psychodad kirjoitti:
Näinhän tää menee. Jos Norrena olisi niissä kahdessa YV maalissa päässyt tolpaltaan irti, valinta olisi vaikea (vaikka molemmat olisivat menneet sisään). Nyt ei ole mitään vaikeuksia valita, koska perustorjunnan yritykseenkään ei miehellä ollut eväitä. Valitettavaa, mutta totta.
Vielä lisäyksenä....voisiko joku Norrenan puolustaja selittää miksi näitä tolpalle jäätymisiä ei saisi tuijottaa, kun oikeastaan vaikuttaa siltä että pro-Norrena liike ei ole edes kommentoinut niitä ongelmia. Jäikö ne oikeasti huomaamatta? Millä ne selittyvät, ja miten ne voi jättää huomioimatta? Kuitenkin niin monta kertaa olen itse jo niistä maininnut, kuten moni muukin on tehnyt.
En ole "pro-Norrena"-liikkeen edustaja, vaikka hänet maalille marginaalisella erolla (55-45) ottaisinkin puolivälierään. Pikemminkin miellän itseni vähän pitkäjänteisemmäksi maalivahtivalintojen pohtijaksi kuin mitä parin pelin perusteella oli vielä pääteltävissä. Jos kummallekin vahdille oli tarkoitus antaa saman verran tuntumaa, niin silloin kummallekin on annettava saman verran tuntumaa ja samanveroiset näyttömahdollisuudet, eikä tällöin ole syytä nostaa toista vahtia (esim. Lehtosta) yhden hyvän pelin perusteella välittömästi ykköseksi ja unohtaa sovittu tasapeluutus.
Vaikka itse kannattaisin heti kisojen alussa selkeää ykkösvahti ja kakkosvahti -asetelmaa joka antaisi ykköselle mahdollisuuden pelata paineettomasti, vaikka joku peli menisikin hieman muita huonommin, niin koska Erkka kerran päätti peluuttaa vahteja tasaisesti, niin en Erkan tavoin lähde/lähtenyt julistamaan ykkösveskarin paikkaa varatuksi ennen kuin alkupelit oli pelattu. Ei se paikka vieläkään mitenkään kiveen hakattu ole kummallekaan, tulevat päivät ja tuleva vastus sen näyttävät.
Mutta kommentoidaan nyt sitten oman näkemykseni valossa näitä tolpalle "jäätymisiä". Jokainen maalivahti pelaa omalla tyylillään, on perhostorjujaa jne. Oman pään pelaamiseen kuuluu kuitenkin myös yhteistyö puolustajien kanssa, ja tämän avulla on mahdollista kompensoida jokaisen maalivahdin yksilöllisiä heikkouksia. Näitä heikkouksiahan on joka vahdilla vähän eri osa-alueella - Norrenalla ne voivat olla puutteet sivuttaisliikkeessä, Lehtosella jotain muuta.
Mutta ei puututa Lehtosen vikoihin vaan keskitytään siihen sivuttaisliikkeeseen tai sen puutteisiin. Normaalisti esimerkiksi alivoimatilanteissa kuviot tulisi olla rakennettuja yksilöllisesti ja mukautettuna kulloinkin pelaavan vahdin pelitapojen ja -tottumusten mukaisesti. Kutsutaan tätä nyt vaikkapa yhdeksi sivuksi sitä kuuluisaa pelikirjaa, ja sivun otsikkona on tällä kertaa "sivuttaisliike, Norrena ja alivoimakuvio".
Kun on tiedossa, että maalivahdin (Norrenan) mahdolliset heikkoudet piilevät sivuttaisliikkeessä, puolustajien tulee ryhmittyä siten, että pakki siivoaa sivuilta täysin vapaana heiluvat miekkoset, sillä aikaa kun maalivahti suuntaa päähuomionsa edestä tuleviin tilanteisiin, viivalaukauksiin ja niin edelleen, eikä veskari lähde heittäytymään sivuille vaan pysyy pystyssä ja keskellä. Kun pakisto ja muu alivoimamiehistö pelaa huonosti ja sovitun taktiikan vastaisesti, kulmat jäävät apposen avoimiksi kuin Moolokin kita ja seurauksena voi olla maali. Toki Norrena olisi voinut notkeammin liikkua tolpaltaan, mutta toisaalta olisi lähimaastossa voinut jossain olla suomalainen puolustajakin päivystämässä, edes kerran.
Tämä ei tietysti selitä Norren Venäjä-pelissä tekemää ensimmäisen erän helppoa kutia - mutta toisaalta eipä mikään selitä Kärpänkään kämmiä Ruotsi-pelissä. Toisaalta kukaan ei ole virheetön, eikä ensimmäisiä kiviä ole syytä heitellä kuin syyttömien, joten satunnaiset imaisut sallittakoon silloin tällöin (varsinkin kun kyse on merkityksettömistä alkupeleistä, joissa ei ole niin suurta panosta tai intensiteettiä).
Mutta kuten jo useampaankin kertaan olen todennut, tyydyn Erkan valintaan puolivälieotteluun täysin, oli se kumpi vahti tahansa. Ei maalivahtipeli ole Suomelle mikään ongelma, muilla huippumailla on verkko soinut paljon helpommalla ja useammin. Poikkeuksena tietysti Ruotsi, jolle on tehty näissä kisoissa vain 5 maalia, ja Backlundin torjuntaprosentti on kolmen pelin jälkeen iloinen 98,36%, miehen taakse tehtynä kolmessa täydessä pelissä tasan yksi osuma. Kaikilla muilla mailla on myös ollut vaihteluja ja kokeiluja, ainoastaan USAn Grahame on pelannut tähän mennessä kaikki pelit.
Laitetaan tuohon itse asiassa tämänhetkinen veskaripörssi vertailun vuoksi.
MAALIVAHDIT O torj. Ma %
Johan Backlund SWE 3 60 1 98,36
Aleksei Jeremenko RUS 2 31 1 96,88
Kari Lehtonen FIN 3 55 3 94,83
Fredrik Norrena FIN 3 67 5 93,06
John Grahame USA 5 106 9 92,17
Edgars Masalskis LAT 3 62 5 92,54
Jonas Hiller SUI 5 113 10 91,87
Günther Hell ITA 3 84 8 91,30
Karol Krizan SVK 4 93 10 90,29
Dwayne Roloson CAN 3 81 9 90,00