kummoinen vahvistus, Polak teki jokusen nätin maalin mutta taisi loukkaantua pudotuspeleissä eikä pelannut enää lopuissa pudotuspeleissä. McIntyre-Rau kaksikko sen sijaan oli painonsa arvosta kultaa, ihan älyttömän kovia ukkoja. Kyllä niitä aikoja muistelee kaiholla. Toivottavasti saataisiin vielä tuollaiset upeat ajat kokea.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Tänään kymmenen vuotta siitä, kun SaiPa kamppaili Lukon kanssa kaikkien aikojen sm-liigakauden päätteeksi pronssimitaleista. 100 pistettä, neljäs sija, Kalevi Numminen-palkinto Peksille ja Urpo Ylönen-palkinto Jussille, Lappeenrannassa buumi ja meillä faneilla ja kannattajilla horjumaton usko tulevaan.
Muistelin menneitä viime viikolla ja katsoin SaiPan viimeisen kotiottelun maalikoosteen. Aijjai, Ojantakasen kylmä hattutemppu, Kiukas kaksi maalia (olisi ollut hatullinen hälläkin jos ei Kivenmäki olisi mennyt sohimaan maaliviivalta yhtä omiin nimiinsä). Niemelä dominoi, Kiviahon nollapeli. Alkoi vihdoin näkyä Hämäläisen ajama pelitapa kentällä. No ei. Mutta tuohon oli kiva kausi lopettaa. Vikalla vieraspelillä ei ollut enää merkitystä. Mutta tässä kotipelissä oli pieni tifoilu. Ihan hyvin hoidettu se eikä mitään noloa ulosmarssia kesälomien alkajaisiksi.
Luin jonkun matkaa tätä ja mietin että mitä houreita olet nähnyt. Oli unohtunut aivan täysin tollanen matsi muistikuvista. Mutta niin se taisi vähän revetä tuo viimeinen kotipeli.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Näinkö mä unta, vai kahminko mä lunta, oli mahtava meininki meneillään. Ei SaiPa ole voinut voittaa suurinumeroisesti ja kolmen pisteen arvoisesti ketään. Sen oli pakko olla toinen "SaiPa" jossain Saturnuksen tuolla puolen. Kangastus autiomaassa, houreinen unennäkö, Dalin maalaus, tai Paavo Haavikon runo. Saisikohan saikkua, jos menisi työterveyteen väittämään, että aivan varpisti SaiPa voitti HPK:n Kisapuistossa 7-0 lauantaina 9. maaliskuuta herran vuonna 2024.
Ja kun puolustaja ei koskaan ole SaiPassa saanut hattutemppua kasaan pääsarjassa, tuo olisi ollut seuraennätys. Milloinhan joku tekee sen kolmannen? On kuitenkin yrittäjää piisannut.
Kaksi maagista harhautusta, ja kolmannesta kiekonmenetys... 10 kertaa 10:stä.
Kyseisen vuoden (2000-01) joukkuehan oli muuten silkkaa timanttia, kuinka hitossa tuollakaan ei päästy pudotuspeleihin?
(siirsin ostetaan&myydään ketjusta tänne... menee vähän myyntijuttujen ohi)
The Hockey Handbook
Jäsen
Niin ei päästy ei. Kausi päättyi neljän ottelun tappioputkeen ja pudotuspelipaikka jäi kolmen pisteen päähän. Ennen tappioputkea oltiin vissiin otettu kahdeksan voittoa yhdeksästä ottelusta ja lehdet kirjoitti (Veikkaaja) tulossa olevasta jymy-yllätyksestä pudotuspeleissä. SaiPa nimittäin oli jonkun pidemmän kuntopuntarin ykkönen tai kakkonen kirjoitushetkellä (20 ottelua) ja oli noussut pudotuspeliviivan yläpuolelle. No neljä viimeistä matsia, nolla pistettä, neljä joukkuetta nousi sarjataulukossa ohi ja SaiPan kausi ohi...
Liiga sarjataulukot - Jääkiekko/Suomi
Seuraa Liiga -sarjataulukoita, kokonaistaulukko, koti- ja vierastaulukot ja kuntotaulukko (viimeiset 5 ottelua), Liiga 2000/2001 sarjataulukko.
www.flashscore.fi
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy