Jere Lehtinen on kyllä sanoinkuvaamattoman mahtavaa nähdä kisoissa! Kahdentoista vuoden odotus on päättynyt, ja yksi kaikkien aikojen suomalaiskiekkoilijoista nähdään jälleen MM-kaukalossa. Yllättävä päätös kyllä, en olisi koskaan uskonut että Jere jaksaa johonkin Moskovaan lähteä. Mutta upeaa silti, tai ehkäpä juuri siksi. Kiitos Jere!
Mielenkiintoista muuten nähdä, miten Lehtinen suoriutuu ilman Koivua ja Selännettä. Tai siis varmasti suoriutuu erinomaisesti, mutta mielenkiintoista silti katsoa Jereä vähän muidenkin ketjukavereiden kanssa. Viimeksi Lehtinen on tainnut pelata maajoukkueessa ilman Saku vuonna '92 Prahan kisoissa...
Nyt kun äijät ovat lopullisesti selvillä, uskallan minäkin heittää ketjukokoonpanoa peliin. Tässä ei siis ole kyse siitä mitä uskon Erkan tekevän, vaan miten itse ajattelen asiasta:
Lehtinen - Koivu - Miettinen
Peltonen - Kontiola - T.Ruutu
Bergenheim - Kapanen - Hentunen
Pihlström - Viuhkola - J.Ruutu
Salmelainen
Oikeastihan tuolla on satavarmasti Kallio ja Pärssinenkin kokoonpanossa, mut noin minä tekisin. Tuossa olisi kaksi helvetin kovaa kentällistä, joissa ainoastaan Miettisen taso (ja sen mahdollinen riittämättömyys) mietityttäisi. Kolmonenkin maino MM-tasolle, ja nelosessa rytinää kohtuullisesti...
Hyökkäys on kyllä mielenkiintoisin pitkään, pitkään aikaan! Vaikkei ensikertalaisia ole juurikaan, niin silti paljon tuoreita nimiä (Koivu, Miettinen, Kontiola, Tuomo, Sean, Pillu...) ja kirsikkana kakun päällä Jergus Lehtinen. Mahtavaa, kisakuume pompsahti vihdoin täälläkin korkeuksiin!
Tässä tehdään myös erittäin arvokasta työtä Vancouveria ajatellen, monella pelaajalla on loistava tsäänssi lyödä itsensä kansainvälisesti läpi.
Pakistossa jos olisi vaikka Timonen ja Salo, tai edes Väänänen jommankumman tilalla, niin kyllä kultaa lähtisin odottamaan. Nyt se auttamatta kaatunee tuohon onnettomaan puolustukseen, mutta siihen asti seurailen ilolla Suomen hyökkäyspeliä. Ja maalivahtipelihän nyt on tietysti aikamoista taidetta ihan koko maailmankin tasolla.