Kyllähän tuo case-Immonen on mielessäni heittänyt kuperkeikkaa moneen kertaan. Ensin ihmettelin häntä, miksi joku kirjoittaa noin muslimien fatwan omaisen taistelujulistuksen monikulttuurisuutta vastaan. Seurauksena oli vastenmielisyyttä. Nyt kuitenkin ihmettelen tätä joukkohysteriaa, marssitaan ja lauletaan ja heilutellaan natsikortteja ja media pyrkii lisäämään kierroksia joukkohypnoosiin. Vastenmieliseltä tuntuu tämä ylireagointikin.
Kun tosiasia on, että mitä pidempään maailmalla aikaa viettää niin sitä enemmän kannattaa maahanmuuton kontrollia. Itse olen työskennellyt ja asunut ulkomailla vajaan kymmenen vuotta ja samanmoisen ajan olen kotimaassa työskennellyt monikultuurisessa työympäristössä. Havainto on ollut, että kaikkialla ihmiset ovat aika samanlaisia ja rasismilla ei oikeasti ole mitään pohjaa.
Mutta samaan aikaan on havainnut, että vaikka maailmalla on kaikkea kivaa, jonka toivottaa tervetulleeksi Suomeen (lapsena en tiennyt mitä on sushi ja nyt osaan sitä itse tehdä), niin on siellä kyllä paljon semmoistakin mitä ei tarvita Suomessa (eikä missään). Käykääpä katsomassa miten arabiamaissa tai Afrikassa kohdellaan seksuaalivähemmistöjä - siellä ei puhuta tasa-arvoisesta lainsäädännöstä vaan siitä miten heidän kuolemantuomionsa pitäisi toteuttaa. Pitääkö homojen kärsiä enemmän kuin muiden rikollisten vai riittääkö sama kohtelu kuin muilla kuolemantuomituilla. Tai mikä on ihmisen yleinen ihmisarvo väli-Amerikassa. Tai miten suurin osa maailmaa alistaa naisia.
En ole vähäisemmässäkään määrässä suvaitsematon (omasta mielestäni), mutta en halua Suomeen ihmisiä, jotka asuvat keskenään, valittavat täkäläisistä olosuhteista ja vaativat muuttaa asioita ja lainsäädäntöä siihen suuntaan, että voisivat paremmin jatkaa omaa kulttuuriaan (sisältäen vähemmistöjen huonon kohtelun, naisten alistamisen jne) sekä yrittävät käännyttää paikallisia omiin uskontoihinsa. Maassa maan tavalla, on ihan hyvä linja.
Olen havainnut, että "suvaitsevainen" antaa aina periksi ja ongelmia on edessä. Suosittelen jokaista jolle mahdollisuus tulee eteen keskustelemaan muslimin (periaatteessa kai pitäisi sanoa, että uskovaisen muslimin, Suomessa kun on vanhoja varsin maallistuneita sukujakin) kanssa homojen ja naisten oikeuksista sekä sananvapauden ja uskonvapauden suhteesta. Avoimin mielin kokeilkaa ja hämmästykää.
Kyllä rajojen pitää olla auki työn ja rakkauden takia muuttaville. Maailma "monikulttuuristuu" väistämättä. Sen takia meillä ei ole vain oikeus vaan velvollisuus valita ketä maahan tulee. Ihmisiä, joilla ei ole kokemuksen mukaan edellytyksiä sopeutua tänne pitäisi päästää hyvin harvoissa tapauksissa, mieluummin ei ollenkaan (tätä ei pidä tehdä sillä perusteella mihin kansallisuuteen tulija kuuluu, joskin sekin voi asiaan vaikuttaa). Ja sopeutumattomat epärehelliset ja erityisesti väkivaltaiset pitää karkottaa. Asia on hyvin monimutkainen, mutta siksi siihen pitääkin alkaa keskittymään sen sijaan että marssitaan euforisessa monikulttuurisuus on ainoastaan kivaa kuplassa.
Yhteiskuntaa ei saa järjestää niin, että tulee ghettoja. Eikä niin, että kaikki muut joustavat ja vähemmistö saa erikoisoikeuksia. Eli jyrkkä ei pienillekin erityisoikeuksille, kuten jonkun uskontokunnan omille uimavuoroille. Tuollaiset pienetkin asiat vain eristävät maahanmuuttajia muista ja edistävät ghettoutumista ja jossain vaiheessa ollaan sitä mieltä, että vähemmistöä pitäisi koskea omat uskonnolliseen traditioon perustuvat lait.
Olen itsekin ollut maahanmuuttaja ja olen ehkä vielä jatkossakin (Kuriositeettinä mainittakoon, että kun asuu yli kaksi vuotta EUn ulkopuolella, niin Suomen kansalainenkin on takaisin muuttaessaan oikeutettu kotouttamistukeen ja koulutukseen - en ottanut vastaan). Budhalaisessa maassa olen mennyt paikallisten tapojen mukaan, samaten kristityssä, juutalaisessa ja islamilaisessa maassa (kaksi jälkimmäistä saattoi aiheuttaa rykimistä, mutta yritin kuitenkin oppia paikallisten tavoille, sekä opetella tuntemaan ihmisiä) .Kannatan jokaisen maan oikeutta valita maahantulijat. Maassa maan tavalla, ihmisarvoa kunnioittaen.
Kun tosiasia on, että mitä pidempään maailmalla aikaa viettää niin sitä enemmän kannattaa maahanmuuton kontrollia. Itse olen työskennellyt ja asunut ulkomailla vajaan kymmenen vuotta ja samanmoisen ajan olen kotimaassa työskennellyt monikultuurisessa työympäristössä. Havainto on ollut, että kaikkialla ihmiset ovat aika samanlaisia ja rasismilla ei oikeasti ole mitään pohjaa.
Mutta samaan aikaan on havainnut, että vaikka maailmalla on kaikkea kivaa, jonka toivottaa tervetulleeksi Suomeen (lapsena en tiennyt mitä on sushi ja nyt osaan sitä itse tehdä), niin on siellä kyllä paljon semmoistakin mitä ei tarvita Suomessa (eikä missään). Käykääpä katsomassa miten arabiamaissa tai Afrikassa kohdellaan seksuaalivähemmistöjä - siellä ei puhuta tasa-arvoisesta lainsäädännöstä vaan siitä miten heidän kuolemantuomionsa pitäisi toteuttaa. Pitääkö homojen kärsiä enemmän kuin muiden rikollisten vai riittääkö sama kohtelu kuin muilla kuolemantuomituilla. Tai mikä on ihmisen yleinen ihmisarvo väli-Amerikassa. Tai miten suurin osa maailmaa alistaa naisia.
En ole vähäisemmässäkään määrässä suvaitsematon (omasta mielestäni), mutta en halua Suomeen ihmisiä, jotka asuvat keskenään, valittavat täkäläisistä olosuhteista ja vaativat muuttaa asioita ja lainsäädäntöä siihen suuntaan, että voisivat paremmin jatkaa omaa kulttuuriaan (sisältäen vähemmistöjen huonon kohtelun, naisten alistamisen jne) sekä yrittävät käännyttää paikallisia omiin uskontoihinsa. Maassa maan tavalla, on ihan hyvä linja.
Olen havainnut, että "suvaitsevainen" antaa aina periksi ja ongelmia on edessä. Suosittelen jokaista jolle mahdollisuus tulee eteen keskustelemaan muslimin (periaatteessa kai pitäisi sanoa, että uskovaisen muslimin, Suomessa kun on vanhoja varsin maallistuneita sukujakin) kanssa homojen ja naisten oikeuksista sekä sananvapauden ja uskonvapauden suhteesta. Avoimin mielin kokeilkaa ja hämmästykää.
Kyllä rajojen pitää olla auki työn ja rakkauden takia muuttaville. Maailma "monikulttuuristuu" väistämättä. Sen takia meillä ei ole vain oikeus vaan velvollisuus valita ketä maahan tulee. Ihmisiä, joilla ei ole kokemuksen mukaan edellytyksiä sopeutua tänne pitäisi päästää hyvin harvoissa tapauksissa, mieluummin ei ollenkaan (tätä ei pidä tehdä sillä perusteella mihin kansallisuuteen tulija kuuluu, joskin sekin voi asiaan vaikuttaa). Ja sopeutumattomat epärehelliset ja erityisesti väkivaltaiset pitää karkottaa. Asia on hyvin monimutkainen, mutta siksi siihen pitääkin alkaa keskittymään sen sijaan että marssitaan euforisessa monikulttuurisuus on ainoastaan kivaa kuplassa.
Yhteiskuntaa ei saa järjestää niin, että tulee ghettoja. Eikä niin, että kaikki muut joustavat ja vähemmistö saa erikoisoikeuksia. Eli jyrkkä ei pienillekin erityisoikeuksille, kuten jonkun uskontokunnan omille uimavuoroille. Tuollaiset pienetkin asiat vain eristävät maahanmuuttajia muista ja edistävät ghettoutumista ja jossain vaiheessa ollaan sitä mieltä, että vähemmistöä pitäisi koskea omat uskonnolliseen traditioon perustuvat lait.
Olen itsekin ollut maahanmuuttaja ja olen ehkä vielä jatkossakin (Kuriositeettinä mainittakoon, että kun asuu yli kaksi vuotta EUn ulkopuolella, niin Suomen kansalainenkin on takaisin muuttaessaan oikeutettu kotouttamistukeen ja koulutukseen - en ottanut vastaan). Budhalaisessa maassa olen mennyt paikallisten tapojen mukaan, samaten kristityssä, juutalaisessa ja islamilaisessa maassa (kaksi jälkimmäistä saattoi aiheuttaa rykimistä, mutta yritin kuitenkin oppia paikallisten tavoille, sekä opetella tuntemaan ihmisiä) .Kannatan jokaisen maan oikeutta valita maahantulijat. Maassa maan tavalla, ihmisarvoa kunnioittaen.
Viimeksi muokattu: