Pidän Graingeria näissä ihan hyvänäkin tuntijana ja etevänä kirjoittajana, mutta nyt menee itseltänikin kyllä yli.
A) Kuten yllä todettu, eiköhän Gainey todella ole jo osoittanut, että vaikka kaikki muut juoksisivat median perässä, hän tekee omat päätöksensä sen mukaan, minkä katsoo joukkueen eduksi. Näihin päätöksiin on kuulunut mm. kolmen amigon - ranskalaismedian suurimpien suosikkien - poispotkiminen yksi kerrrallaan ja suuri luottamuksenosoitus (odotettua pidempi jatkosoppari ja palkankorotus) Kapteeni Koivulle tilanteessa, jossa aika moni muu yli kielirajojen pohdiskeli, pitäisikö Habsin kuitenkin myydä sielunsa ja panostaa isokokoiseen kiistattomaan tähtisentteriin. Mies on saanut näistä ratkaisuista kovaakin kritiikkiä.
B) Huet/Aebischer. Itselleni aivan totaalisen sama kumpi siellä pelaa, Abby on aloittanut tämän kauden paremmin. Silti on melko perseestä leimata Huet - viime kauden huikean lopun ehdottomasti suurin sankari - muutaman pelin perusteella Jim Careyksi. Vaisusti on (taas) aloittanut Kipperkin, ja eikös jossain HFBoardsilla ole hänenkin kohdallaan taas sama virsi käynnissä. Odotettaisiinko nyt vielä hetki. Pääasia on, että Habsilla on yksi liigan parhaista maalivahtikaksikoista, pitääkö sitä heti olla ranskalaislehdistön tavoin luomassa vastakkainasetteluita? Tämä on valitettavasti osin jo alkanut, pian kai Bell Centressä englanninkieliset buuaavat Huet'lle ja päinvastoin.
C) Ranskankieliset pelaajat - kyllä Huet'lle riittää faneilta tavanomaista enemmän kärsivällisyyttä juuri viime kauden urotekojen takia - ei suosikkia niin helpolla hylätä, edes Montrealissa. Edes ranskankielistä - ja kuten itsekin hyvin tiedät, Huet ei edes ole québeciläinen, ja silläkin on väliä. Ribeiro (niin paljon kuin miestä vihaankin), Théodore ja jopa Breezy taas voittivat monen suosion ihan kelpo otteillaan - ennen kuin yleisö kääntyi heitä vastaan (ja kyllä, jopa moni ranskankielinen. Breezy nyt oli selvä tapaus, mutta kyllähän Koivu/Ribeiro aika monen mielessä Sakulle lopulta kääntyi). Totta kai se on bonusta, jos on kotikaupungin poikia - näin jo Turussa, mutta harvassa paikassa kokko maailmassa enemmän kuin Montréalissa. Ja voi sitä ymmärtääkin - québeciläiset ovat ensisijassa québeciläisiä ja sitten vasta kanadalaisia, jos ollenkaan. Älytöntähän se on noin objektiivisesti, että joku Montenegro itsenäistyy ja Québec pysyy osana Kanadaa (ja taas, itselle aika sama kuka on osa ketäkin).
D) Koivun asema - tätä jo sivusinkin, mutta aika vainoharhainen olet Sakun ja ranskalaisen median suhteen. Kyllä kapteeni on jo paikkansa ottanut. Kritiikkiä tulee varmasti saamaan jatkossakin, varsinkin jos vielä loukkaantuu - eikä Saku tätä ole helpottanut sillä, ettei ole jaksanut opiskella ranskaa (mitä itsekin on toistuvasti harmitellut, mutta kaikille meistä moinen laiskuus lienee tuttua). Ei sillä mitään runoja tarvitsisi lausua, joku "Je t'aime" -tason juttu takuulla riittäisi jo monelle. Kokonaan toinen kysymys sekä medialle että muille on, voiko Saku Koivu olla vakavastiotettavan Stanley Cup -ehdokkaan ykkössentteri. Toivon hartaasti, että voi, mutta kovin moneen loukkaantumiseen ei ole enää varaa, ja kyllä niitä pisteitäkin saisi vähän enemmän takoa. Jääkiekossa on toki kyse paljon muustakin, mutta ykkössentteriltä odotetaan valtavasti. Ja tämä siis kaikkien aikojen ehdottomasta suosikkipelaajastani.
D) Huuh, vieläkö jotain. Ei kai muuta kuin että toivotaan, että hyvin alkanut kausi jatkuukin hienosti, Abby nollaa tänään Théodoren ja Saku nöyryyttää Dallas-matsissa Ribeiroa. Ja että Huet hiljentää kriitikot löytämällä maagisen kuntonsa, pelatkoon molemmat ja tukekoon toisiaan. Hyvää loppukautta myös nimimerkki Graingerille!
