Käsittääkseni ensi vuonnakin jatketaan nykyisellä kahden lohkon mallilla, vaikka on ollut puhetta myös paluusta vanhaan neljän lohkoon malliin sekä puolivälierien poistamisesta. Nykyinen kahden lohkon malli on koettu turhan raskaaksi pelaajille. Mieleeni tulikin tällainen muunnelma tuosta vanhasta neljän lohkon mallista:
- 16 joukkuetta ja neljä alkulohkoa
- Lohkoykköset ja -kakkoset muodostavat kaksi "ylempää jatkosarjaa", lohkokolmoset ja -neloset kaksi "alempaa jatkosarjaa". Ykkösten ja kakkosten sekä kolmosten ja nelosten keskinäiset pisteet otetaan mukaan jatkosarjoihin.
- Ylemmissä jatkosarjoissa kahden lohkon ykköset ja kakkoset pelaavat keskenään. Kummastakin sarjasta kaksi parasta etenevät suoraan puolivälieriin ja kaksi muuta neljännesvälieriin.
- Alemmissa jatkosarjoissa kahden lohkon kolmoset ja neloset pelaavat keskenään. Kummastakin sarjasta kaksi parasta etenevät neljännesvälieriin ja huonoin joukkue putoaa I divisioonaan.
- Neljännesvälierissä ylemmän jatkosarjan joukkueet kohtaavat alemman jatkosarjan joukkeet. Voittajat etenevät puolivälieriin, joissa neljä joukkuetta jo odottavat.
Urheilullisesti hyvät puolet
- Alkulohkossa on suurmaille panosta, kun vain kaksi etenee ylempään jatkosarjaan ja säilyttää siten mahdollisuutensa suoraan puolivälieräpaikkaan
- Ylemmässä jatkosarjassa panoksena suora puolivälieräpaikka (alemmassa jatkosarjassa puolestaan neljännesvälieräpaikka ja putoamisen välttäminen)
- Neljännesvälierien myötä neljä pudotuspeliä enemmän
- Pikkumaat säilyttävät mahdollisuutensa pudotuspeleihin alkulohkon jälkeenkin
Vertailua (uusi vs vanha vs nykyinen):
Otteluiden kokonaismäärä: 52 vs 50 + 6(putoamissarja) vs 64
Otteluiden minimimäärä: 5 vs 6 vs 7
Kultaan vaadittava ottelumäärä: 8-9 vs 9 vs 10
Otteluita yhteensä top 8 -maille ennen puolivälieriä (suluissa keskinäiset): 32(12) vs 36(12) vs 44(12)
Kompensoivatko urheilulliset seikat ja suurempi pudotuspelien määrä puuttuvat ottelut? Onko viisi ottelua tarpeeksi neljälle huonoimmalle? Vertailu kannattaa tehdä ensisijaisesti vanhaan neljän lohkon malliin, sillä nykyisestä kahden lohkon mallista saatetaan luopua jossain vaiheessa liiallisen ottelumäärän takia.
- 16 joukkuetta ja neljä alkulohkoa
- Lohkoykköset ja -kakkoset muodostavat kaksi "ylempää jatkosarjaa", lohkokolmoset ja -neloset kaksi "alempaa jatkosarjaa". Ykkösten ja kakkosten sekä kolmosten ja nelosten keskinäiset pisteet otetaan mukaan jatkosarjoihin.
- Ylemmissä jatkosarjoissa kahden lohkon ykköset ja kakkoset pelaavat keskenään. Kummastakin sarjasta kaksi parasta etenevät suoraan puolivälieriin ja kaksi muuta neljännesvälieriin.
- Alemmissa jatkosarjoissa kahden lohkon kolmoset ja neloset pelaavat keskenään. Kummastakin sarjasta kaksi parasta etenevät neljännesvälieriin ja huonoin joukkue putoaa I divisioonaan.
- Neljännesvälierissä ylemmän jatkosarjan joukkueet kohtaavat alemman jatkosarjan joukkeet. Voittajat etenevät puolivälieriin, joissa neljä joukkuetta jo odottavat.
Urheilullisesti hyvät puolet
- Alkulohkossa on suurmaille panosta, kun vain kaksi etenee ylempään jatkosarjaan ja säilyttää siten mahdollisuutensa suoraan puolivälieräpaikkaan
- Ylemmässä jatkosarjassa panoksena suora puolivälieräpaikka (alemmassa jatkosarjassa puolestaan neljännesvälieräpaikka ja putoamisen välttäminen)
- Neljännesvälierien myötä neljä pudotuspeliä enemmän
- Pikkumaat säilyttävät mahdollisuutensa pudotuspeleihin alkulohkon jälkeenkin
Vertailua (uusi vs vanha vs nykyinen):
Otteluiden kokonaismäärä: 52 vs 50 + 6(putoamissarja) vs 64
Otteluiden minimimäärä: 5 vs 6 vs 7
Kultaan vaadittava ottelumäärä: 8-9 vs 9 vs 10
Otteluita yhteensä top 8 -maille ennen puolivälieriä (suluissa keskinäiset): 32(12) vs 36(12) vs 44(12)
Kompensoivatko urheilulliset seikat ja suurempi pudotuspelien määrä puuttuvat ottelut? Onko viisi ottelua tarpeeksi neljälle huonoimmalle? Vertailu kannattaa tehdä ensisijaisesti vanhaan neljän lohkon malliin, sillä nykyisestä kahden lohkon mallista saatetaan luopua jossain vaiheessa liiallisen ottelumäärän takia.
Viimeksi muokattu: